Mainos

tiistai 14. heinäkuuta 2015

2015 Suuri Meriretki osa4

Epäröinnin kynnyksellä kysy kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?
- Tommy Tabermann



Epäröin ja mietin. Uskallanko vai mietinkö liikaa? Nyt oli kyseessä vain pitkän meriretken tähän mennessä pisimmästä päivä matkasta. Edessä olisi noin 43 mailin matka Jussaröstä Taalintehtaalle. 

Aiemmin tapahtunutta. 




Aamu alkoi Jussarössä perinteisesti. Koirat kaipasivat ulkoilua. Yö oli ollut viileä ja kostea. Pidimme taas Wallasta päällä. Kyllä se lämmittää mukavasti. Mutta kun hipsin rakkaiden Mion ja Metten kanssa ulos aamutoimille niin oli kyllä ilma viileää. Ulkoilun jälkeisten nokosten loputtua olikin jo lämpimämpää. Aamupala nautittiin Albatross / Vilkkaamme katto avoinna. Juttelimme naapuriveneiden kanssa päivän ohjelmasta ja sitten totesimme tarvitsevamme eväät. Tiedossa oli kävelyä ja käymistä merivartiotornissa. Saari on kyllä kaunis ja monipuolinen, täynnä historiaa.Päiväkävelyn ja ruokailun jälkeen, lapset kalastivat laiturilta lähes liikaa ahvenia. Siinä oli sitten Jupiterin kapteenilla perkaamista. Illalla sitten kalat halstrattiin ja Jupiterin miehistö söi vatsansa täyteen. Loput ahvenet menivät myyntiin lasten toimesta. Laiturilla kävely ja veneisiin koputtelu saatteella" Ahvenia myynnissä, omalla sopivalla hinnalla. Melkein kaikki meni kaupaksi. Sitten olikin taas lettujen vuoro, kermavaahtoa sekä mansikkahilloa. Ja letut käännettiin tietenkin heittämällä.







Lyhyen yön jälkeen aloitimme matkamme klo 06:00. Jussaröstä lähtiessä oli melkein tyyni keli. Aurinko oli ylhäällä ja ilma ei ollut pakkasella.Hangon ohitimme melkein peilityynessä kelissä. Ajoimme pysähtymättä Gustavsvärniin ja olimme perillä 9:30. On muuten kaunis paikka. Ainoa vika on rantautumisen hankaluus. Olimme lyhyesti kiinni laiturissa kyljittäin. Kiersimme saaren pikaisesti ja teimme aamiaisen valmiiksi jotta ruokailu sujuu ajon aikana hyvin.


Gustavsvärn on osa 1700-luvulta peräisin olevaa linnoitusta. Saarella on edelleenkin havaittavissa puolustusmuureja sekä muita rakenteita. Lisäksi löytyy myös sumutorvenhoitajan asumus. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka...

 Merellä ei vielä ennen pysähtymistämme ollut liikkellä muita. Eikä liikenne heti aamiaistauon jälkeenkään lisääntynyt. Toki veneilijät lisääntyivät pikku hiljaa ympärillämme. 





 Heti Hankoniemen jälkeen ohitsemme ajoi isompi moottorivene. Hänellä olisi ollut tilaa kiertää meidät kaukaakin. Ei vaan kiertänyt, tuloksena oli rikki mennyt ihan uusi Airamin termospullo sekä tee muki. Termospullosta hajosi tuhannen päreiksi sisusta. Mielestäni tuo piittaamattomuus toisia veneilijöitä kohti on lisääntynyt tässä lähivuosina. Ajoimme rauhallista reilua kuutta solmua loppumatkan Taalintehtaan vierasvene satamaan. Mukava paikka ja erittäin hyvä palvelu. Saimme veneemme taas vierekkäin kun olimme soittaneet ennen satamaan saapumista taalintehtaan vierasvenesatamaan. Laiturilla oli odottelemassa nuori naisen alku joka näytti meille paikat ja auttoi rantautumisessa. Satama maksu pitää sisällään sähkön ja saunat. Saimme myös pestyä vaatteemme ja täytettyä jääkaappimme. Nyt saunan raikkaana puhtaissa vetimissä on olo kuin kaupunkilaisella. Voin suositella vilpittömästi Taalintehdasta kaikille veneilijöille. Meille tärkeää tällä "huolto" päivällä on myös kaupoissa asionti. Saadaan uuteen jääkaappiin täydennystä ja lattian alle limuja jäähtymään. Toki täältä löytyy myös ravintolakin taikka pari niitä kaipaileville, kuten myös " pitkäripainenkin".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti