Saariston saunat: Elisaari uusi sauna

 

Olemme olleet jo useamman vuoden juhannuksen vietossa Elisaaressa. Paikka on lähellä kotisatamaamme ja tänne pääsemme purjeilla noin kuudessa tunnissa. Lisäksi rannassa on mukavaa musiikkia eikä satama ole siltikään rauhaton.

Elisaareen on valmistunut uusi sauna vanhan pienen saunan tilalle. Koko on edelleen pieni kuten oli se edellinenkin. Tämä soveltuu hyvin perheen, pariskunnan tai kahden pariskunnan saunomiseen. Lauteille mahtuu sopuisasta neljä peppua vieretysten. Se missä tulee ahdasta on peseytyminen kanssa. Peseytyminen hoidetaan perinteisesti löyly huoneessa. Erittäin hieno asia on juokseva (kylmä)vesi joka tulee saunaan sisälle. Vesi lämpenee kätevästi saunan kiukaan yhteydessä olevassa säiliössä.

Testasimme saunan perheen kesken ja muutama asia nousi mieleen. Saunan pukuhuoneen seinältä puuttuivat vielä naulakot ja löylyhuoneen ovessa ei ollut vielä oven kahvaa. On kuulemma tulossa ja kuulemani mukaan hyvää kannattaa odottaa. Ylä lauteelta on tosi hyvät maisemat uinti paikkaan ja merelle. Löylyt olivat mukavan pehmeät ja kuumat. Happea riitti pidempäänkin saunomiseen. 

Sanoimme myös tuossa isommassa saunassa kavereiden kanssa. Sielläkin oli hyvät löylyt.

Tässä lopuksi saunomisesta.

- saunotteko kavereiden kanssa uimapuku päällä vai ilman? 

- uimaan mökillä uikkareilla vai ilman?

Meillä on käytössä molempia vaihtoehtoja eikä varmasti ole olemassa yhtä ja ainoaa vaihtoehtoa.

Ensimmäinen retki viikonloppu

Välillä on hyvä käydä " vieraissa ". Se kuulemma piristää harrastusta. Nyt pääsin käymään kaverin veneellä kokeilemassa kisailua. Oli hieno havaita millaisia eroja eri veneissä on. Onko isompi aina parempi vai voiko pienemmässä olla jotain mitä ei toisella ole tarjota. Mutta, olihan se hienoa päästä purjehtimaan isomman veneen kyydissä. Havahduin oiken siihen etten ole varsinaisesti koskaan nostanut ja laskenut purjeita. Sitä ei lasketa kun oman isopurjeen nosta keväällä ja lasken syksyllä. Ja olihan tuossa modernissa veneessä myös monta muuta juttua jotka tehtiin erilailla kuin meidän veneessä. Myös veneen liikehdintä, kallistukset jne olivat erilaisia kuin omassa pienemmässä veneessä. 

Olen aina vakuuttanut etten kilpaile veneellä ja nyt on kuitenkin näin päässyt käymään. Omalla ja kaverin veneellä purjehtiessa oppimiskokemus on erilainen. Kaveri neuvoo hyvin joten sitä kautta oppia tulee valmiiksi pureskeltuna. Itse oppiessa joutuu joskus kokemukseen jossa oppi tulee kantapään kautta vasta korvien väliin. 

Helatorstai on meillä ollut perinteisesti jonkin sortin veneily tapahtuma. Myös tänä keväänä lähdimme seuran saareen Kipparinnan kanssa. Keskiviikkona mennessä kohti Porkkalaa ei ollut tarvetta purjeille. Tuulta ei juuri ollut tarjolla joten meillä oli aikaa nauttia lämmin ruoka veneen liikkuessa. Ja kaiken kruunasi lämmin tee. Yksi hieno asia oli myös uuden koiramme ensimmäinen kunnollinen matka veneessä. Hänestä tulee erittäin hyvä vene koira kunhan oppisi myös laituri käyttäytymisen. 

Hymy oli herkässä torstaina aamulla ennen kotimatkaa. Kiipesimme lähimmän mäen nyppylän huipulle ihailemaan keväistä merimaisemaa. Paljon erilaisia lintuja tuli havaittua ja lukuisia veneitä katseltua. Melkein saimme "itku-potku" raivarit kun tiedossa oli kotimatka Kipparinnan työn vuoksi. Kyllä olisi keula kääntynyt mielummin kohti länttä kuin kotiin. 

Aivan suoraan emme päässeet lähtemään kotiin. Kipparinnan oli päästävä uimaan mereen ennen palaamista kotiin. Itseäni ei mereen saisi vielä moneen hetkeen. Koiramme seurasi silmä kovana vierestä Kipparinnan uimista. Olisi varmasti mielellään hypännyt perään jollei olisi kielletty. Vesikoira kun on..... Uinti reissun jälkeen katselin jo sääennustetta uudelleen ja uudelleen. Sumua olisi tiedossa illalla ja ennen sitä olisi kiva olla kotona. Tutka kyllä olisi tarvittaessa käytössä. Ei sitä kuitenkaan sumuun halua ehdoin tahdoin joutua. Silti teimme salaatin valmiiksi matkaa varten. 

Satamasta lähtiessämme nostimme melkoisen pikaisesti purjeet ja pääsimme tosi hyvällä vauhdilla kohti Espoota. Lähteelän kohdalla loppui tuuli ja vedimme purjeet sisään ja aloimme syömään ravitsevaa salaattilounasta. Tämä koiramme vaihtoi sitä mukaan tarvittaessa paikkaa kun purjeetkin vaihtoivat paikkaa. Lopun matkaa hän haki aina Kipparinnan pehmeän istuin alustan. Taitaa olla aikamoinen prinsessa tämä koiraa.

Ihan emme päässeet sumua karkuun. Se vyöryi salakavalasti päälle Stora Brändön kohdalla. Olen ollut useasti sumussa veneellä ja kanootilla. Silti tämän kertainen sumu vei kaikista kokemuksista voiton. Kipparinna istui mastolla tähystämässä ja kuuntelemassa. Itse seurasin plotterista reittiä kun ei nähnyt mitään elämää luonnossa. Pahimmillaan näin Kipparinnan maston luota mutta veneen keula oli kadoksissa sumun keskellä. Oli hidasta ja raskaksta tämä kotimatka. Sumu alkoi keventymään vasta Soukan kohdalla. Kotiin oli kiva tulla.  Perjantaina sitten teimmekin Pentalan ympäri purjehduksen ja jäimme kotisatamaan yöksi.

Saimme uuden sprayhoodin omaan veneeeseen. Turun venepeite ja verhoilu Oy teki meille tosi hyvän uuden sprayhoodin. Nyt veneen ulkonäkö tuoreentui. Edellinen oli tosi hyvin palvellut ja kesti näihin päiviin saakka. Lopulta vain ei kangas eikä ikkunat kestäneet yhtään mitään. 

Tästä on hyvä jatkaa kesään.