Tuulen virettä tarjolla

Jokainen joka on pidellyt kädessään meren silottamaa kiveä, tietää että jatkuvalla hyväilyllä on ihmeitä tekevä voima.
- Tommy Tabermann

Tätä on jatkunut jo hetken. Marraskuun pimeys yhdistettynä nyt viime päivien kohtuulliseen tuuleen. Itse Espoossa asuvana veneilijänä, olen tyytyväinen kun veneemme saavat vielä nukkua talviuniaan meidän lähellä. Viikonloppuna tuli poikettua joka päivä Suomenojan venesatamassa tarkistamassa Albatross / Vilkas talvisäilytys katoksen kunto. Mitenköhän tulisi käytyä tarkistamassa venettä tuolla Ämmässuolla?  Hyvähän se kunto Vilkkaalla oli ja vaimon siskon perheen veneellä. Itse olen tyytyväinen kun veneen päällä on kunnon paksua peitettä. Ei ratkea peite reunuksen purjerenkaista eikä repeä kankaasta.  Valitettavan paljon näkee meidän  talvisäilytyspaikalla lentäneitä kevyt peitteitä, myrskyvahinkoja.  Lisäksi siellä on useita " kalliita " talleja veneiden päällä. Muutamassa näistä onkin jäljellä vain kehikko. Käykäähän ihmiset katsomassa oman veneenne ja kaverin veneen kunto säännöllisesti. Ja kysykää naapuriveneen yhteystiodot jos mahdollista niin saatte yhteyden tarvittaessa heihin. 

Rannan kautta lähtiessä tuli katseltua merelle ja laitureille. Tuulen ansiosta venelaiturille ei tarvitse laskeutua vaan lähestulkoon nousta. Tässä vaan mietiskelin tuota Suomenojan rakennussuunnitelmaa. Jos maanpinta olisi samalla tasolla kuin nyt niin lähes kaikki talot saisivat rantatontin. Nyt ei Ilmatieteenlaitoksen tiedon mukaan ole kuin 60 cm normaalia korkeammalla merivesi Helsingin edustalla. 

Tämä meriveden pinnan nouseminen voi yllättää hätäisimmät veneiden säilyttäjät. Lauantaina kävin taas koirien kanssa ulkoilemassa Soukan rannoilla. Täällä on pari ilmeisesti kalastukseen tarkoitettua pienvenettä käännettynä ympäri rantahietikolle. Onneksi molemmat veneet oli kiinnitetty ketjuilla rantapuihin. Molemmat ovat olleet vedettynä pitkälle rannalle, mutta nyt molempien perät uivat meressä.  
Jotain hyvää ja kaunista tuollaisesta reilusta tuulesta kuitenkin seuraa. Saarten rannoilla aallot lyövät rantakivikkoon ja liikuttelee kiviä toisiaan vasten. Näitä aallon ja jään mukavaksi hiomia kiviä on mahtava kosketella kesällä auringon niitä lämmittäessä. Mahtavaa on myös koskettaa ja tulla kosketetuksi toisen ihmisen toimesta. Muistakaahan kosketella toisianne näinä pimeinä aikoina.....

Sunnuntaina hetken auringosta nauttien tuli haettua neiti töistä Tapiolasta. Ihailin samalla Tapiolan keskusallasta joka oli muutettu luisteluradaksi. Täällä aloittelin omaa kesätyöuraa kauan sitten. Kesäkuun alusta pidin lasten- ja nuorten melontakouluja tässä samaisessa altaassa. Ei paljon tuulet kaitannut lasten melontaa. Ja nyt ei tuule haitannut luistelijoita. Ja uimahallissa tuossa vieressä on aina lämmmintä. 



 Ulkoisten myrskyjen lisäksi voi olla sisäisiä myrskyjä. Kuten tänään kun veneen edellisellä omistajalla olisi ollut syntymäpäivät. Onneksi kaveri säilyy aina mielessä veneestä riippumatta. 

TOPit ja FLOPit kaudella 2015, osa 1

Hon är så söt när hon rodnar När hennes kinder snabbt ändrar färgSå söt när hon frågar, om jag kan tänka mig.  Bo Kaspers Orkester: Hon är så söt

Mio ja Mette ulkoilevat mielellään meren rannassa. Ja eilen olivat molemmat menossa sukeltelemaan rannalle kun meri oli noussut ( +65cm ) heille tutuille rannoille.

Veneily kausi 2015 alkaa olla jo kohta ohi. Viikonloppuna istuskelimme sohvalla vaimon kanssa lasten mentyä nukkumaan. Lasillinen hyvää viiniä ja Youtubesta musiikkia. Nyt soi paljolti Bo Kaspers Orkester joka oli soimassa myöskin monena kesä iltana Albatross / Vilkas veneessämme. Kesällä tähän liittyi monesti pasianssin pelaaminen Vilkkaan ruokapöydän ääressä. Nämä mietokset johtivat miettimään mennyttä kesää myös tämän blogin kannalta. Ja mikäs sen parempi hetki purkaa muistoja tänne, kuin se hetki jolloin voi kuvitella lunta satavan myös Espoossa. 

Flopit vuodelta 2015: Ensimmäisenä tulee mieleen meillä Espoossa pyörinyt keskustelu Suomenojan satamasta ja ulkoilusaarista. Veneemmehän talvehtii tuolla kuuluisalla Suomenojan satama alueella, eikä tuo ongelma jota vatvottiin lehdistössä vaivannut meitä ollenkaan. Mutta kaupungin omistamien virkistys saarten  kohtalo kosketti myös meitä. Valvonta saarissa oli ilmeisesti pienempää kuin menneinä vuosina. Tästä johtuen saarissa oli erilaisia tapahtumia. Eniten mieleen jäänyt asia on Knapperskär. Täällä oli saaren " vallannut " pysyväis telttaileva porukka jolla oli myös saunat paikalla. Toisella porukalla oli teltoilla aurinkopaneelit. Ilmeisesti saunat kuluttavat polttopuita runsaasti kun niitä ei juuri ollut puuvarastossa....  Toki polttopuiden vähyys kiusasi myös muillakin saarilla ja näimmekin tapauksia joissa retkeilijät käyttivätkin "oman käden " oikeutta ja harvensivat metsää grillipaikkojen läheisyydessä. Toki tämä tapa säästää kaupungin rahoja kun retkeilijät harventavat saarten puita. Ja sitten mielestäni tuota saarissa tehtävää valvontaa ei kannattaisi kokonaan lopettaa. Meillä suuntautuu yhä useammin myös iltaveneilyt muualle kuin Espoon saariin.

Toinen floppi löytyi Jussaröstä. Uusi laituri oli kyllä todella hieno, mutta laiturin läheisin huussi on todella kuvottava. Tämähän ei ilmeisesti kuulu kahvilayrittäjälle. Metsähallitus voisi kyllä ottaa asian hoitaakseen. huussi kun sattuu olemaan laiturin lähellä ja veneilijät voisi käyttää myös tätä jos sinne mennessä ei menisi taju noiden hajuhaittojen takia......

Topit vuodelta 2015: Kesältä jäi mieleen monia hyviä juttuja. Lomamme ajoittuin heinäkuulle jolloin veneilimme melkein kolme viikkoa akselilla Espoo - Saaristomeren kansallispuisto. Edellisistä vuosista poiketen käytimme todella paljon palvelusatamia. Muistaakseni ei tällä reissulla rantauduttu kertaakaan luonnon rantaan. Loppu kesästä löytyi myöskin luonnon rantoja retkillämme.

Sauna kokemus vuodelta 2015. Stora Halsössä on pieni itsepalvelu periaatteella toimiva sauna. Todella mainiot löylyt, mahtava ilta-aurinko ja mikä parasta siisti ja maksuton. Valitettavasti pesuvesi tuoksuu kohtuullisesti. Onneksi mereen voi mennä aina huuhtelemaan löylyn aiheuttaman hien pois. Ja kyseisessä saaressä on hyvä siisti grillipaikka aivan veneiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi puuhuolto toimi todella loistavasti. Mekin todistimme tätä täydennys hetkeä retkemme alussa.

Paras huussi: Ja tämä loistava huussi ( hajuton ja valoisa ) löytyi muutenkin mielenkiintoisesta kohteesta. Örö oli meidän ja monen muunkin ehdotomasti käytävä paikka vuodelta 2015. Satama oli todella hyvä ja saarella on pakko tulevaisuudessa vierailla uudelleen. Eli " Huussi " -kategorian voitto menee siis Öröön.

Oppia ikä kaikki?

Jollei mitään olisi tehtävä muun kuin ehdottomasti varman takia, ei uskonnon takia olisi tehtävä mitään, sillä se ei ole varma. (Blaise Pascal)



Nyt olen tarttunut härkää sarvista ja aloittanut eräänlaiset opinnot. Minulla on mahdollisuus osallistua työnantajan kautta EA1-kurssille. Ensimmäinen päivä takana ja vielä toinen mokoma jäljellä. Mutta miksi siis halusin osallistua tähän? Monta vuotta veneilleenä miehenä / isänä / puolisona / kaverina, olen huomannut haluavani varjella minulle tärkeintä asiaa (ihmistä) paremmin. Ensiputaidot on ollut kohtuullisessa kunnossa, mutta lisäkoulutus on aina hyvästä. Ei tätä taitoa hankita sen takia, että olisin ehdottoman varma kaikista ensiapuasiosta, vaan että osaisin toimia tarvittaessa. Nyt kuluneena kesänä ei juurikaan ollut tarvetta kaivella ensiapulaukkua, mutta monena edellisenä kesänä on ollut. Aina ei ole ollut kyse omasta veneilevästä porukasta, vaan olemme voineet tarjota apua muille. Moni side onkin jäänyt matkan varrella milloin mihinkin tarpeeseen. 

Vaikka veneily on monelle luonnosta nauttimista kauniina kesäpäivänä niin aina voi sattua ja tapahtua. Kaunis rantakallio voi olla liukas ja voi iskeä päänsä liukastuessaan. Tai kivi jalan alla pyörähtää alta ja nilkka venähtää. Olisi hienoa jos jokaisessa venekunnassa olisi ainakin yksi ensiaputaitoinen. Itsellänihän tämä on ratkaistu siten, että veneessäni matkustaa aina mukana sairaanhoitaja. Toisessa mukana liikkuvassa paatissa on sitten erilaisella sairaanhoidollisella pätevyydellä varustettu kippari.  

Monesti veneseurat vaativat jäseniltään jonkinlaista pätevyyttä navigoinnista tai veneen ajamisen taidosta. Miksiköhän saaristolaivuri kurssilla ei ole opetuksen yhtenä osa-alueena EA1 kurssia. " Saaristomerenkulun kurssi on Suomen Navigaatioliitto ry:n kurssivaatimusten mukainen liiton laivuriopintojen ensimmäinen taso. Kurssi on peruskurssi, joka antaa perustiedot vesillä liikkumisesta, merikartan käytöstä, paikanmäärityksestä, merenkulun turvalaitteista, reitin suunnittelusta ja vesiliikenteen säännöistä " Suomen navigaatioliitolla on paljon koulutuksia ja mielestäni ensiapu koulutus voisi olla osana esimerkiksi Saaristolaivuri kurssia.

Ehdottaisin veneseuroille ainakin ylimääräisenä koulutuksena SPR:n EA1 kurssia. Talvi on pitkä ja silloin voisi olla aika harjoitella ensiaputaitoja tulevaa kautta ajatellen. Ja toimiihan nuo taidot myöskin täällä rannalla....

Vene myyty tai sitten ei.....

"Nyt musta lippu liehumaan, hulabaloo balai!

Hulabaloo balai, balai!
Jää kauas ranta synnyinmaan!
Hulabaloo balai!

On laiva niin kuin tuulispää, hulabaloo balai!
Hulabaloo balai, balai!
Ja kauppalaivat kiinni jää!
Hulabaloo balai!"

(Suom. sanat Sauvo Puhtila)

Nyt se tapahtui, saimme useita yhteydenottoja veneestämme. Albatross / Vilkas on ollut nyt jonkin aikaa myynnissä. Kiinnostusta on tässä ollut ja muutamalla on vielä " harkinnassa" tarjouksen tekeminen.... Mutta nyt tuli yksi tekstiviesti jossa kysyttiin "Lontoon" murteella onko veneemme vielä myynnissä. Yritin vastata tekstarilla, mutta vieti ei mennyt läpi. Onneksi tässä viestissä oli myös sähköposti osoite. No, sinne viestiä lyhyesti. Vastaus saapuikin nopeasti ja siinä pyydettiin lisätietoja. En tietenkään lähettänyt hänelle juurikaan lisätietoja. Silti vastaus tuli nopeasti. Hän ostaa veneemme ja haluaa tehdä nopeat kaupat. Tietää, että kiinnostuneita ostajia on muitakin. Summakin on juuri sopiva.  

 Nyt hän halusi lähettää meille kauppa summan seuraavasti: So if you accept this transaction, you should send me your info requested below if you have an account already with PayPal:-

Name :

PayPal Email :

Mobile Number

amount:

Onneksi tiesin jo etukäteen mistä oli kyse. Kiitin mielenkiinnosta ja sanoin tekeväni kaupat vain naamatusten. Jos haluaisi lähettää rahaa niin vain pankkien tai Western Unionin kautta. Valitettavasti tämän viesini jälkeen ei ole tästä "ostajasta" kuulunut mitään. Ja en tosiaankaan kertonut hänelle veneemme sijaintia jotta voisi järjestää noutoa Espanjaan.... 

Vilkas on siis edelleen myynnissä. Laitamme nettiveneen ja muut ilmoitukset pois. Keväällä sitten uudelleen nettiin jos on vielä tarvetta. Eli voitte nyt talvenaikana tehdä tarjouksia tästä hyväkuntoisesta retkiveneestä. 

Mitäpä jos....

Isä,
tässä sinulle on pienen pieni käsi.
Minä, sinun lapsesi,
elän lähelläsi.
Kasvan, kasvan nopeasti,
tie vie toisiin kyliin.
Tänään vielä aikaa on,
ota minut syliin.
(varssyja.wordpress.com/isanpaiva/)

Minä; isäni vanhin lapsi. Nykyisin isä neljälle lapselle. " Vara isä " / miehen mallina, toivottavasti, kummipojalleni sekä hänen siskolleen.  Nautin isänpäivästä totutusti uimahallilla aamusta. Kerrankin uin koko 2,5 tuntia pienten uimakurssilaiseten kanssa.  Uinnin jälkeen kotiin perheen pariin. Lounas ja tee meni aivan normaalilla kaavalla. Sitten olikin pidempi ulkoilu vaimon ja koirien kanssa. Nämä kävelyt suuntautuu kyllä melkein aina johonkin venerantaan. Nyt pääsimme lähimpään Soukan Klobbenille ihailemaan veneitä jotka vielä olivat vesillä. Täällä uiskenteli myöskin kaksi joutsenta, rauhassa nauttien pohjasta herkkuja. 

Välillä olen miettinyt elämäni varrella, Mitäpä jos..... Mitäpä jos emme olisikaan saaneet ensimmäisiä lapsia niin aikaisin tai jos emme olisikaan halunneet vielä sen jälkeen kahta lasta. Mitäpä jos.... olisin ollut kärsivällisempi omalle isälleni. Mitäpä jos emme olisikaan ottaneet koiria meille.... Mitäpä jos..... olisin rikkaampi. Mutta todellisuudess olen erittäin tyytyväinen nykyiseen elämääni. Keski-ikäinen, keskiluokkainen perheen isä. Mitäpä jos, elämäni on juuri sitä mitä olen aina halunnut. Minulla on perheen lisäksi vene jolla veneillä. Tällä hetkellä meillä vielä on kolme venettä. Albatross / Vilkas tosin on myynnissä. Pärjäämme varmastikin Family Cruiserilla sekä kumiveneellä ( Sevylor / Iines ) jonka perässä on 10 hp moottori.  Tämä kumi vene on pelastanut kerran kesämme veneilyt. Silloisen veneemme moottoriin tuli isompi huolto ja oli lähes koko kesän ajo kelvoton. Kumiveneellä liikkeelle juuri täältä Soukan rannasta kohti Espoon lähisaaria. Tällöinkin toimi mottoni " kyllä herra hulluistaan huolta pitää". 

No, ulkoilun jälkeen kiiruhdimme kotiin tekemään päivällistä. Meillä olisi taas koko perhe paikalla yhtä aikaa, vahvistettuna neidin poika kaverilla. Tein meille kotimaisia uuni juureksia, peruna muusia sekä poron sisäfilettä. Samanlaista ruokaa olisi voinut kyllä tehdä kesällä saaressakin.  Ruokailun jälkeen ennen nuorimman neidin tekemää kakkua sain isänpäivä kortit. Ja ne ovat kyllä vuosi vuodelta pienen miehen sydäntä koskettavia. Sitten olikin jo kakun ja teen vuoro. Kyllä minun taas kelpasi nauttia elämästä. 

Edellisenä päivänä, lauantaina matkalla tervehtimään appiukkoani, soi puhelin. Soittaja oli vaimon siskon mies. Hän ilmoitteli , että veneessämme piippaa jokin kolme piippausta ja on hetken hiljaa. Hänellä tämän tiedon oli välittänyt hänen veljensä jolla on vene talvehtimassa veneemme perän tuntumassa. On hyvä tietää vene naapurinsa niin vesillä ollessa kuin talvehtiessa. Olen sitä mieltä että, yhteisöllisyys on hyvästä. Tämä myöskin on toiminut vallan mallikelpoisesti ainakin omalta osaltani. Olen edellisinä talvina ilmoitellut naapuri veneille heidän katoksien kunnoista ja poistanut lunta myös katoilta. Ja he ovat taasen tehnyt minulle saman. Nyt illalla kotimatkalla poikkesimme veneelle poistamaan palo- ja häkävaroittimien patterit. piippaus loppui siihen. Vielä tulen vierailemaan usein rannassa tarkistamassa veneen kunnon ennen kuin vene on vesillä toivottavasti uudella omistajalla..... 

Muisto vain jää

"Päivä kaunein sammuva on,
kukka kuolee korvaamaton.
Kun päättyy tää,
muisto vain jää"
( Suom. sanat Juha Vainio )





Vuosi etenee omalla tahdillaan. Täällä meillä veneilykelit jatkuvat ja lämmintäkin on kuin Juhannuksena. Silti nyt viikonloppuna oli Pyhäinpäivä, jolloin perinteisesti muistellaan jo edesmenneitä ihmisiä. Mekin kävimme kirkossa muistelemassa jo edesmenneitä kavereita ja vanhempia. Ilmahan oli synkistelylle mitä parhain. Aurinko ei kunnolla nouse valaisemaan ja lämmittämään meitä. Luonto odottaa omaa lepohetkeään.  Muistot vain jäi menneestä kesästä. Mutta kyllä noita ilon hetkiä on elämässä myös paljon. Ne vain on aina löydettävä. pari kuukautta niin päiväkin alkaa taas pidentymään.

Veneet alkavat nousta rannalle lepäilemään ja laitettavaksi uudelle kaudelle valmiiksi. Ei tämä elämä ole ollenkaan kurjaa vaikkei nyt veneilemään pääsekkään. Voisihan sitä laittaa kumiveneen vesille ja mennä grillaamaan lähisaareen.  Monella tosin on vene vesillä vielä. Ja hyvä niin. 
 Kävimme vaimon ja koirien kanssa sunnuntaina kävelemässä talvisäilytys satamaan ja takaisin. Albatross Vilkas oli paikallaan ja hyvin peiteltynä. Veneemme vieressä lepäilee vaimon siskon perheen vene. Heidän takanaan , käytävän toisella puolen on vaimon siskon miehen veljen vene. Hän olikin paikalla veneellä ja muutaman sanan vaihdoimme hänen kanssaan. Nostimme pienen purjeveneen ulkolaitamoottorin alas jolloin hän saa sen huollettavaksi omiin nurkkinsa. Tämän jälkeen jatkoimme kotiin päin. Satamassa oli mies peittelemässä Nordic 81 venettään ja hänen kanssa vaihdoimme muutaman sanasen. On tämä veneily melkoisen yhdistävää.... Tuntemattomienkin kanssa voi jutella ja vertailla kokemuksia veneistä, kesästä, satamista tai mistä vaan.

Mutta kyllä lokakuun lopusta ja marraskuusta löytyy kauneuttakin. Jos veneistä puhutaan niin pidän hienoista muodoista. Ja puusta. Puu on lämmin ja eläväinen materiaali. Lisäksi se tuntuu mukavalta käden ja jalan alla. Monena vuonna nostimme silloisen veneemme Ensimmäisten lumisateiden yllättäessä. Sekin oli melkoisen kaunis kokemus, sitä rauhaa ei oikein muuten voi vesillä saada. 

 Kävellessämme koirien kanssa oli aikaa myös seurailla ympärillä olevaa luontoa. Muutamassa pensaassa ja puussa oli jo uusia lehtiä. Vielä useammassa puussa oli silmut puhkeamassa uuteen vihreyteen. Eli veneilykautta voisimme kyllä jatkaa pidempään, kun luontokaan ei ole vielä täysin valmis talveen....