Mainos

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Vuoden alku 2015

Kyllä aika rientää. Talvihan on ollut täällä etelässä lähes vitsi. Onneksi siis on jäänyt aikaa haaveilulle kun ei ole tarvinnut retkiluistella ja hiihtää.

Vuosi on lakanut vauhdikkaasti. Olemme siis ostaneet itsellemme Flying Albatrossin ja myös vaimon sisko perheineen osti veneen. Tammikuussa vietimme monta hetkeä tuon perheen kanssa www.nettivene.com issa katsellen ja arvioiden erilaisia vaihtoehtoja. Tällä kertaa törmäsimme muutamiin tosi harhaanjohtaviin ilmoituksiin. Eräässäkin oli ainakin kaksi vuotta vanhat kuvat joiden mukaan vene oli hyvä kuntoinen. Soitimme aikanaan myyjäölle joka vakuutti veneen olevan kunnossa mitä nyt vähän lakkaa pintaan ja rättiä sisätiloille. Ajoimme siis katsomaan tätä kaunotarta Lahteen jossa totuus oli täysin eri. Tästä viisastuneina rajasimme hakua vain lähialueen veneisiin. Aikanaan löytyi sitten se oikea ostettava kohdekin ja tästä ehkä lisää joskus.


Itse aloittelin Albatrossin kanssa askartelun jo toki syksyllä venettä nostaessa. Tällöin rakensin kaverin puolesta heidän veneeseen katoksen ja tein moottorille syyshuollon. Akut kuvasin ja irrotin. vein ne kotiin säilöön, puoli lämpimään varatoon. Joku tietenkin viisaana sanoo ettei akkuja sisälle tuoda vaan pidetään ulkoisalla. Niin aina kun veneen korjauksesta on puhetta saa täysin vastakkaisia neuvoja.

Syyshuoltoa ja veneen peittelyä tehdessä teimme pienen haaveilu inventaarion. Olin törmännyt kylillä liikkuessa keino teak-materiaaliin. Ajattilin haaveissani että tämä auttaisi ulkonäöllisesti veneen kannella. Syksyllä olin irrottanut avotilan katoksen pois sekä pessyt tuon mäntysuovalla ja juuriharjalla. Pressu vietiin heti tammikuun alkupuolella kaikkien saumojen ompeluun www.covertop.fi . Seuraavaksi tuli mieleen että etukannella maatessa ja aurinkoa ottaessa olisi selän alla mukava olla tyynyt. Nämä tyynyt tilasinkin sitten Kirkkonummelaiselta yrittäjältä Couros Verhoomo ja Valjassepänverstas Elina Parpala, www.couros.fi . Sama paikka saa myös tehtäväksi päivittää avotilan pari pientä patjaa. Kyseinen yrittäjä on todella miellyttävä sekä ammattilainen.


Seuraavaksi irrotin veneen ovet jotka edellistä edellinen omistaja oli lakannut kirsikan värisiksi. Näistä olisi tarkoitus hioa sekä muilla tavoin poistaa väärä väri. Pikainen puhelu Syrjäsuon veistämölle toi runsaasti apua miten ja millä kannattaa nuo ovet käsitellä. Ensimmäinen oli melko helppo ja suoriuduin siitä hiomakoneella. Seuraavat ikkunalliset ovet vaativat kuumailmapuhallinta sekä lastaa.

Venemessuijen jälkimainingeissa karkasi taas mopo käsistä. Sunnuntaina vietyäni tyttären treeneihein poikkesin taas veneellä. Vahingossa avasin www.tori.fi sivun ja sieltä venetarvikkeet.  Löytyi sitten sieltä muutaman vuoden käytössä ollut Naps 80W aurinkopaneeli joka oli kuin tehty veneemme katolle. Puhelin kouraan ja soitto myyjälle joka olikin meidän naapurustosta sattumoisin. illalla koirien ulkoilutuksen yhteydessä automaatista rahaa ja noutamaan paneelia. Seuraavaksi oli sitten säätimen etsiminen joka löytyi sitten www.marinea.fi kaupasta. Tilasin sitten samalla Isotherm 65 CR jääkaapin ja Victron MPPT 75/15 lataussäätimen. Nyt pitäisi riittää virta vaikka olisimme useamman päivän luonnon satamassa.



