Safire Mökki mainos

tiistai 24. elokuuta 2021

Pikku pursimies


 "Kaadan, kaadan sata halavaa 

purren uljaan teen.

Kaaret siihen panen katajaa
saarnet varppeeseen.
Silkkaan silkkiin taklan teen.
Kokkaan veistän kotkan pään
Täysin purjein yli ulapan
kiidän purrellain.

Merten helmaan kenpä uskaltaa,
vaaraan suureen käy.
Laineet huuhtoo kantta keinuvaa.
Missään maat ei näy.
Vaan jos välttää vaaran muun
joutuu miekoin kamppailuun.
Tuon kun tunnet pikku pursimies,
minne suuntaat ties ?" Pikku pursimies


Meillä on askeleet vieneet rantaan uudelleen. Edellinen veneemme lähti kohti uusia seikkailuita. Hän sai mukavan uuden kodin.  Ja me saimme luopumisen lisäksi kokea uusia perhosia vatsassa

Muutama perjantai takaperin alkoi tuttuja miehiä valumaan työpaikalleni. Selkeästi purjehtimaan lähdössä olevia. Ja lopulta Kipparinnakin saapui työpaikalleni. Kivistön töistä kesken päivän ja lähdimme kohti Taalintehdasta. Sieltä löytyikin meidän uusi veneemme.  Perhoset kutitteli mukavasti vatsassa kun pääsin veneen kannelle.



Pikaisten alku valmistelujen jälkeen jätimme Kipparinnan rannalle ja lähdimme äijien kanssa purjehtimaan venettä takaisin Espooseen. Tuulta ja sadetta oli luvassa koko viikonlopuksi. Samoin Hangossa olisi Poker Run.  Eli olisi hyvä päästä Hangon ohi vielä perjantaina.  Ensimmäinen kokemus merellä tulevan veneemme kanssa oli mahtava. Purjeet ylös ja tuulta purjeisiin. Ja tuulta riittikin mukavasti. Ohitimme Hangon aikakoisen nopeasti ja jatkoimme matkaa. Valitsimme yöpaikaksi Jussarön jonne saavuimme lähes pimeässä. Viime kertauksen käyntimme jälkeen oli tänne tullut uusi laituri jossa oli valaistus. Valitettavasti valaistusta ei ole rannalla matkalla vessoille tai satamakonttorille.  

Illalla vielä mietimme tulevan aamun aikataulua. Päätimme nukkua hiukan alkuperäistä suunnitelmaan myöhäisemmäksi. Onneksi, sillä aamulla sataman ylitse mennä paukutti ukkonen.




Kun aamulla pääsimme matkaan katosi tuuli kokonaan hetkeksi jotta sai vähän uutta puhtia puhaltaa. Oli siinä työtä kun olin pinnassa ohjailemassa Porkkalan selän ylityksen. Ei olisi tullut mieli lähteä moottoriveneellä tähän aallokkoon. Ja kyllä hymyä riitti satamaan saakka. Onneksi sain suorittaa tämän siirto purjehduksen kavereiden kanssa. Kipparinnan kanssa olemmekin jo saaneet purjehdustunteja muutaman. Ja kohta alamme tosissamme harjoittelemaan uuden veneen kanssa liikkumista. Kaksi reilun seitsemän tunnin purjehdus päivää takana ja perillä Espoossa tunne tästä tapahtumasta oli mahtava. Pikku pursimies hiljenee uneen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti