Mainos

tiistai 28. heinäkuuta 2015

2015 Suuri Meriretki osa7, loppua kohden

Mitä pimeämpi yö, sitä kauniimpi aamu. Mitä vaarallisempi taistelu sitä loistavampi voitto.
- Z. Topelius




On taas kulut aikaa siitä kun viimeksi tein kirjallisia harjoituksia. Jotenkin tuntuu ettei kaikkeen aina ole aikaa. Mitä pidemmälle reissumme eteni niin sitä enemmän tuntui aika karkaavan käsistä. 

Vietimme pari yötä Helsingholmissa. Ilma oli mitä mahtavin, aurinko paistoi ja kalat uiskentelivat. Lapsemme pääsivät ratsastamaan ja kaverimme ratsastivat myöskin. Varsinaninen idylli on koko paikka. Olimme saaneet saunan vasta seuraavalle päivälle. Varatessamme olimme kuitenkin tehneet virheen ja varanneet meille ja kaverillemme peräkkäiset vuorot. Varatessa kaverimme oli käyttänyt omaa nimeään kun myöskin maksoi vuorot. Saimme siitä nuhteet saunasta tullessamme, ehkä aiheelliset tai sitten ei. Myöskin saunasta pitää muistaa seuraavaksi. Paljon Euron kolokoita mukaan, koska kaikki vesi maksaa. Tosin sitä tulee kahdesta suihkusta yhtäaikaa.  Mennessämme omalle saunavuorolle näimme kuinka saariston jätehuolto toimii parhaimmillaan. Helsingholmenissa on Pidä saaristo siistinä järjestämä jätehuolto. Vanha Roope alus saapui tyhjentämään isoja jätesäiliöitä. Kyllähän se sujui todella hienosti. Mielellään on mukana tukemassa moista toimintaa. 




Kuva: Mari Harju

Kuva: Mari Harju


Helsingholmenista lähtiessä oli taas "yllättäen" tuulinen päivä. Saimme varsin kunnollisia aaltoja perän puolelta osaksemme matkalla Kasnäsiin. Kasnäsissä oli vain lyhyt pysähdys jonka aikana kaverimme vene säi täydennystä lohivarastoonsa. Täältä suunnistimme Rosala TB Marinin laituriin. Laiturissa oli hyvin tilaa ja kaupassa myytiin todella herkullisia munkkeja. Lounaan jälkeen lähdimme kävelylle katselemaan hiidenkirnuja sekä sieltä viikinkikylälle jäätelölle. Matkalla naiset keräsivät kanttarellejä mukavan määrän. Sitten iltasella halusimme grillailla kun oli kanaa jääkaapissa. Eli jouduimme ostamaan hiiliä jotta grillaaminen onnistuisi. Mutta kyllä kannatti. Hiilillä grillatessa ruoka saa oman makunsa jonka tunnistaa aina. 



Iltatee ja pasianssipeli




Aamulla lähdimme sitten jo kotia kohti. Eli suunnistimme kohti Hankoa ja Classic pizzaa. Matkailimme omilla reiteillä saarten etelä puolella. Koko matkan tuuli lähes takaa eikä Albatrossimme Vilkas keinunut liikaa. Hangossa sitten halusimme tyhjentää septin ja jouduimmekin jonottamaan vuoroamme. Parhaimmillaan meitä jonotti kolme erilaista Albatrossia. Hangossa herkuttelimme ruoalla sekä saunoimme kunnolla. Kävin myös juna-asemalla hakemassa neitimme matkaan mukaan. Olimme seurailleet sään kehittymistä ja päätimme tehdä sitten seuraavana aamuna pidemmän reissun aina Stora Halsöhön saakka. Laskimme matkaa tulevan noin 50 mailia. Olisi siis aikainen lähteminen. 

Aamulla heräsin jo klo 05 jolloin totesin tuulen nousseen kovaksi. Mutta onneksi tuuli laantui noin 10 m/s länsi tuuleksi. Matka taittui mukavasti ja pidimme ensimmäisen tauon Bärösundissa 4:23 h ja 31,5 mailia. Sitten ruokailu ja matka jatkui kohti määränpäätämme. Stora Halsöhön päästyämme varasimme heti saunaan vuoron. On siis oikeasti mukava sauna, oikein merimaisemilla....Ja sitten tietenkin grillailimme taas polttopuilla siistissä keittokatoksessa.




Täältä sitten lähdimme lauantai aamulla kotia kohti. Tuuli olikin jo tyyntynyt ja pääsimme veneilemään Porkkalanselän vanhassa mainingissa. Porkkalanselän jälkeen suunnistimme taas etelään saarten ja meren rajamaille.  Tarkoituksenamme oli nähdä hylkeitä ja ainoastaan vanhin mukana ollut neitimme näki yhden matkamme aikana. Viimeisen tauon pidimme Rövargrundetissa. Niin melkein jo kotona, jotta ei enään lapset olisi jaksaneet tätä. Koiratkin protestoivat veneeseen palaamista vasten. Mutta onneksi kaikki oli matkallamme mennyt hyvin. Satamaan tullessa myös Meripelastus saapui sinne myöskin. He taluttivat alusta josta oli polttoaine päässyt loppumaan....Kotisatamassamme tyhjensimme venettämme ja huomasimme veneemme nousseen noin 30 cm ylöspäin kun olimme juoneet kaikki limut sekä mehut pois veneestämme. Sekä syöneet varastomme lähes tyhjiksi.Tavaroita kannoimme kotiin vain automme takakontillisen verran. 


Kapteeni töissään, tuleeko ketään takaa....Vaikea nähdä yrttilaatikon yli




Kotona odottikin sitten seuraava projekti. Kun tuota veneen lakkaamista ei ollut keväällä tarpeeksi, ostin purkin lakkaa. Nyt olen lakkaamassa kotimme väliovia jotta ne kestäisivät tulevaisuudessakin. Ja valon määrä lisääntyy samalla kun ovet kiiltävät kunnolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti