Kotoisilla vesillä

On jo kulunut viikko siitä kuin meriretki on päättynyt.  Meidän oli tarkoitus veneillä koko viikonloppu perjantaista sunnuntaihin. Valitettavasti tämä ei onnistunut. Järjestin itselleni muuta tekemistä perjantai iltapäiväksi. Eli, jouduin asioimaan paikallisessa matkapuhelin kaupassa. Viereiset eri operaattorien kaupat olivat tyhjiä ja itse jonotin keskimmäisessä kaupassa tunnin. kotiin päästyäni en jaksanut kiinnostua vesille lähdöstä.

Lauantaina nautimme rauhallisen aamiaisen kotona ja suunnittelimme vesille lähtöä ja yöpymistä veneessä. Sunnuntaina olisimme kuitenkin menossa sukulaisiin Mouhijärvelle joten ihan kauas emme lähtisi. Lapsilla alkoi ilmeisesti jo loma painaa hartioilla kun eivät hihkuneet veneelle. Pikainen soitto kummipoikamme perheeseen toi meille veneily seuraa lauantai päiväksi.

Pääsimme lähtemään satamastamme puolilta päivin ja suunnistimme Espoon Torra Lövöhön. Tämä saari on ollut aina melko rauhallinen kun olemme olleet siellä. Ensimmäinen kokemus tuosta on kun lähdimme vuosia sitten sinne naapuri miehen kanssa lähes aamuyöstä ( 04:00 ). Tuolloin meitä tervehti kettu rannalla ja upea auringon nousu .   Nyt ranta olikin lähes autio ja laitoimme veneemme laituriin kiinni ja perän ankkuriin. Tässä laiturissa on mahdollista rantautua, parhaimmillaan olen nähnyt laiturissa olevan viisi isompaa venettä.

No, rantaan päästyämme ”pinkaisimme” suoraan grillipaikalle. Tämä onkin ehkä yksi komeimpia Espoon saarten grillipaikkoja. Maisemia riittää etelään, läntee ja pohjoiseen. Kotagrilli oli melko uusi ja pöytä siinä vieressä olikin siisti.Grillipaikan ja laiturin välissä onkin sopivasti puuvarasto joka alkaa olla jo melko tyhjä.  Pitkästä aikaa olimme ostaneet evääksi makkaraa ja maisseja. Kummipoika taas luottaa nugetteihin sekä grillijuureksiin.  Murkinat maistuivat meille kahdelle perheelle hyvin ja kun olimme saaneet vaahtokarkitkin siirrettyä vatsoihimme lähdimme saari kierrokselle.

Torra Lövö omaa ehkä saariston yhdet parhaista kalliokirjoituksista ja kuvista. Kuvia on niin monen moisia ja joistakin niistä on jälkeenpäin otettu Geokätköilijöiden haasteeksi. Nämä kalliokirjoitukset löytyvät saaren itärannalta. Vaimo sanoi saarta kiertäessä että, tämä muistuttaa Jurmoa. Syy tähän toteamukseen oli saarella olevat kivipellot. Ja niiden aaltoileminen kuten tuolla Jurmossa. Kierroksemme meni takaisin veneemme luokse Poliisien saunan ohitse. Tässä edessä onkin hiekkaranta jossa nytkin oli useampi vene ankkurissa.  Lopulta saavuimme takaisin veneemme luokse jossa lapset sitten lähtivät kallioilta uiskentelemaan. Vesi ei kuulemma ollut kylmää….. uskoo ken haluaa. Uinnin jälkeen lähdimmekin sitten kohti kotisatamaa jonne veimme vierailijat. Ajoimme suoraan septi-tankin kohdalle.  Vieraat jätettyämme tyhjensimme septin ja katsoimme pilssin tilanteen. Imasimme pilssistä varmaan noin 0,5 litraa vettä. Eli siis ei yhtään vuoda merivettä syystä tai toisesta sisään veneeseen.

Tämän jälkeen kello oli vielä päivän puolella. Siirryimme kohti Vasikkasaarta. Tarkoitus oli minulla ja vaimolla että, viettäisimme yön veneessä. Lapset alkoivat toivoa saunaan pääsemistä venerantaamme ja sitten kotiin nukkumaan. Jaksaisivat kuulemma matkustaa seuraavana päivänä paremmin kun olisivat nukkuneet kotisängyissään. No, ainakin söisimme iltapalaa veneessä. Laiturihan on melkoisen uusi ja hyvä. Poika laittoi veneen poijuhaalla kiinni poijuun ja neiti kiinnitti keulan laituriin. Vaimo tosin oli varmistamassa pojan työskentelyä. Vene kun oli  saatu kiinni, keitimme pannullisen teetä ja söimme leipiä ennen pasianssi pelien pelaamista. Lopulta lähdimme vielä jaloittelemaan laiturin läheisyyteen. On kyllä komea paikka ja grillaamiseen sekä viihtymiseen soveltuu tosi hyvin.

 Rannassa on jopa vesi-wc ja suihkut heti grillikatoksen vieressä…. Kuljeskelimme hetken rannalla ja lapset kiipeilivät puissa sekä hyppivät kivillä. Vähän jumppaa ennen saunaa….. Lähtiessämme pois irroitti vaimo keulaköydet ja itse otin perästä tuon poijuliinan pois. Vaimo oli taas ”kipparinnana” kotimatkan. Hyvin alkaa hänelläkin sujua rannasta lähdöt sekä rantautumiset. Puhumattakaan ajamisesta väylillä. Kotisatamaan saapuessa vaimo ajoi suoraan laituripaikkaamme ja pysäytti veneen nätisti juuri oikeaan kohtaan jotta lapsi pääsi kiinnittämään keulan. Täämn jälkeen olikin hienoa siirtyä saunomaan ja kotiin nukkumaan.

Mitä jäi käteen Meriretki 4:stä?

”Suuri Meriretki 4 ” joka kesti kaksi ja puoli viikkoa.

 Tästä ajasta olin liikkeellä veneellämme kaksi ja puoli päivää neljän lapsen kanssa. Ensimmäinen ajatus reissuun lähtiessä, oli ajaa heidän kanssaan aina Kasnäsiin josta olisin poiminut vaimoni ja kummipojan äidin kyytiin. No, aloin kuitenkin mietiskellä kuinka realistista tämä olisi ollut. Päädyin sitten ajaa kahdessa päivässä Elisaareen josta äidit tulivat kyytiin.

-          Hyvää: oli aika lasten kanssa joka käytettiin maissa ja illalla satuillessa.

-          Hyvää: tankkaaminen Inkoossa maapolttoaineen hinnalla à säästöä yli 50€

-          Huonoa: lapset olisivat kuitenkin jaksaneet pidempiä päivämatkoja.

-          Parannus ehdotus: seuraavalla kerralla ensimmäinen pysähdys Espoosta lähdön jälkeen Elisaari josta seuraavana päivänä Hankoon tai pidemmälle.

Seuraavat hetket jolloin oli meidän perhe koirineen ja kummipoika siskonsa ja äitinsä kanssa oli leppoisaa. Tässäkin olisimme voineet tehdä ainakin reittivalinnoissa toisenlaisia valintoja. Itse havahduin vasta ajellessa Jussarötä kohden, että olimme samalla väylällä kaikkien Espoolaisten ja Helsinkiläisten kanssa. Illalla sänkyjä pedatessa totesimme veneeseemme mahtuvan hyvin tämän kokoisen porukan. Ehkä jopa pari ihmistä olisi mahtunut sisälle nukkumaan. ja pidemmät päivämatkat olisi ehkä tässäkin sopineet kuvaan. Jääkaappi tosin alkoi olla turhan pieni tälle porukalle.

-          Hyvää: tilan tunne veneessä

-          Hyvää: Veneily ystävien kanssa

-          Huonoa: En suunnitellut tarpeeksi hyvin ruokalistaa ( kylmätila )

-          Huonoa: Hupilaitteiden ( tabletit, puhelimet ), jääkaapin ym kulutus.

-          Parannusehdotus: Tarvitaan uudet isommat hupiakut jos teinejä mukana. mahdollisesti sijauspatjat jotta sängyista saadaan yhtenäisempiä kaikille nukkujille. Ilman autoa liikkuvien retkeläisten kotiin lähtöpaikaksi kannattaa valita paikka josta bussi / junayhteys kotiin.

Veneily oman perheen kanssa vieraiden lähdettyä jätti pienen tyhjyyden tunteen meihin kaikkiin. Lapset väsähtivät kun ei enään ollutkaan seuraa 24 h / päivä. Ja kyllähän pieni väsyminen saapui meidän aikuistenkin mieliin tällöin. Tämä päivä menikin sitten kaupassa käyntiin, veden tankkaamiseen ja lyhyeen ajoon Södra Benskäriin. Täällä olikin sitten luonnonranta odottamassa meitä. Päätimme huilahtaa ja olla paikalla kaksi yötä. Tämä kannatti sillä saimme poimia mustikoita, uida ja istua iltaa rauhassa. Paikka oli kaunis ja todellakin rentouduimme. Ainoa miinus oli kun vaimon siskon perheen ankkuriliinan päälle ajoi purjevene. Liinasta meni kudos poikki eikä tähän enään pystynyt täysin luottamaan.  Pientä keskustelua yliajajan kanssa…..

-          Hyvää: oma lupa ja oma rauha

-          Hyvää: luonnon ranta on koirien kanssa helpompi paikka uida ja touhuta

-          Huonoa: akkukapasiteetin kestävyys, kts edeltä

-          Parannusehdotus: luonnonrantaan rantauduttaessa suosittelen laittamaan kynnysmaton veneen kannelle ja rantaan. Nyt tuli sammalta ja havuja kannelle.

Södra Benskärstä Björköhön ajaessamme olimme piirtäneet reitin kartalle ja toisen veneen kadottua horisonttiin menimme ennalta suunnitteltua reittiä perille kohteeseen. Kauniit maisemat olivat matkan varrella. Tytär pikkaisen vaille 12-vuotta teki ruokaa meille. Ja kyllähän se ruoka maistuu veneillessäkin. Ruoan tekeminen liikkuvassa veneessä oli neidille ensimmäinen kerta ja kaikki onnistui hyvin. Björkössä menikin sitten pariyötä taas nauttien saaren uskomattomasta kauneudesta.

-          Hyvää: ennalta suunniteltu reitti

-          Hyvää luonnon rannasta toiseen

-          Huonoa: ei löytynyt hylkeitä

-          Parannusehdotus: esivalmistele lähtöä ennen hella (lisää Marinol).

Björköstä lähdimme Jurmoon ja kavereiden opastuksella suuntasimme vesille jossa olivat nähneet hylkeitä jo pariin eri kertaan. Ja siellähän he pötköttelivät luodolla. Veneidemme lähestyttyä jokainen merten jättiläinen pulahti veteen. Onneksi jäivät katselemaan meitä luodon viereisille vesille.  Jurmossa naapurivene varoitti käärmeistä kun huomasi meillä olevan koiria. Ja astuessani rantaan livahti nuori kyy pois liki jalkani alta.

-         Hyvää: ennalta suunniteltu reitti hylkeille

-          Huonoa: varaudu käärmeisiin, punkkeihin ym.

Loppureissu sujui kuten oli mennyt tähänkin saakka, hyvin. Kotiin palasimme koko porukka taas monta kokemusta rikkaimpina. Saimme viettää aikaa keskenämme sekä kavereiden kanssa. Itse huomasin reissun loppupuolella alkavani miettiä tulevaa arkea ja töitä. Olisin niin mielelläni viettänyt lomaa hetken kauemmin lasten ja vaimon kanssa. Vaimolla oli loma vasta puolessa välissä joten hän ehtii tehdä paljon muutakin.

Kotirantaan saavuimme lauantaina iltapäivästä tarkoituksena päästä veneilemään heti sunnuntaina vanhimman tyttären ja hänen poikakaverin kanssa. Mutta vieläkin tuli yllätyksiä. Kumiveneen toinen ponttooni oli tyhjentynyt syystä tai toisesta ( sormen mentävä reikä kyljessä ) ja vene kiepsahtanut ylösalaisin. Siinä sitä nosteltiin ensin oikein päin ja sitten laiturille. Saman tien viestiä Tourimarinelle josko saisi tuoda moottorin sinne pelastettavaksi. Ja vene meni sitten paikattavaksi Selboatiin. Näistä korjauksista kuulette mahdollisesti lisää tulevaisuudessa

Me kaikki saimme paljon uusia kokemuksia jotka muistuvat vielä kauan omiiin mieliimme.

Se on nyt loppu.....

Hon är så söt när hon sover
Själv har jag inte fått mig en blund
Det är den bästa av gåvor
Att kunna sova lugnt

Hon är så söt när hon vaknar
När hon sträcker ut sig som en katt
Och säger att hon nu saknar
Det som hon drömt inatt ( Bo Kaspers )

Ajelimme tosiaan Hangosta kohti kotia. Tarkoituksemme oli yöpyä Stora Fagerössä. Tuolla meidän on ollut tarkoitus yöpyä aina ensimmäisestä Meriretkestämme alkaen, mutta emme ole onnistuneet tuossa tavoitteessa. Vaimon sisko perheineen ajoivat hiukan nopeammin kuin me ja soittivat ettemme mahdu rantautumaan tuonne. Lyhyen pohdinnan jälkeen päädyimme sitten perinteisesti reissun viimeiseksi yöksi Stora Halsöhön. Melkein teki mieli ajaa jopa kotisatamaan saakka yhdellä pysähdyksellä. Koirat kaipasivat kuitenkin kiinteää maata tassujensa alle.

Jotenkin meille on sattunut reissuissamme siten että, reissun alussa tuolla Stora Halsössä sataa ja palatessa aurinko paistaa. Niin nytkin. Saunaa emme nyt tarvinneet kun olimme saunoneet Hangossa mutta lapset uiskentelivat lämpimän lahden vesissä pitkät tovit. 

Aamulla ennen lähtöä siirryimme sitten saaren hiekkarannalle uiskentelemaan ja nautiskelemaan rauhallisesta aamusta. Vähän hiekkalinnoja, aamujumppaa ja uintia mahtui seurueemme toimiin. Lapsista huomasi jo että, heillä oli tarve päästä kotiin kun olivat aivan väsyneitä. Vähän ehkä oli pientä "känkkäränkkää" ilmassa.

Rannasta lähtiessä ilmoitti vaimo että, hän hoitaa lähdön ja ajamisen kohti kotia. Itse toimin kansipoikana ja otin peräköyden irti. Peruuttelimme pois lahdesta kun kumivene vaikutti veneen kääntymiseen. Todella hienosti vaimo jo käsittelee venettä. Porkkalanselkä näytti meille lähes parastaan eikä aallokkokaan haitannut menoamme. "Kipparinna" oli tyytyväinen navigoidessaan venettämme kohti puutarhaväylää. Porkkalanselän kohdalla alkoi jo nälkäkin vaivaamaan venekuntaamme. Ja lapsityövoimaahan tämän nälän taltuttamiseen tarvittiin. Neiti valmisti meille pastaa jonka söimme sitten Lähteelän kohdalla veneen liikkuessa. Vaimolle tarjoiltiin ruokaa vasta kun hän sai veneemme tuonne puutarhaväylän puolelle.

Ruokailun jälkeen veneemme vaipui ruokalevolle. Lapset siirtyivät keulapunkkaan katsomaan TV-ohjelmia ja pelaamaan tableteillaan. Vaimo siirtyi kannelle lepäämään ja katselemaan maisemia mutta silmäthän lerpahtivat kiinni. Koirat menivät keulakennelle huolehtimaan "Kipparinnan" turvallisuudesta.... Vaimo nousi ylös ennen kotisatamaa jotta sai ajaa veneemme kotilaituriin. Tämäkin onnistui nyt todella hienosti. On se harjoittelu tehnyt tehtävänsä kun kaikki veneen käsitelyjutut alkavat olla selvillä.

Pieniä laskelmia reissumme kuluista:
- Diesel  Skata/Espoo               * 41,79L/1,429€ = 59,72 €
              Inkoo ABC                 * 250,21L/1,199€ = 300 €
- Yöpymiset
* Elisaari kaksi yötä yhteensä 30 € ja yksi sähkö 5 €
* Jussarö 20 €
* Jurmo 15 €
* Itämeren Portti Hanko 37 €

Nämä yhteensä: 466,72 €.
Dieseliä on jäljellä reilu puolitankkia joten todelliset kulut ovat siis hiukan pienemmät. Matkaa taitoimme tällä reissulla +/- 300 mailia. Mutta kuten eräs kaverimme on asian ilmaissut, veneilyn hintayksikkö on 500€. Näitä yksiköitä kuluukin sitten erilainen määrä eri vuosina.

Parasta antia olivat tällä reissulla lukemattomat luonnonsatamat joissa yövyimme. Tulevaisuudessa lisäämme varmasti näitä ilmaisia yöpymisiö vielä hiukan. Käymme kaupassa ja veden hakureissuilla 3-4 päivän välein.

Ja kotimatka alkakoon

 Reissu on kääntynyt jo kohti kotia. Sandöstä tulimme tänne Tistronskäriin. Ensimmäisenä iltana lasten mentyä nukkumaan juhlistimme kavereidemme kanssa heidän viimeistä iltaa kanssamme tällä reissulla. Veneessämme on aina yksi pullo Ballet-kuohuviiniä "pahan päivän " varalle. Ehkä pikemminkin hyvän päivän nautintoon...

Rantakalliot olivat mahtavalla näköalalla ja suoraan auringonlaskuun. Istuimme ihan pienen hetken paikoillamme ihaillen tuota näkyä ja painuimme kukin omille veneillemme. Kaverimme lähtivät seuraavana aamuna kohti Hankoa joten jäimme sitten vaimon siskon perheen kanssa saarelle. Aamulla kävimme uimassa kallion toisella puolella ja vesi oli varmasti yli 20-asteista, kun itsekin uin oikein mielelläni. Tuolta kalliolta yritimme tähyillä yhtä reissullamme kokemaamme luonnonrantaa, Södra Benskäriä.

Uinnin ja lounaan jälkeen suuntasimme naapurisaarelle ( Kyrkskär ). Täällä oli todella mahtavat kallio muodostelmat. Tuollaista kalliomuodostelmaa en osannut odottaa löytäväni täältä. Ehkä ennemmin Korsikalta, mutta en Suomesta. Todella isoja lohkareita peruskalliota on lohkeillut ja muodostanut luolia ja kielekkeitä. Suuret korkeuserot ovat vaikuttavia. Tunnelmaa voisi kuvailla jotenkin kirkkomaiseksi kuten Espoonlahden kirkossa tai Temppeliaukion kirkossa. Rannassa on hienot silokalliot, josta pesueemme sulahti mereen kuten hylkeet. Itse katselin tuota telmimistä oikein mielelläni. Toivottavasti olemme saaneet annetuksi lapsillemme paljon elämyksiä, joita muistella aikuisena. Onneksi nuorimmat lapsemme vielä tulevat mukaan ilomielin. Itsekin saa heidän tuohuistaan paljon iloa ja hyvää mieltä. Täältä kallioiden koloista löysi myös vaimon sisko kasan kanttarellejä, jotka päätyivät illan sienirisottoon. Ja oli muuten maukasta murkinaa.

Lopulta nukuttuamme pari yötä täällä lähdimme paikkaan jota meidän veneen lapset olivat ehkä eniten odottaneet, Hangon Itamerenporttiin. Saimme veneemme C-laituriin paikalle jossa oli koirien ulkoilutusalue. Koirathan käyttivät heti tilanteen hyödyksi ja menivät jättämään omat chatti merkintänsa kallioille. Veneisiin täytimme vettä ja laitoimme akut latautumaan. Pienessä sadekelissä lähdimme kylille kauppaan. Matkaan tarttui ruokaostoksien lisäksi kenkiä jos jonkinmoisia. Sitten olikin saunan vuoro. Naisilla oli kuulemma todella mahtava sauna ja samaa sanoisimme me miehet omasta saunastamme. Saunoimme ensimmäisen kerran täällä ja poika pyysi lupaa saunomiseen sitten ruokailun jälkeen uudelleen. Se mitä lapset olivat odottaneet oli hetki kun pääsimme syömään pizzaa ravintolaan. Ja kyllähän tuo ruoka maistui meille kaikille. No, takaisin satamaan tullessa kohtasimme vanhan melontakeverini joka oli myöskin menossa saunaan. Oli todella mukava turista löylyissä veneilyistä, ym. Poikakin jaksoi kuunnella tarinoita hyvät tovit. Illalla nukkumaan mennessä kuuntelimme rannan disco menoa. Vanhat tutut hitit laittoivat melkein jalkoja vipattamaan. 

Aamu saunan ja amiaisen jälkeen suuntasimme rannalle uimaan ja syömään jäätelöitä. Lapset pitivät tuosta rannasta todella paljon ja nauttivat merestä koko pienen sydämensä kyllyydestä. Tämän jälkeen menimme puistoon jossa lasten teki mieli " Taivaskeinuun ". Ja olihan se hienoa katsella kun nuoret tekivät voltteja tuolla ylhäisyydessä.  Mutta kaikki kaupungissa touhuaminenkin sai loppua aikanaan. Lähdimme taas ajelemaan seuraavaan paikkaan lähemmäs kotia. Kahdelta lähtö satamasta ja heti tukipurje ylös. Suunta kohti itää ja Stora Fagerötä. Mutta minne päädyimme onkin seuraava tarina.

Seikkailuiden viikko.

Södra Benskär jäi taaksemme ja keula oli kohti länttä. Lähdimme kohti Björkötä. Tänne tulisivat myös kaverimme jotka olivat lähteneet matkalle viikkoa ennen meitä. Keli oli aamusta melkoisen suhruinen eikä luvattua aurinkoa ollut näkyvissä. Suuntasimme keulan kohti länttä ja lähdimme ajamaan hurjaa 7,3 solmun vauhtia. 

Matkalla nautimme tyttären tekemää ruokaa ja vaimo otti jälkiruoaksi mustikoita. Matkaanhan meni kohtuullisesti aikaan ja saapuessamme Björkön edustalle soi puhelimeni ja kaveri kysyi olemmeko lähestymässä kohdetta. Hän havaitsi meidät kun oli tulossa samaan paikkaan. Itselläni ei juuri ollut selkeitä odotuksia kyseisestä saaresta. 


Onneksi tulimme tänne. Paikkahan on kuiun Viisikon kirjoista. Seikkailu nummella tai jokin muu vastaava teos. Olimme rantautuneet heti Björkön lahden kallioihin. Toki täältä oli matkaa tuonne kuuluisalle järvelle, mutta paljon frauhallisempaa kuin tuolla peremmällä lahdella....Meillä oli tarkoitus viettää pari yötä täällä joten ehdimme sitten kiertää saarta kunnolla. Paljon uintia järvessä, reippaita uimahyppyjä kalliolta ja poikien kanssa kumiveneellä uistelua merellä. 

Pari yötä meni nopeasti ja suuntasimme seuraavaksi Jurmoon. Matkalla bongasimme lauman hylkeitä ennen rantautumistamme. Jurmo oli ollut minulla ajatuksissa ja haaveissa pitkään. Ajattelin tämän olevan saavuttamaton tavoite mutta onneksi pääsimme tänne. Maisemat olivat näkemisen arvoiset. Kiersimme saarta puolipäivää ja näimme alpakoita sekä käärmeitä. Valitettavasti satamaan oli kerääntynyt sinilevää. Kaikien kruunasi mahdollisuus käydä aamusuihkussa. 

Suihkun raikkaina lähdimme kohti kauppaa ja seuraavaan yöpymis kohtdetta. Kauppa oli kauniissa paikassa Nötössä. Kaupan lisäksi tyhjensimme septin pidä saaristo siistinä huoltamalla septiasemalla. PSS huolehtii tosi monessa paikassa myöskin jätehuollosta ja vessoista. Kannattaa maksaa heille jäsenmaksu vaikka ei luulisi siitä itse hyötyvän.

 OK, kaupan jälkeen jatkoimme matkaa kohti Kråkskär saarta. Matkalla nostimme ensimmäistä kertaa ylös tukipurjeemme. Ja se tunne kun saimme sen auki oli hieno. Aurinko paistaa,pienehkö sivutuuli ottaa purjeeseen ja laskimme koneen kierroksia vauhdin kärsimättä, ai että...  Kråkskär on kaunis saari jossa rantauduimme etelän puolelle lahteen. Paistoimme lettuja ja lampaat tulivat tervehtimään. Illalla katsoimme auringon laskua ja luetaan Viisikkoa lapsille. 

Aamulla kiersimme saarta ja kävimme katselemassa kalastajan taloa ja tiluksia. Kävimme myöskin uimassa saaren toisella laidalla jossa emme nähneet sinilevää. Lopulta käynnistimme moottorit ja suuntasimme kohti uutta kohdetta täällä ihanassa saaristossamme. 

Merellä ollaan....

Kesä, kärpäset ja Jussarö kuuluvat elämäämme. Elisaaresta siirryimme Jussaröhön jolla on mielenkiintoinen historia takanaan. Täällä kävellessämme voi oikein aistia mitä kaikkea täällä on voinut tapahtua. Mukanamme oli kummipoikamme äitinsä ja siskonsa kanssa. Neljä vuotta sitten meidän piti käydä heidän kanssaan täällä saarella. Kummipoikamme edesmennyt isä olisi kovasti halunnut tänne mutta keli oli melkoisen haastava meille aloitteleville meriretkeilijöille.

Jussaröstä lähdimme aikaisin ( jo klo 9:00 ), siis meille aikaisin. Esimmäinen pysähdyksemme oli Gustavsvärn linnoitus saarella. Nyt täällä oli hyvä laituri, mutta erittäin omituisesti asetellu poijut.... Poijut ovat nimittäin peräkkäin laituriin nähden. Paikalla oli majakka seuran porukkaa kertomassa saaren historiasta ja pientä korvausta vastaa saimme ostaa heiltä pullat ja teetä. Elastinen ja Johanna Kurkela tekivät täällä kappaleen joka on soinut meidän soittolistoilla jonkin verran....

Gustavsvärnistä matkasimme kauas länteen aina Korsskäret-saarelle saakka. Löysimme veneillemme paikat saaren lounais kulmalta lahdesta. Todella rauhallinen yöpymispaikka. Kävimme uimassa ja nautiskelimme elämästä. Ajoimme vaimon kanssa jopa kumiveneellämme saaren ympäri tutkien mahdollisia uusia rantautumispaikkoja tuleville vuosille.

Täältä lähdimme sitten kohti Kasnäs iä jonne jätimme kummipojan porukoineen. Samalla otimme puhdastavettä veneen tankkeihin, tyhjensimme septin sekä ostimme lohta rannan kaupasta. Toki kävimme myöskin ruokakaupassa täydentämässä varastojamme. Tänä vuonna pyrimme kulkemaan mahdollisimman usein ihan oikeassa luonnonsatamassa. Siksi siis suuntasimme täältä mahdollisimman nopeasti merelle. Keula kohti mielenkiintoiselta näyttävää saarta kohti. Ja onneksi menimme tänne Södra Benskäriin. Ajoimme lahden pohjukalle saakka ja lahdelle ankkuroineet purjeveneet vihjasivat meidän moottorilla kulkevien mahtuvan tuonne aivan pohjukan perälle rantaan. Täällä tosiaan saimme keulan rantaan ja perän ankkuriin. Lankonki laitettiin paikalle ja lähdimme uimaan saaren etelä rannalle. Tyyni meri houkutteli lasten lisäksi vaimonkin mereen uimaan. Illalla sitten lueskelin taas Viisikko kirjaa lapsille iltasaduksi. Meri tyyntyi ja istumme vaimon kanssa teellä avotilassamme.