Vielä olisi WC:n päivittäminen. Kaverini oli ostanut uuden pöntön joka odotti wc tilassa asennusta. Ei muuta kuin vanha pönttö pois ja uutta tilalle. Tämä sujui muuten mallikkaasti lukuunottamatta poisto letkun lyhyyttä. Ostettava uusi putki joka on edellistä 15 cm pidempi. Tämän jälkeen liimaan ja kiinnitän pöntön paikalleen. Nyt hetken asettelin vanhaa pönttöä takakannelle... Ja pikaisesti roskiin.

 Kyllä taas on hienoa ja kivaa kun saa tehdä veneelle jotain pieniä päivityksiä. Olemme moneen kertaan suunnitelleet jo tulevan kesän reittejä, ruokia, juomia ym. Tarkoituksemme on suunnata länteen kohti Hankoa ja siitä saaristomerelle.



maanantai 16. helmikuuta 2015

Loppukesä 2014

Nyt siis ollan tultu lomalta pois. Aika aloittaa normaali arki.... Siitä vaan ei tule mitään ilman veneilyä ja haaveilua veneilystä.

Lomamme jälkeen päätimme vaihtaa veneemme mahdollisuuksien mukaan. Ensin tietysti kävimme veneemme uudelleen läpi ja siivosimme sekä somistimme veneemme myyntikuntoon. Sitten tuli päivä jolloin saimme otettua valokuvat kaunokaisestamme ja laitettua ne nettiveneeseen. Katsojia oli melko paljon ensimmäisellä viikolla ja vielä seuraavallakin viikolla. Tarkistin puhelimen melkein tunnin välein josko joku olisi ottanut yhteyttä ostaakseen veneemme. Ei soinut puheli eikä meili kilahdellut. Silti olimme varmoja että veneemme käy kaupaksi.



Aloitimme toisen vaiheen ja otimme yhteyttä Family Cruicer myyjiin. Sovimme erään perheen kanssa koeajon erään myyjän kanssa heidän loman loppuun. Tulivat sovittuna aikana noutamaan meidät satamastamme. Ensi askel tähän veneeseen vakuutti meidät täysin. Tässä oli se mitä olimme vailla. Kaunis puinen yläosa ja runsaasti tilaa. Ajoimme veneen joka oli lähes täydellinen, iso ja tukeva myöskin taloudellinen. Ainoa este oli oma veneemme. Myynti tökki ja pahasti jo kolme viikkoa myynnissä ja edelleen myymättä.


Erään kerran olimme kaveriperheen kanssa Kaparenissä syömässä kanahampurilaisia. Tällöin saimme kuulla myös heidän veneen olevan myynnissä. Heillä oli yksi haaveilumme kohteista. Syrjäsuon veistämön Flying Albatross 870. Innostuimme heti mutta, olimme myös pettyneitä. Kaverimme olivat yhdessä veneilleet paljon kanssamme. Olimme viettäneet lukemattomia päiviä saarissa grillaillen ja merellä veneillen. Vene olisi loistavassa kunnossa ja sopisi tarkoituksiimme täydellisesti. Tämä kaupan loppuun saattaminen vaati suurta luopumista sekä omasta rakkaasta veneestämme että kaverin kanssa veneilystä. Samaan aikaan uuden veneen löytymisen kanssa saimme myytyä vanhan veneemme pois.  Ohessa kuva jossa meidän vanha Nordic ja uusi Flying Albatross ovat vierekkäin. Kaunis kesä päivä ja elämä hymyilee kaikille.  Kävimme kaverin kanssa yhdessä veneilemässä ja kuuntelin tarkkaan mitä tulevan veneemme kaipasi. Vaikka molemmat veneet ovat epätrendikkäitä uppouma sekä puoli liukuvia  veneitä ne täyttävät täydellisesti tarpeemme. Ovat taloudellisia ja lähes ikuisia.  Laskin kahden viikon retken Espoo-Hanko matkalla kuluneen polttoainetta Nordicilla ainakin 90 € edestä.  toki päivämatkat ovat olleet lyhyitä.




Teimme vielä muutaman matkan Nordicillamme joista viimeinen yön yli Bylandetiin. Täällä nautimme uudelle veneelle  ilta-auringossa istuen lasia nostaen Fresitaa. Samalla muistelimme 10 vuoden yhteistä matkaa vanhalla veneellämme. Kuten yhteisiä matkoja kaveriemme kanssa veneillämme. Saamme onneksi jatkaa yhteistä veneilyämme osan perheen kanssa. Tämä on mahdollisimman hieno keino saada veneillä siten että kaikkia miellyttää. Oma kaverini tulee aina olemaan ajatuksissamme mukana ja muu perhe useamman kerran vuodessa uudessa veneessämme.

Tulevaisuudessa kirjoittelen vuodesta 2015. Ja uuden veneemme varustelusta ensi alkuun.


keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Suuri meriretki day3

Aamulla herättyämme venettämme koputettiin. Herra Busterissa tiedusteli voisimmeko siirtyä tai koskas lähtisimme. Hän oli tullut isommalla Purjeveneellä ja halusi paikkamme. Kerroimme lähtevämme tunnin max parin tunnin kuluessa. Aamupalat nautittua pesimme hampaat ja suoritimme muut aamutoimet. Herra oli jo useampaan kertaan auttamassa köysissä ja lähdössä. Itselläni meni melkein kilo herneitä nenään ja totesin ettei meillä mihinkään ole kiirettä.


Lopulta käynnistimme koneet ja suunnistimme Espoota kohden tarkoituksena mennä yöksi Stora Hästöhön.  Keulat kohti merta ja aloimme nauttia tyynestä sekä aurinkoisesta päivästä. Reitti suunnitelmamme mukaan kulkisi ensin ulkokautta josta siirrymme sitten Inkoo Porkkala väliselle sisemmälle väylälle. valitettavasti tämä ei toteutunut. Oli kyseessä melkein luvattoman lämmin ja tyyni keli. Jouduimme menemään suoraan lähes peilityynellä merellä ulkokautta suoraan Bylandetiin.

Bylandetissakin meriveden lämpötila oli päälle 20 astetta. Täällä taas lokoilimme ja kalastelimme pari vuorokautta. On ollut tapana ettei veneet käynnisty ilman nuotio lettuja. Onneksi rannalla on loistava paikka paistaa ja grillata. Siis grillata itsensä lisäksi ruokaa.

Täälläkin vietimme tovin aikaa nettiveneessä ihastelemassa Bavaria-purjeveneitä. Venekuume paheni kokoajan vaikka oma veneemme toimii loistavasti, ei kuluta juuri polttoainetta ja on todella hyvä perheellemme.

Lähtö kotisatamaankin tuli aikanaan. Onneksi saimme uida melkein koko reissun ajan kohteessa kuin kohteessa. Matkalla nautimme todella hyvästä seurasta, tutustuimme uusiin ihmisiin ja näimme vanhoja tuttuja.  Alle vuoden ikäinen koirammekin pysyi veneen kyydissä suurimman osan aikaa.


Tämä oli toinen tekemämme pitkä meriretki. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2013 toisten erittäin hyvien kavereiden kanssa. Voin suositella veneretkeilyä joko yksin taikka kavereiden kera. Aina löytyy uusia saaria, uusia rantoja ja mikä parasta saa nauttia meidän puhtaista merialueista.

Seuraavaksi käyn läpi vielä hiukan loppu kesää 2014....

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Suuri meriretki2 2014 osa 2

Tammisaaresta lähdimme taas yllättäen auringon porottaessa täydeltä teholta. Tuulen virettäkään ei ollut joten oli melkein lämmin. Kartat kouraan ja palasimme samaa reittiä takaisin mistä olimme tulleet. Olimme hehkuttaneet kavereillemme Modermagania Tammisaaren kansallispuistossa ( www.luontoon.fi ). Matkalla poikkesimme Sommaröstrandissa jäätelöllä. täällä pysähdyimme myös edellisvuonna, silloin tosin ostimme ruokaa ( www.sommarostrand.fi ).  Nyt oli vatsat täynnä jäätelöä ja jääkaappiinkin saatiin taas täytettä.

Ei aikaakaan kun olimme päässeet perille haluttuun satamaan. Nyt tarkkana sisään ajossa. Onneksi saimme sisään ajamiseen luotsin vuonna 2013. Ei siis ollut meidän kummankaan veneen käytävä kivillä.


