Mainos

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Sukellusveneitä, kelluvia veneitä ja kuivilla olevia veneitä

On täysin normaali lauantai päivä. Aurinko paistaa ja ei juurikaan tuule. Aloitan päiväni, kuten tavallista karvanaamojen ulkoiluttamisella. Varsinkin vanhempi koiristamme haistaa meren ja haluaa sinne uimaan. Nyt oli vain tyytyminen kukkamereen. Seuraavaksi lähdimme pojan kanssa satamaamme katsomaan tilannetta laitureilla. Nuorin tytöistämme ja vaimo olivat koululla kevät karkeloissa, eivätkä siksi päässeet mukaan. Paljon katseltavaahan siellä on tällaiselle veneilyyn hurahtaneelle keski-ikäiselle miehelle ja nuorelle pojalle. Haisteltavaakin satamassa aina on. Meri tuoksui kuten myös erilaiset veneiden hoitotuotteetkin.


 No vielä on satamamme laitureilla tilaa
 Oma veneemmehän siis on vielä pajalla, mutta laskettavissa vesille jo maanantaina. Ja satamassahan on veneitä, joista voisi kuvitella pidettävän huolta. Näinhän se yleisesti ottaen on. Omat laiturin avaimet olivat veneessämme ja laiturille teki mieli. Oli pyydettävä laiturin avaimia lainaksi ensimmäisestä kohdalle sattuneesta veneestä. Reippaat purjeveneen pesijät lainasivat avaimiansa ja näin pääsimme kuvaamaan satamaamme uponnutta venettä. Vai onkohan tämä kyseinen vene jotain uutta venetyyppiä mallimerkinnällä "Puoli kelluva ". Rannalla olevista veneistä on pidetty huolta syksyllä ja nostettu ajoissa vedestä pois. Useista pidetään myös huolta keväällä ja pestään sekä lasketaan vesille. Satamassamme oli myös viime keväänä vene, joka oli muuttunut sukellusveneeksi. Lisäksi toinen vene oli koko kesän hylättynä laiturin päädyssä. Tämäkin vene vajosi veden alle. Itse kiinnitin laiturin päässä olleen kertaalleen viime kesänä takaisin laituriin. Näin olivat muutkin tehneet. Tässä olemme kavereiden kanssa miettineet onko veneiden heitteille jättö lisääntynyt. Ja jos on, niin miksi? Onko mahdollista unohtaa omistavansa vene, onko aika loppunut kesken vai eivätkö rahat riitä enään veneen nostamiseen talveksi ylös? Olen myös tietoinen tapauksesta, jossa vene on jäänyt nostamatta viihteelle lähtemisen takia. Usein näkee myös veneitä, joille ei tehdä keväällä mitään vaan lasketaan sellaisenaan vesille. Näillä lienee periatteena "Herran haltuun" tai tuurilla ne veneet seilaavat ja kyllähän Meripelastus kuljettaa takaisin rantaan. Sitten on sellaisia veneilijöitä, jotka liioittelevat tuon kevät kunnostuksen kanssa. Olen kuullut tapauksesta, jossa on plotteria pitänyt vaihtaa joka kevät, kun on tullut uusi väri suojakoteloon tai muuten vaan uusi malli. Onhan se "yli vuotinen" jo niin vanhakin.... Tai kauden aikana on pakko vaihtaa takkia, kun keväällä tullut väri ei kelpaa enään loppukesään.

Meripelastus on kerran kuljettanut meidätkin takaisin satamaan. Edellisen veneen hommattuamme kevään ensimmäisellä ajelulla moottorin kansi laukesi ja jäimme merihätään Pentalan edustalle. Vesijetillä liikkunut herra hinasi meidät Pavenin laituriin, josta tultiin huutelemaan meitä pois, kun meillä ei ollut purjetta veneessämme. No meillähän ei silloin vielä ollut Trossia. Ei ollut ilmaista veneily silloinkaan. Tämän jälkeen meillä on aina ollut kyseinen tarra ikkunassa. Ja onneksi emme ole tarvinneet sitä tuon kerran jälkeen ja onneksi myös meininki Pentalan laiturilla on muuttunut.


Kuva: Roos / Espoon Venepalvelu
Meillä on veneen laittaminen ollut pinnalla vuoden vaihteen jälkeen ostettuamme kavereidemme veneen. Tänä vuonna lukeudumme melkein liialliseen laittamiseen ja varusteluun. On uutta jääkaappia jonne säilöä valkoviinit, on uutta aurinkopaneelia, jolla ladata akkuja ja on uutta pintaa kannella jota astella. Moottorin öljytkin ovat saaneet kyytiä ja rätti on ollut kovassa käytössä. Nyt alkaa Vilkas Albatrossimme olla valmis veteen. Näinköhän sitä osaa ajaa uutta venettä? Tarvitsemmeko paljon harjoitusta veneen käsittelyssä? Vaikka olen tällä veneellä ollut useasti kyydissä ja ajanutkin muutamia kertoja niin silti jännittää. Luulen teidän näkevän meidät satamassamme ajelemassa laituriin ja pois jonain iltana useamman tunnin. Meneehän siinä aikaa, kun me molemmat vaimon kanssa tuuttaamme menemään laituriin ja pois. Meille on tärkeää varsinkin nyt uuden veneemme kanssa, että molemmat pärjäämme sen kanssa vaikka yksinkin. Molemmat saavat toimia kansipoikina tai kapteenina halutessaan.
 Oheisissa kuvissa on kansityöt valmiina ja Vilkas odottaa Karttusta noutamaan häntä. Kyllä hän nyt on niin kaunis. Saa muuten tulla kyselemään kansi materiaalista vesillä törmäillessä tai satamassa sormella ujosti kokeilemaan, kuten nuorena oli tapana.
Kuva: Roos / Espoon Venepalvelu

3 kommenttia:

  1. Hieno tuli kerta kaikkiaan. Upeaa, että pääsette vesille jo näin aikaisin. Me saimme myös hommat tehtyä viikonloppuna ja odottelemme laskua. Saas nähdä päästänkö vapuksi vesille. Luottolaskijallamme on hieman ruuhkaa =). Nuo hylätyt venee raastavat aina kyllä sydäntä, samoin se kun ei pidetä hyvää huolta. Olen kuullu tarinan, jossa emäntä ei edes tiennyt, että perheessä on vene. Isäntä kun lähti tuon puoleiseen oli hänelle soiteltu satamasta, että mitä tälle veneelle tehdään =D.

    VastaaPoista
  2. Hyvältä näyttää kyllä tuo pinnoite/paneelipäällyste. Taisin nähdä sen mallipalan kun kävin mittailemassa patjoja? Aurinkoisia veneilysäitä toivotellen!

    VastaaPoista
  3. Todella hienohan tuo on nyt. Ja olihan se mallikappale siinä kannella silloin kun talvella tavattiin satamassa.

    Veneen laskemista vielä odotellaan. Sitten kun saamme veneen vesille on pakko laittaa heti ne kansipatjat paikalle. Toiseksi vanhin neideistämme on poikkeuksellisesti lupautunut veneilemään kesällä. Kiitos uusien aurinkopatjojen.

    Valitettavan paljon noita hylättyjä veneitä satamista löytyy. Kuten tuolla maaseudulla on paljon vielä hyviä talojakin joita voisi pitää mökkeinä. Hylättyinä kuitenkin mätänevät. Pitäisi olla jokin paikka jonne laittaa tuollaisen hylätyn veneen/mökin tiedot. Saisi sitten sieltä valita joku jolla voisi olla käyttöä tuollaiselle....

    VastaaPoista