Pulikoimista ja aurinkoa

Tällä kertaa kun lähdimme liikkeelle olikin koko perhe matkassa mukana. Keli oli mitä kaunein ja lämpöä riitti heti aamusta lähes liikaa. Olimme sopineet tapaavamme kaverit seuraavassa satamassa ja sinne siis matkamme vei. Osan matkasta pääsimme purjeilla mutta pääosa tästä reissusta meni moottorilla.

Matkamme vei meidät rauhallista vauhtia sympaattisen Brännskärin satamaan. Täällä on tukeva laituri mihin kiinnittyä ja saarelta löytyy paljon nähtävää sekä koettavaa. Kahvilan vieressä kanat kaakattavat ja tunnelma on kuin maalaistalon pihapiirissä. 

Pikku hiljaa alkoi kroppa huomaamaan loma-asetukset. Ja itselläni siinä vaiheessa kroppa huomaa sen, kuinka väsynyt onkaan. Täällä oli luontopolulla hyvä kuunnella hiljaisuutta ja nauttia luonnosta. Metsän siimeksissä oli jopa melkein sopivan viileää. Illalla uintia veneen luona. Satamassa oli vedessä melkein ruuhkaa kun jokaisesta veneestä oltiin uimassa. Se mikä olisi ollut mukavaa niin SUP-lauta. Sen päällä olisi ollut mukava kellua ja antaa auringon hivellä ihoa. 

Seuraavana päivänä jatkui helle hurjana. Lähdimme heti sataman ulkopuolelta purjeilla eteenpäin. Tuulta oli kuitenkin "luvattu" eli ennustettu reilu 3 m/s. Totuus oli kuitenkin toinen. Ensimmäinen tunti lilluttiin eteenpäin todella kevyessä tuulessa. Helle alkoi vaivaamaan ja melkein hiki pääsi kiusaamaan..... Kipparinna päätti hypätä kesken veneilyn mereen. Varmuuden vuoksi tuollainen turvaköysi laitettiin mukaan. Mietin josko hän olisi tuolla meressä koko matkan Björkööseen mennessä. Pääsisinkö helpommalla näin? 

Oikeasti meillä on kesällä tapana pysähtyä väylän viereen uittamaan sekä Kipparinnaa että koiria. Laitamme aina myös turvaköyden Kipparinnalle. Jos vaikka pieni tuulenvire alkaisi kuljettamaan venettä niin köydestä voi tarttua ja hinata itsensä veneeseen. Kaikilla heillä on mukavampaa kun on vähän päässyt jäähtymään meressä. Onko teillä muilla tämmöistä tapaa? Uinnin jälkeen pieni makean veden suihku uimatasolla poistaa myös mahdollisen sinilevän koirien turkilta.  Tämän uintireissun jälkeen olikin jo lounas tauko.  Saavuimme lopulta kohteeseen eli Björkö saareen. 

Björkössä on aina mukava vierailla. Tällä kertaa löysimme paikan todella helposti. Perään ankkuri ja keula rantaan. Molemmilla puolilla oli jo veneet ja heiltä sain tiedon heidän ankkurien sijainnista. Ja ohjeen siihen minne itse laittaisin ankkurin. Ja hyvältä näytti ankkurin pito pohjassa. Keulassa oli ainoa ongelma koirien kanssa. Yksin ei selviäisi heidän ulkoilutuksesta. Aamulla olisi herätettävä Kipparinna avuksi.

No, ensin painelimme saaren järveen uimaan ja virkistäytymään. Makean veden järvi on aika hieno kokemus keskellä kauneinta saaristomerta. Toinen aivan ehdoton juttu täällä on kahvila. Sinne pitää kävellä hetkisen aikaa kauniissa maastossa ja lopulta olet perillä saaristo tilan pihalla. Se tunnelma on uskomaton. Ja vielä hienompaa on se ettei täällä ole sähköä muuten kuin aurinkoenergialla. Kaikki leivonnaiset maistuu niin hyviltä. Tällä kertaa juomiksi valikoituivat lasipullo limut. Nykyään eksoottista sekin. Tällä kertaa emme vuokranneet saunaa illaksi mutta sieltä on todella hienot maisemat merelle. Ja uinti mahdollisuus saunasta on hyvä.

Ja loppu ilta menikin kallion laella tuijottaessa merelle. Meillä ei ollut se perinteinen "some" tauko kyseessä. Varsinkin monet nuoret kiipeävät iltaisin tänne kallion laelle puhelimet käsissään. Joillekin teineille tämä Björkö on ihan kidutusta. Netti ei toimi kunnolla veneessä koska kalliot estävät netin toimintaa.

Kaunista, hiljaista ja mukavaa. Myös koirat nauttivat illan vastaanottamisesta täällä kallion laella. 

 

Huh hellettä....

Saimne seurakavereilta saimme kopioida karttaan muutaman  oikoreitin. Tämä tulikin hyvään käyttöön. Matka-aika seuraavaan kohteeseemme Rosala TB satamaan.  Matkalla odottelimme sen itä-tuulen nousemista.  Heti emme siitä päässeet nauttimaan joten moottorilla etenemistä tiedossa. Kun pääsimme Örön kohdille avasimme purjeet suurin toivein. Tuulta ei kuitenkaan löytynyt.  Rosala satama on mielestäni tosi mukava. Löytyy pieni kauppa josta saa apua moneen asiaan. Laituri on hyvä, sähkö- ja vesi saatavilla. Satamassa on siistit WC tilat, vuokra sauna ja löytyy myös tiski paikkaa. Hinta on mielestäni liian edullinen ja voisi olla korkeampi. 

Rosalan jälkeen lähdimme seuraavaksi Högsåraan, Kejsarhamn satamaan. Kävimme täällä ensimmäistä kertaa vuosi takaperin. Kerrankin on poijut tarpeeksi kaukana veneestä. Tosi mukava satama kokonaisuudessaan. Satama konttorista löytyy kaikkea tarvittavaa ja laiturilla oli paikan näyttäjä auttamassa. Erittäin mukava juttu. Meillä kun on noi karvaiset matkustajat mukana niin uinti on isossa osassa satama toimintoja. Pennun uimakoulu sujui hyvin tuolla matalalla rannalla. Hän oppi uimaan ja luottamaan itseensä vedessä. Ja pystymme nyt paremmin uittamaan myös häntä veneestä tulevaisuudessa.  Satama on todella rauhallinen ja paikalla oli paljon lapsiperheitä.

Högsåran jälkeen lähdimme hakemaan lapsiamme veneelle. Olimme sopineet tapaavamme heidät Taalintehtaalla. 

Aurinko piti meille seuraa tälläkin reissulla. Sekä meillä ihmisillä että koirillamme oli kuuma. Matkalla pysähdyimme pariin otteeseen uimassa. Kipparinna pyysi ( vaati ) pysähtymistä väylän sivuun  ja hyppäsi veneestä mereen. Nostimme koirat hänen seuraksi uimaan. Koirilla kokoajan pelastusliivit päällä. Heidät on niin paljon helpompaa nostaa takaisin veneeseen liiveistä kuin ilman niitä.  Eli voi huokaista taas kerran " " huh hellettä ".

 Nuoriso saapui isosiskon kyydillä Taalintehtaalle ja hetken vene oli aivan sekaisin. Tavaraa oli heillä runsaasti mukana. Kivennäisvettä, limua, karkkia ja heidän vaatteensa. Oli siinä sitten taas veneen laittamista... Saisimme nauttia nuorten ne seurasta toivottavasti viikon verran. Tai jos he eivät kestä vanhempiaan niin sitten lyhyemmän aikaa. Mutta on tosi mahtavaa kun saamme heidät edes hetkeksi seuraksi.

Päätimme olla kuitenkin yötä satamassa ja ottaa rennosti. Itse hyödynsin kylän palveluita. Ruokakauppa ja Alko olivat paikkoja missä vierailin. Myöhemmin olisi tulossa seuraavia kyytiläisiä veneelle ja silloin on syytä nauttia lasillinen kuohuvaa.

Illalla sitten saunoimme ja vaihdoimme kuulumisia muiden veneilijöiden kanssa. 

Loma jatkuu

Matkamme jatkui tai alkoi, vähän näkökulmasta riippuen. Nyt alkoi kesä ihan ilmpjenkin puolesta. Tämä päivä olisi melko lyhyt matkaltaan. Elisaaresta Jussarön viereen seuran saareen. Meillä on reissuilla mukana usein koirat kuten tälläkin matkalla. Tämä tyttären koira pääsääntöisesti pitää veneilystä ja vene-elämästä. Ainoa minkä kanssa hänellä on ongelmia ovat läheltä menevät moottoriveneet. Hän ei pidä niiden muodostamista aalloista. Emännän kainalossa hänelläkin on mukava olla. 

 Pääsimme aurinkoiseen seurasaaren. Täällä olisi tiedossa illalla saunomista ihan uudessa saunassa. Ja maisemat saunan lauteilta oli kyllä hienot. Oli mahtavaa kun koko päivän aurinko hellii ja lämmitti meitä koko päivän. Sääennuste (lupasi) ennusti yölle kuitenkin ukkosta. Tarkistimme saunan jälkeen vielä kiinnitykset ja painelimme nukkumaan. Yöllä havaitsimme ukkosen joka jyrisi kuitenkin kauempana. Onneksi niin....

Aamulla oli "aikainen" lähtö, jo klo 10. Tälle päivälle olisi tiedossa pidempi matka tiedossa. Seuran seuraavaan saareen Hiittisten saaristoon. Tiedossa olisi tiukkaa moottorilla etenemistä. Tuuli oli pääsääntöisesti 0.5 - 3 m/s. Alkuun Hangon itäisellä pääsimme purjeilla ja samaan aikaan muiden kanssa otimme purjeet pois. Loppu olikin autopilotti päällä etenemistä. 

Lopulta pääsimme perille kahdeksan tunnin veneilyn jälkeen. Matkaksi tuli 42.1 mailia. Ja lämmin päivä kyllä oli. Perinteisesti matkalla pysähdyttiin pari kertaa väylän viereen uimaan. Kipparinna ja koirat kävivät meressä joka alkoi hiljalleen lämpenemään. Toki myös sinilevää alkoi paikoitellen olemaan häiriöksi saakka.

Perillä oli hyvä istua laiturilla sohvalla. Ja tietysti koirat yrittivät vallata tämänkin mukavan istuimen.  Hiittisten saaristo on kyllä todella hieno. Täällä kelpaa olla veneellä tai mökillä, kuten muutamilla kavereilla on mahdollista. Tässä saaressa vietimme pari vuorokautta uiden, auringosta nauttien ja illalla saunoen. Toisena iltana viereemme tuli vene jonka kapteeni oli purjehtinut useasti veneellämme. Oli mukavaa kuulla tarinoita veneemme alkuajoista . 

Täällä saaristossa on paljon hienoja paikkoja ja kapeita salmia. Toinen toisiaan hienompia. Hiljalleen alkoi itselläni helpottamaan työstressi. Aloin selkeästi lomautumaan ja työn väsymys iski päälle. Täällä oli mainiota levätä ja tuulettaa korvien väliä.  Mutta niinhän se on että aina tulee jotain. Nyt oli kolmannen päivän kohdalle luvassa reipasta itä tuulta. Kauemmin seurassa olleet suositteli jotain toista paikkaa tälle tuulelle. Niinpä siirryimme sitten kahden hyvin nukutun yön jälkeen seuraavaan paikkaan. 

Heinäkuu, kesäloma ja meriretki

Heinäkuu oli jo lähes puolessa välissä ja lomani alkoi. Pääsimme lähtemään merelle hiukan ristiriitaisissa tunteissa. Loma on kaivattu ja iloissani sinne lähdin. Mutta missä lämmöt? Ensimmäinen pätkä alkoi ja puettiin villapaita ja pipoa päälle. Tätäkö tämä kesä olisi? 

Ensimmäinen yö olisi meidän seuran saaressa. Illalla vähän saunaa, viiniä ja.... pasianssi peliä. Tämä pasianssi on seurannut mukana ihan lapsuudesta saakka. Peli joka on mukamas yksin peli mutta kun sen aloittaa saa aina olan yli avustajia.  Yöllä ukkonen kävi pitämässä pientä meteliä ja aamulla pitkät unet.

Meillä ei veneessä ainakaan saa koirat tulla sänkyyn. Ja keulapunkka missä nukumme on aika ylhäällä. Ihme oli suuri kun sinne änkesi aamulla koira pitämään meille seuraa. Ja arvaahan sen mitä tapahtui..... minä sain käskyn lähteä sängystä pois ja ottaa koiran mukaan. Kipparinna käänsi kylkeä ja jatkoi nukkumista.

Puolen päivän aikaan tuulien piti alkaa ja lähdimme silloin liikkeelle. Pääsimme Porkkalanselän ylitse purjeilla varsin mukavasti. Heti toisella puolella Tuuli loppui kokonaan ja laitoin me moottorin käyntiin. Moottorilla matka eteni kohti länttä ja kun saavuimme Elisaaren ulkopuolelle alkoi taas tuulemaan. Purjeet esille ja vähän matkaa purjeilla. Elisaari on meille joka vuotinen kohde.

Elisaaressa vietimme pari yötä ja päivää. Kerran pääsimme saunomaan tilavan rantasauna. Ilmojen piti olla täysin erilaisia kuin ne lopulta olivat. Nautimme pitkistä kävelyistä saarella ja kiireettömästä olemisesta. Tapasimme kavereita ja kävimme lasillisella kaverin veneelläkin. On hienoa kun on kavereita ja ystäviä joilla sama harrastus. Ja Samille tiedoksi..... Pieni venekuune jäi vaivaamaan. Pitää varmaan tulla mukaan jollekin purjehdukselle.

Lähtiessä mietimme miten tämä septiasema toimisi tänä vuonna. Ja sehän toimi moitteettomasti niin kuin sen pitääkin. Oli mukava jatkaa matkaa tyhjän säiliön kanssa.. Seuraava kohde olisi taas paikka missä  ei ole käytössä vesivessaa. 

Millä sitä liikkuisi?

 

Oma kesäloma alkoi vihdoin heinäkuun puolessa välissä. Juuri kun ilmat alkoivat lämpenemään täällä meidän vesillä. 

Olen viimeksi viime syksynä miettinyt veneen koneen asioita..... Silloin lopulta tehtiin isompi remontti Diesel koneeseen. Vähän mietitytti kuitenkin sähkö veneen liikuttaminen. 

Alku loman muutamana päivänä pääsimme purjeilla suurimman osaa matkasta, loppu Diesel koneella. Mitä pidemmälle reissu eteni sitä harvemmin olemme päässeet purjeilla. Aina yritetään mutta jos ei matka etenee niin se ei etene. 

Varsinkin loma veneily meillä tarkoittaa erilaisten paikkojen näkemistä ja kokemista. Tällöin ei riitä että sähköllä pääsemme puoli tuntia etenemään. Näillä pläkä keleillä emme siis olisi päässeet etenemään paljoakaan. Tai ainakaan sinne minne toivoimme pääsevämme.

Monesti on meri ollut näin tyyni eikä siis ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin käynnistää moottori. Toki tämä peilityyni meri on tarjonnut lämmön lisäksi hyviä uinti mahdollisuuksia kesken päivän.

Meillä veneessä on yksi 200Ah LiFePo akku hupiakkuna. Se on riittänyt hyvin jääkaappiin, autopilottiin, navigaatio laitteisiin ja kaikkeen muuhun elämiseen. Muutamassa maksullisesta satamassa olen pahoittelen sanonut etten tarvitse sähköä. Satama yrittäjä on ollut lähes kiitollinen. Nyt sähkö riittää paremmin muille. Eli saariston satamissa on edelleen pienet mahdollisuudet sähkön jakamiseen. Nyt yhä useampi vene on hankkinut ilmastointi laitteen niin tämä kuluttaa myös sataman sähköä. Vielä ei siis ole mahdollista ladata sähköveneitä satamissa tai ainakaan luonnon satamissa. 

Suomen venekannasta taitaa suurin osa käyttää liikkumiseen bensiiniä, seuraavaksi Diesel ja purjeisiin luottaa myös moni. Onneksi myös sähköveneet yleistyvät. Vielä ei kuitenkaan ole sähköveneily mahdollista retkiveneilyssä.

Voisin kuvitella käyttäväni sähkömoottoria mökillä uistellessani lähi järvellä tai jollain mukavalla pienellä veneellä jolla menisin illalla terassille.

Mitä näkemyksiä teillä muilla on?

Kesäkuu lopussa, missä kesä?

Kesäkuun viimeinen viikonloppu takana. Työviikko oli taas raskas ja hyviä tekosyitä piti keksiä siihen, miksei jaksanut lähteä perjantaina vesille. Onneksi niitä löytyi eikä tarvinnut sateessa veneillä.

Lauantaina hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme satamaan. Olin seurannut sääennustetta silmä kovana. Ennuste oli mitä oli. En tiedä teistä muista mutta, meillä silloin tällöin käy niin ettemme puhu samaa kieltä Kipparinnan kanssa. Lauantai oli siitä hyvä esimerkki. Itse en halunnut lähteä kuin iltapurjehdukselle ja Kipparinna olisi halunnut mennä saareen yöksi, ehkä Stora Herröön.... Yritä nyt sitten kertoa ennusteiden lupaavan ( ennustavan ) ukkosta, kovaa tuulta ja kaikkea kurjaa.  Näiden keskustelujen aikana veneen lämpötila laski lähes jääkaudelle. Käytiin kyllä Stora Herröön rannan tuntumassa katsomassa tilannetta. Laiturin sijainti, windy app ja kompassi käytössä. Ennusteet lupasivat tuulta joka olisi ollut todella kurja tuolla laiturissa. Veneen päällikön ominaisuudessa tein päätöksen joka osottautui oikeaksi. Tekisimme vain iltapurjehduksen ja palaisimme kotilaituriin yöksi.

Vastoin kaikkea laituriparlamentin puhetta saimme  vieraiksemme virkavallan. Poliisi tekee tarkistuksia myös purjeveneisiin vaikka vanhat purjehtijat muuta väittäisivätkin.  He tekivät ihan perinteisen tarkistuskäynnin veneemme luona kun ei sillä hetkellä olleet purjeet levällään. Mielestäni on todella hyvä kun virkavalta on esillä ja tekee työtään. Meillä kippari puhaltaa aina veneen liikkuessa pyöreät 0. On aina paljon helpompi opettaa myös nuorille veneilijän aluille hyviä veneilytapoja kun ei tarvitse laskea sitä montako juomaa voi vielä ottaa. Vielä kerran kiitoksia meidänkin huomioimisesta. Edellisestä kerrasta olikin aikaa jolloin virkavalta on meidät pysäyttäneet. Ja onhan tuo poliisvene todella hieno.

Eli tämän pysähdyksen jälkeen taas purjeet ylös ja matkaan. Päätimme veneillä katsomaan vanhoja paikkoja missä olemme ennen veneilleet paljon. Knapperskärin ohitse kohti Suomenojaa ja sisäväylää takaisin kohti Pentalaa. Pentalan kohdilta näinne taas Stora Herrön laiturin joka tyhjentyi kokonaan. Tällöin Kipparinnakin tajusi sen ettei siihen välttämättä kannattanut jäädä. Espoonlahdelle tullessamme näimme yhden veneen tulevan purjeilla kohti meitä. Olimme hetken kulkeneet moottorilla joten äkkiä purje esille. Emmehän voineet olla toista huonompia. Tulimme sitten peräkanaa samaan satamaan. Satamassa vaihdoimmekin muutaman sanasen ja heilläkin oli luettu sääennusteita tarkkaan. Tulivat samaan päätökseen että yö omassa kotilaiturissa olisi paras vaihtoehdoista.  Laivakoiramme tarkisteli useampaan kertaan purjeiden asennon sekä kaikkien köysien kuntoja. Hän on kyllä meidän kaikista koirista paras laivakoira. 

Sunnuntaina aamu alkoikin melkoisella valoshow:lla. Ukkonen tuntui olevan aivan päällä. Jyrinä oli todella mahtavaa ja sade pieksi veneen kantta. Välillä rakeita satoi niin että pelkäsin niiden tulevan kannesta lävitse.  Mutta kuten Kipparinna sanoi ei tuule ollenkaan. Olisimme voineet olla saaressa. No, hiukan lisää unta ja aamupalalle.Aamiaisen aikana alkoi tuuli heräillä. Kotiin lähtiessämme olin laittanut seuran viestikanaviin tietoa siitä kuinka tuuli osuu laituriin isolla kädellä. Laitoin meidän veneelle tuplaköydet kun tuulen voimakkuus oli jo 14.5 m/s.  Muutaman hetken päästä seurakaveri laittoikuvan tuulimittaristaan joka näytti jo 17 m/s. Onneksi olimme jääneet kotisatamaan lauantaina eikä nyt tarvinnut miettiä veneilyä tuossa tuulessa.

 Kesäkuussa oli purjehduksi valitettavan vähäisen. Vain 170 mpk. Loma alkaa vasta heinäkuun puolessa ja nyt on ollut monasti liikaa menoa iltaisella. Muutama viikonloppu ja ihan pari iltapurjehdusta takana. Mutta kuitenkin ihan mukavasti öitä veneessä ja hauskan pitämistäkin kavereiden kanssa veneessä. Juhannuksena oli ennätys määrä ihmisiä syömässä veneessä.... Mutta missä kesä ja helteet?

Juhannuksen taikaa

"Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän paistaa, minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus ja juhla ja mittumaari, ja jos minä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari."

– Eino Leino –

Kalenterin mukaan kesä on jo parhaimmillaan. Tästä syystä pakkasimme veneen täyteen ruokaa ja lähdimme torstai aamusta kohti meidän juhannuksen viettämis paikkaa, Elisaarta. Tämä on jo perinteisesti ollut meillä paikka jossa tapaamme kavereitamme ja kipparinna sukulaisia. Monesti myös kesälomamme on alkanut juhannuksesta. Tänä vuonna olisi vuorossa hiukan erilainen juhanus. Yhdet kaverit olivat myyneet veneensä pois jo viime loppukesänä, toisilla veneen moottori kertoi olevansa loman tarpeessa ja ei suostunut käynnistymään. joten meidän seurueen veneiden määrä romahti kerralla melko pieneksi.

Toki ei tämä kesäinen kelikään mitään herkkua olisi. Olen silmä kovana seurannut sääennustuksia. Supersää, YR.no, merisää, Windy ja mitä näitä nyt kaikkea onkaan. Näistä johtuen tai niiden vuoksi veneemme lähti liikkeelle torstaina aamulla noin klo 9. Tosi mahtava tuulensuunta ja vauhtia riitti siihen saakka kunnes saavuimme Porkkalan selälle. Tällöin tapahtui ihme, tuulen suunta päätti vaihtua ja lopulta kadota kokonaan. Eli moottori käyntiin ja enoksi. Nautimmeruokaa autopilotin tehdessä töitä. Seurasimme tilannetta ja kaukana näkyikin meren pinnan värimuutos vihreästä mustaksi. Muutamassa minuutissa tuuli nousi 0.5 m/s aina 13 m/s ja aallot nousivat miehekkään kokoisiksi. Tätä jatkuikin jonkin aikaa kunne tuuli katosi uudelleen. No, onneksi pääsimme hyvin kohteeseemme ja saimme laiturista hyvän paikan meille.

Loppupäivä menikin sitten perinteisin menoin. Vähän veneen paikkojen laittoa kuntoon vieraita varten, lautapelien pelaamista ja kahvilan herkkujen nauttimista. Pieni koiralenkki ennen saunaa muuttuikin pelastus operaatioksi. Kävelimme kohti kartanoa ja niityn laidalla kuulimme heikon "mää" äänähdyksen. Tämähän ei mitään yllättävää ole, onhan siellä niityllä lampaita. Emme kyllä niitä huomanneet. Ja taas uusi "mää" joka kuulosti jonkimoiselta avun huudolta. Nyt katselimme tarkaan äänen lähdettä sitä löytämättä. Kipparinna kiipesi niitylle ja lähti etsimään äänen lähdettä. Ja taas "mää" lähes Kipparinna jaloista. Pieni lammas oli jäänyt jumiin ojan ylitse kulkevan sillan alle. Seuraavat kävelijät huomasivat Kipparinnan niityllä ja tulivat avuksi. Itse soitin kahvilaan ja kerroin tilanteen. Lopulta Kipparinna ja tämä avulias mies saivat työnnettyä ja vedettyä pienen tumman lampaan sillan alta pois. reppana oli siellä täysin jumittuneena mutaan kainaloita myöden. Lammas pääsi pois ja määkäisi kiitoksen kadoten niitylle. Jäi selkeästi lepäämään pitkien heinien sekaan ja me lähdimme liikkeelle samalla kun Elisaaren henkilökunta saapui avuksi. Jatkoimme koiralenkkiä kohti kartanoa ja lopulta käännyimme takaisin päin. Silloin havaitsimme uudelleen kyseisen lampaan joka olikin levännyt ja lähti etsimään kavereita. Ilmeisesti eläinten hoitaja saapui myös paikalle ja tämä hädässä ollut pienokainen tapasi tutun ihmisen. Ja myös loppu laumasta tuli paikalle. Eli tarinalla oli onnellinen loppu. Illan lopuksi sitten saunoimme sekä onnittelimme toisiamme pelastusoperaatiosta.

Juhannusaatto aanulla aurinko pääsi esille pilvien välistä. Nousimme sängystä ja odotimme vieraitamme. Osa tulisi pidemmäksi aikaa ja osa vain päiväseltään. Osa nukkuisi meidän veneessä ja osa nukkuisi teltoissaan. Mutta kaikki söisivät veneessämme. Eli meillä oli lauma ihmisiä nauttimassa kesästä ja toistemme seurasta. Vähän ahdasta oli 15 henkilön ruokailu veneessämme mutta, kaikille löytyi paikka.

Perinteisesti kiersimme myös luontopolun. Siellä olikin nyt lehmät polun alkupäässä huolehtimassa luonnosta. Kauniita eläimiä olivat. Itse pidän heistä enemmän kun eivät ole aivan kohdalla mutta, Kipparinna on vanha lehmityttö ja haluaisi nähdä heidät läheltä.

Päivään mahtui uintia tämän lisäksi. Yöllä mahduimme veneeseen hyvin kun vieraita jäi vain muutama veneeseen yöksi, pari telttaa nousi niitylle ja sielläkin oli rauhallista nukkua.

Sunnuntaina olikin jäljellä vain minä sekä Kipparinna koirien kanssa. Päätimme purjehtia koko matkan kotiin. Alkuun näyttikin hyvältä. Mutta tuuli lopulta pyöri ja välillä se katosikin kokonaan voimistuen uudelleen. Eli purjeet esille, purjeet pois ja taas esille.....

Kotiin päästyämme tunsimme olleemme kauan poissa. Eli pieni irtiotto arjesta teki hyvää. 
 

Saariston saunat: Elisaari uusi sauna

 

Olemme olleet jo useamman vuoden juhannuksen vietossa Elisaaressa. Paikka on lähellä kotisatamaamme ja tänne pääsemme purjeilla noin kuudessa tunnissa. Lisäksi rannassa on mukavaa musiikkia eikä satama ole siltikään rauhaton.

Elisaareen on valmistunut uusi sauna vanhan pienen saunan tilalle. Koko on edelleen pieni kuten oli se edellinenkin. Tämä soveltuu hyvin perheen, pariskunnan tai kahden pariskunnan saunomiseen. Lauteille mahtuu sopuisasta neljä peppua vieretysten. Se missä tulee ahdasta on peseytyminen kanssa. Peseytyminen hoidetaan perinteisesti löyly huoneessa. Erittäin hieno asia on juokseva (kylmä)vesi joka tulee saunaan sisälle. Vesi lämpenee kätevästi saunan kiukaan yhteydessä olevassa säiliössä.

Testasimme saunan perheen kesken ja muutama asia nousi mieleen. Saunan pukuhuoneen seinältä puuttuivat vielä naulakot ja löylyhuoneen ovessa ei ollut vielä oven kahvaa. On kuulemma tulossa ja kuulemani mukaan hyvää kannattaa odottaa. Ylä lauteelta on tosi hyvät maisemat uinti paikkaan ja merelle. Löylyt olivat mukavan pehmeät ja kuumat. Happea riitti pidempäänkin saunomiseen. 

Sanoimme myös tuossa isommassa saunassa kavereiden kanssa. Sielläkin oli hyvät löylyt.

Tässä lopuksi saunomisesta.

- saunotteko kavereiden kanssa uimapuku päällä vai ilman? 

- uimaan mökillä uikkareilla vai ilman?

Meillä on käytössä molempia vaihtoehtoja eikä varmasti ole olemassa yhtä ja ainoaa vaihtoehtoa.

Ensimmäinen retki viikonloppu

Välillä on hyvä käydä " vieraissa ". Se kuulemma piristää harrastusta. Nyt pääsin käymään kaverin veneellä kokeilemassa kisailua. Oli hieno havaita millaisia eroja eri veneissä on. Onko isompi aina parempi vai voiko pienemmässä olla jotain mitä ei toisella ole tarjota. Mutta, olihan se hienoa päästä purjehtimaan isomman veneen kyydissä. Havahduin oiken siihen etten ole varsinaisesti koskaan nostanut ja laskenut purjeita. Sitä ei lasketa kun oman isopurjeen nosta keväällä ja lasken syksyllä. Ja olihan tuossa modernissa veneessä myös monta muuta juttua jotka tehtiin erilailla kuin meidän veneessä. Myös veneen liikehdintä, kallistukset jne olivat erilaisia kuin omassa pienemmässä veneessä. 

Olen aina vakuuttanut etten kilpaile veneellä ja nyt on kuitenkin näin päässyt käymään. Omalla ja kaverin veneellä purjehtiessa oppimiskokemus on erilainen. Kaveri neuvoo hyvin joten sitä kautta oppia tulee valmiiksi pureskeltuna. Itse oppiessa joutuu joskus kokemukseen jossa oppi tulee kantapään kautta vasta korvien väliin. 

Helatorstai on meillä ollut perinteisesti jonkin sortin veneily tapahtuma. Myös tänä keväänä lähdimme seuran saareen Kipparinnan kanssa. Keskiviikkona mennessä kohti Porkkalaa ei ollut tarvetta purjeille. Tuulta ei juuri ollut tarjolla joten meillä oli aikaa nauttia lämmin ruoka veneen liikkuessa. Ja kaiken kruunasi lämmin tee. Yksi hieno asia oli myös uuden koiramme ensimmäinen kunnollinen matka veneessä. Hänestä tulee erittäin hyvä vene koira kunhan oppisi myös laituri käyttäytymisen. 

Hymy oli herkässä torstaina aamulla ennen kotimatkaa. Kiipesimme lähimmän mäen nyppylän huipulle ihailemaan keväistä merimaisemaa. Paljon erilaisia lintuja tuli havaittua ja lukuisia veneitä katseltua. Melkein saimme "itku-potku" raivarit kun tiedossa oli kotimatka Kipparinnan työn vuoksi. Kyllä olisi keula kääntynyt mielummin kohti länttä kuin kotiin. 

Aivan suoraan emme päässeet lähtemään kotiin. Kipparinnan oli päästävä uimaan mereen ennen palaamista kotiin. Itseäni ei mereen saisi vielä moneen hetkeen. Koiramme seurasi silmä kovana vierestä Kipparinnan uimista. Olisi varmasti mielellään hypännyt perään jollei olisi kielletty. Vesikoira kun on..... Uinti reissun jälkeen katselin jo sääennustetta uudelleen ja uudelleen. Sumua olisi tiedossa illalla ja ennen sitä olisi kiva olla kotona. Tutka kyllä olisi tarvittaessa käytössä. Ei sitä kuitenkaan sumuun halua ehdoin tahdoin joutua. Silti teimme salaatin valmiiksi matkaa varten. 

Satamasta lähtiessämme nostimme melkoisen pikaisesti purjeet ja pääsimme tosi hyvällä vauhdilla kohti Espoota. Lähteelän kohdalla loppui tuuli ja vedimme purjeet sisään ja aloimme syömään ravitsevaa salaattilounasta. Tämä koiramme vaihtoi sitä mukaan tarvittaessa paikkaa kun purjeetkin vaihtoivat paikkaa. Lopun matkaa hän haki aina Kipparinnan pehmeän istuin alustan. Taitaa olla aikamoinen prinsessa tämä koiraa.

Ihan emme päässeet sumua karkuun. Se vyöryi salakavalasti päälle Stora Brändön kohdalla. Olen ollut useasti sumussa veneellä ja kanootilla. Silti tämän kertainen sumu vei kaikista kokemuksista voiton. Kipparinna istui mastolla tähystämässä ja kuuntelemassa. Itse seurasin plotterista reittiä kun ei nähnyt mitään elämää luonnossa. Pahimmillaan näin Kipparinnan maston luota mutta veneen keula oli kadoksissa sumun keskellä. Oli hidasta ja raskaksta tämä kotimatka. Sumu alkoi keventymään vasta Soukan kohdalla. Kotiin oli kiva tulla.  Perjantaina sitten teimmekin Pentalan ympäri purjehduksen ja jäimme kotisatamaan yöksi.

Saimme uuden sprayhoodin omaan veneeeseen. Turun venepeite ja verhoilu Oy teki meille tosi hyvän uuden sprayhoodin. Nyt veneen ulkonäkö tuoreentui. Edellinen oli tosi hyvin palvellut ja kesti näihin päiviin saakka. Lopulta vain ei kangas eikä ikkunat kestäneet yhtään mitään. 

Tästä on hyvä jatkaa kesään.