Saavuimme perille vielä hyvissä ajoin. Meitä miehiähän häiritsi se matalikko siellä Jussaröstä tullessa. Laitoimme kumiveneen kuntoon ja suuntasimme etsimään matalikkoa. Kartan mukaan kuten plotterimmekin mielestä olimme löytäneet oikean paikan. Sitten ensin hidasta ajoa ympäriinsä ja silmämääräisesti paikannus yritys. Seuraavaksi mela veteen ja ajelua ympäriinsä. Ajoimme varmaan 6-8 kertaa risttin rastiin muttemme löytäneet kiveä. Viimeisellä kerralla kun jo olimme luovuttaneet ja kiihdyttämässä takaisin perheiden luokse, näimme matalikon. Tiedä sitten oliko se jokin vanha Ruotsalainen sukellusvene pysäköitynä keulaedellä pohjaan...

No pääsimme sitten perille ja aloitimme grillaamisen. Lapset ja vaimot olivat tietenkin jo grillanneet ihonsa. Ruokailimme ja nautimme Fresitaa kalliolla veneidemme edessä. Haaveilin vaimoni kanssa uudesta veneestä. Siinä syödessämme ja haaveillessamme rantaa lähestyi vene. Katsoimme että hidasti sopivasti ja tarkisti reitin. Emme ehtineet laittamaan lautasiakaan pois sylistä kun tämä saapuja löysi sen ainokaisen kiven. Ryntäsimme kumiveneellä apuun. onneksi Nimbus oli kovaa tekoa eikä mitään mennyt rikki.  Illalla teimme sitten tutustumis reissun tähän veneeseen. Loistavat tilat ja muutenkin sellainen vene että alkoi venekuume nousta lisää. Kyllähän www.nettivene.com on tullut tutuksi tällä reissulla.

Seuraavana päivänä lähdimme käymään kalaostoksilla läheisessä Rödjanissa. Ensin luontopolkua pitkin näköalatornille ja takaisin. Koirakin viihtyi kun sai kirmata metsässä. Tuoretta kalaa emme valitettavasti saaneet vaan oli tyytyminen eiliseen erään.Palatessa Modermaganille uintiamme haittasi illalla sinilevä. Täällä myös kävimme lasten kanssa uistelemassa. Tässä vaiheessa alkoi jo koirammekin olla aavistuksen väsynyt.



Ja taas oli uusi aamu nuossut. Suuntasimme kehuja saaneeseen Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen Golisnäs paikkaan.  Matkalla pysähdyimme kauppaan Bärösundiin. Täältä palasimme hiukan takaisin ja suunnistimme meille molemmille venekunalle uuteen satamaan. Täälläkin veneemme löysivät vierekkäiset paikat. Taisivat olla melkein viimeiset. Täällä kävimme tutustumassa naapuriveneeseen joka oli tulossa myyntiin ja löysimme mielestämme meille sopivan vaihtoehdon. Luonnollisesti olisi mukava jatkaa kauniilla ja luotettavalla veneellä. Haaveissamme siis oli nyt Family Cruiser. Kaunis satama-alue ja erittäin mukava sauna. Täällä oli lisäksi maksut kohdallaan. Luonnon satamassa vietetyn kahden yön jälkeen paikka tuntui meistä ehkä liian karavaanari paikalle. Eli yksi yö riitti. Ja aamulla sitten taas uuteen kohteeseen....

tiistai 3. helmikuuta 2015

Suuri meriretki2 2014

Aikaa kului ja kalenterissa saatiin kääntää jo heinäkuu esiin. Ilmat lakoivat lämmetä ja loma lähentyä. Aloitimme veneen varustelun retkeä varten. Viimehetken siivoukset, imurointia, höyrypesurilla paikkojen pesemistä ym. Nyt oli vene puhtaampi kuin aikoihin. Seuraavaksihan piti täydentää ruoka ja juomavarastot. Veneeseen kannettiin isosti tuoremehuja, limua, tiiliskivi maitoja. Viinien valintaan käytin www.viinimaa.fi sivustoa josta olikin suuresti apua. Sain yhdistettyä ruoan ja viinin näppärästi.

Lopulta oli lähtöä edeltävä ilta ja veneeseen kannettiin perävaunullinen tavaraa. Kalastusta varten otettiin mukaan myös kumiveneemme M/S Iines ( Sevylor ja 10 hp Johnsson ). Gummiveneeseen ilmat ja veteen. Seuraavaksi roudasimme vaatteet, riippukeinut ja mikä tärkeintä mankeloidut vuodevaatteet.


