Sipsiä ja historiaa

 

Reissussa päästy ihan Maarianhaminaan. Todella lämmin ilma eikä satamassa puhalla pieninkään tuulen vire. Meitä on lykästänyt. Saamme kaveriperheen vieraaksemme veneeseen. Tässä mahtuu nukkumaan hyvinkin kaksi perhettä, toiset keulassa ja toiset takana. Ei heti uskoisi tämän kokoisen veneen vetävän näin paljon nukkujia tai kyytiläisiä. 

Kävelimme kavereitamme vastaan laiva terminaalille. Suurin osa matkasta tapahtui puistossa jossa lämpötila oli lähes siedettävä. Pidän Maarianhaminaa kauniina sekä mielenkiintoisena paikkana. Ja tämä kaikki on saavutettavissa niin monella tapaa.  Päivän kävelyt olivat miellyttäviä. Ehkä vähän jäätelöäkin sisältäviä. 

Illalla Maarianhaminan itä-satama oli melkoisen rauhallinen. Muutamasta veneestä kuului juttelua ja jossain uitiin ihan yötä myöden. Satama rakennus oli remontoitu meidän edellisen käynnin jälkeen ja oli siisti paikka.

Aamulla sitten matkasimme kavereiden kanssa kohti historiallista Kastelholman linnaketta. Kipparinnalla oli hetki aikaa kauneisunille tyvenessä kuumassa säässä. Oli tulossa kesän kuumin vuorokausi. Ilma reilut 30 astetta ja meri lämmin.

Kaverimme eivät ole olleet pitkään aikaan täällä päin joten eivät tienneet mitä odottaa. Se hetki kun saavutaan Kastelholman vierasvenesatamaan ja linna nousee edessä on ainakin minusta mahtava. Ja olihan se hieno maisema muidenkin mielestä.

Saimme paikan lähes laiturin päästä. Täällä oli hyvä olla. Päästiin uimaan veteen joka ei viilentänyt juuri ollenkaan. Joitakin kestivät jotenkin tämän helteen.  Päivällä kävimme kävelemässä ja suurin osa seurueesta tutustui myös linnaan. Ja onhan sillä historiaa kerrottavana. Kävimme myös syömässä erinomaisen ahvenanmaalaiset pannukakut. Kyllä kelpaa ihmisen olla. Ja illalla oli nuorten kipparinalkujen mielestä aika keskittyä paikalliseen ruokaan tai herkkuun Taffel Sipseihin.

Aamulla sitten lähtö takaisin Maarianhaminaan josta kaverimme lähtisivät takaisin kotimatkalle. 

Oli tarkkaa koska olisimme lähdössä tai siis milloin olisimme kanavan luona odottamassa kääntösillan kääntymistä. Onhan se jännä kapistus. Olimme jonon ensimmäisiä ja takanamme lauma purjeveneitä odotti vuoroaan tänne. Sitten tapahtui jotain jännää. Moottorivene päätti ajaa meidän ja seitsemän purjeveneen ohitse ensimmäiseksi. Melkoisen leuhkaa sanon minä. Perässämme purjeveneet asettuivat saapumisjärjestyksen mukaiseen jonoon eikä meillä kenellekään ollut tullut mieleen jonkun kiilaavan koko jonon. Ei siitä kuitenkaan harmia ollut. Kaikki pääsimme läpi kanavasta ja saivat satamapaikan Maarianhaminasta. 

Toinen yhtä ihmeellinen asia on septin tyhjennys, veden tai polttoaineen ottaminen. Vene saapuu tähän pieneen paikkaan jossa toiminto tapahtuu. Ja sitten aletaan ulkoiluttaa koiria, syödä jäätelöä tai nauttia oluesta. Ja muut jonottaa ja yrittää pysyä paikoillaan merellä. Ei pelkästään yhden vaan useamman kerran tälläkin reissulla näin tapahtunut.