Kaikki yhes koos.... meriretki jatkukoon

Nasu tuli takaa Puhin vierelle.
- "Puh", hän kuiskasi
- " No mitä?"
- " Ei mitään", sanoi Nasu ja otti Puhin käpälästä kiinni.
- " Tarkistin vain että, olet siinä"
( Nalle Puh )

Nyt tätä kirjoittelen jo meidän reissumme neljäntenä päivänä. Linlosta lähdimme perjantaina melkoisen tyuulisena ja sateisena päivänä kohti Stora Halsötä. Onneksi tuuli tuli mantereen puolelta jolloin matka suijui lasten kanssa rauhallisemmin. Toki muutaman kerran aalto paiskautui silti Family Cruiserimme ylitse ja vettä löysi sisätiloihinkin. Lapset eivät juurikaan huomanneet merenkäyntiä kun pelasivat korttipelejään ateriossa. Toki ihan pienen hetken ajan kummipoikani sisko sanoi tulleensa avotilaan jotta voisi seurata merenkäyntiä. Perille tultuamme annoimme vaimon siskon perheen rantautua ensin jotta meidän olisi helpompi rantautua. Tämä oli turha varotoimenpide.

Meidän poika oli hoitamassa keulaköysiä ja neiti hoiti mallikelpoisesti perän kiinni. Stora Halsön satamassa ei tuullut yhtään joten nämä toimet saatiin hoidettua hienosti. Linlo _ Stora Halsö 8,62 mailia.
Illalla sitten olikin saunan aika. Ruuhkaa ei ollut ja pesuvettäkin saatiin sateesta johtuen hyvin.  Aamulla olikin tuulen suunta kääntynyt ja vesi oli noussut poluille.

Aamupalan jälkeen suuntasimme kohti Inkoota tarkoituksena tankata veneemme ja toiseen veneeseen haettiin jääkaapin täydennystäkin. Itse tankkasin yli 250 litraa dieseliä. Laskin että, säästi yli 50 € tankkaamalla tuota autojenkin käyttämällä asemalla verratttuna veneasemaan. Ensimmäisessä suunnitelmassa oli merkinta vaimon poimimisesta matkaan mukaan täältä. Mutta toisin taas eläme vei. Vaimo ja kummipoikamme äiti tulivatkin suoraan Elisaareen jossa meillä on perinteisesti ollut kahden yön pysähdys. On se kyllä mukava kun tuo vaimokin pääsi kanssamme lomalle.  Tälle pysähdykselle on monta syytä. Mielestämme Elisaaren palvelut ja luonto ovat todella mahtavia. Toinen syy on se että täältä pääsee Helsinkiin tarvittaessa töihin ja takaisin helposti. Myös tällä pysähdyksellä yksi käy töissä.
Stora Halsö - Inkoo - Elisaari 15,97 mailia.

Ja perinteisesti meillä sataa aina kun olemme täällä. Niin teimme tämänkin luontopolku kierroksen sateen aikana. Onneksi sade loppui iltapäiväksi ja pääsimme tekemään muitakin asioita.

Tälle kerralle poikkeuksena paikalle tulivat melontakeverimme osa autolla ja osa meloen. Heillä on kahden perheen reissu Hangosta Helsinkiin. Vuoropäivin vaihtuu melojat sekä lastenhoitovuorot. Ja tänään olimme varanneet heille saunan täältä Elisaaresta. Itse lämmitin ja piti ottaa tästäkin saunasta alkulöyly kuten vanha saunamajuri tekee...

Illal lopuksi nautimme lettuja grillikatoksen äärellä isolla porukalla. Sain taas ihastuttaa lapsia lettujen heittämisellä ja yksi melomalla tulleista isistäkiun heitteli lettuja oikein mallikkaasti. Kyllä voi elämä maistua hyvältä.