Heinäkuun toinen viikonloppu tuli ja veneemme lähti satamastamme kohti länttä. Ensimmäinen yöpyminen oli Porkkalanniemessä Nurmijärven ulkoilualueen laiturissa. Täällä saimme olla rauhassa kavereidemme kanssa. Grillausta ja kumiveneilyä poikien ja neidin kanssa. Ilma oli vielä hivenen viileähkö ja seuraavaksi päiväksi luvattiin sadetta sekä sumua. Kellot soimaan aamulla jo puoli kuudeksi.  Aamu tuli ja oli oikein kaunis. Kertaakaan en ole ylittäny Porkkalan selkää näin kauniissa kelissä. Saavuimme Stora Halsöhön sopivasti aamupalaksi. Vähän murkinaa venekunnille ja jaloittelua sekä tietenkin muiden veneilijöiden herättelyä kun lapset leikkvät rannalla. Mietimme missä oli se sumu ja huono ilma. Onneksi se tuli kuitenkin. Lähdimme satamasta ennen isoa sumua. Kun olimme ajaneet viitisen minuuttia isku sumu täydellä teholla. Näkyvyys 10 metriä. Nyt ajettava pää ulkona hiljaa ja kompassin mukaan. Onneksi osoimme suoraan väylälle mihin olimme suunnitelleetkin ja sumu hälveni hiukan ja muuttui tihkusateeksi. Rauhallista ajamista Elisaareen.

Elisaaressa vietetyn parin yön jälkeen suuntasimme kohti Jussaröä. Meille uusi paikka kyseessä. Pientä merenkäyntiähän oli tarjolla mennessä. 6 m/s etelästä. Satamaan saimme onneksi kavereiden kanssa vierekkäiset paikat läheltä rantaa. Ja yllättäen vanha työkaveri tuli ottamaan köydet vastaan. Loistavaa kun meri on näin pieni. No iltahan meni yllättäen uidessa ja syödessä. Sekä naisväki kävi katsomassa paikallisen leffan. Aamulla sitten todella kuumassa päivässä eväät ja uikkarit matkassa luontopolkua kiertämään. Torniin oli pakko kiivetä ja mustalla rannalla kävellä, veneen nim i kirjoittaa muiden seuraksi ja uintia ei saa unohtaa.




Nyt alkoi kesä todella hyvin. Saarella riitti lämpöä melkein liikaa. Rauhallistakin oli joten kyllä tämä oli yksi niitä hetkiä jotka tulee muistamaan kesästä 2014.








Luontopolulla oli hienoa päästä veneelle palatessa metsän siimeksiin jossa oli mukavan viileää.  Veneelle palatessa oli taas ruokailuaika. Lapset söivät toisessa veneessä ja me aikuiset nautimme ruokamme ja siihen sopivan viinin toisessa veneessä. Illalla vielä kaksi kumivene reissua saaren toiselle puolelle uimaan.



Lämpimän ja rauhallisen yön jälkeen suunnistimme merelle tyynessä kelissä. Tarkoitus oli siirtyä majakan ihailun jälkeen Modermaganille mutta veneemme akut eivät olisi kestäneet tuota. Joten majakan nähtyämme matkasimme kohti Tammisaarta. Naiset toisessa veneessä ja miehet sekä pojat toisessa. Naiset sitten olivat tarkempia kartan kanssa ja ilmoittivat meille pienestä matalasta. Ympärillä vettä noin 30 metriä ja yksi pienen pieni paikka jossa 30cm. Kiersimme sujuvasti matalan ja haaveilimme sen paikallistamista uimalla. Matka Tammisaareen sujui eväitä syöden ja maisemista nauttien. Perillä taas armoton tuuri kun saimme veneet vierekkäin. Ensin rantautuivat naiset ja auttoivat meidät herrat sekä pojat paikalle. Satama maksun jälkeen suuntasin ostamaan M/S Katiin uutta akkua paikallisesta Fixus-liikkeestä. Todella loistavaa palvelua. Sain uuden akun ostettua sekä kyydin veneelle akun kanssa. Auttavainen myyjä myös kantoi akun veneeseemme ja otti vanhat akut matkaan. Tämän akun vaihdon jälkeen kaikki sähköt toimivat täydellisesti.  Ja eikun sitten syömään Santa Féhen ja ruoka ostoksille. Saavuimme takaisin satamaan jolloin me miehet siirryimme pesemään reissussa rähjäytyneet venekunnan vaatteet ja lapset äiteineen menivät uimaan.