Pirskahdus elämää, unelmia ja haaveita

Hullu työtä tekee, viisas elää vähemmälläkin. Mutta työ se sentään on hauskinta elämässä – ei siitä mihinkään pääse.— Kirjailija Minna Canth (1844 – 1897)

Pienellä ihmisellä on ollut taas kiirettä elämässä.  Perjantaina töiden jälkeen oli  käytävä venerannassa tarkistamassa olikohan veneemme vielä tallella. Ilmassa oli melkoinen tuulenvire ja tuntui jotta sukat olisivat pyörineet kotonakin jaloissa.  Rantaan lähdin yhdessä vaimoni siskon miehen kanssa. Hän kävi tarkistamassa heidän Scandinsa kiinnitykset ja itse sukelsin Vilkas / Albatrossiimme. Vaikka on tässä sadellut ja tuullut oli kaikki kunnossa veneessä. Ei ollut satanut sisälle ja aurinkopaneelit olivat pitäneet akut täysinä.  Kaikki fenderit ja köydet olivat oikeilla paikoilla ja kunnossa veneen ulkopuolella. Valitettavasti emme ehtineet tälläkään kertaa veneilemään kun suunnistimme tuonne vaimon siskon kotiin perheemme kanssa iltaa viettämään. On mukavaa kun he ovat muuttaneet meidän lähelle. Poika ilmoitti illalla jäävänsä serkkunsa luokse yöksi joten naiset petasivat hänelle pedin sinne serkkupoikien huoneeseen.  Meidän vielä kotona asuvat neidit kävivät sitten illalla koirien kanssa ulkona ja menivät omaan kotiinsa. Saimme siis hetken viettää aikaa vain aikuis porukassa.  Ja kävelimme sadekuurojen välissä kotiin. 

Family Cruiser kuvat: Ville Kairamo

Lauantaina sitten jatkoimme tulevan suunnittelua. Saimme kuvia tulevasta veneestämme ja mietimme paikkoja joissa ne kuvat ovat otettuja. Joudumme varmaankin tekemään talven aikana jonkin moisia kartta sulkeisia. Valitettavasti vorot olivat käyneet viemässä plotterin pois. Tässä plotterissahan olisi ollut ilmeisesti lähes kaikki muutaman viime vuoden rantautumispaikka. Ensi kesänä haluaisimme rantautua mahdollisimman usein luonnon rannassa. Itseäni kiinnostaa kuinka Lagottomme Mio ja Mette ( Foogel ) oppivat kulkemaan siltaa pitkin rantaan ja takaisin.  Tähän saakka olen nostanut heidät rantaan yksitellen. Onneksi veneessä on ollut koira edellisilläkin omistajilla joten onhan tämä vene testattu koiralle sopivaksi kuten myös Albatrossimmekin on. Toki tarvittaessa voisi veneen kiinnittää myös palvelusataman rantaankin.  Heti alkoi meillä polttelemaan kuiva maa jalkojen alla ja mieli suunnisti merelle. Mutta, mutta, lauantaihan menikin sitten siivotessa. Onneksi tuuli ja satoi ettei niin paljoa harmittanut.  Hyvä ettemme vielä alkaneet kaivaa karttaa esille ja merkitä jo nyt tulevia kohteita sinne. Paljon on komeita saaria vielä kokematta. Mutta vielähän on tätäkin kautta jäljellä melkein tarkalleen kuukausi. Pitäisi varmaan kohta käydä Suomenojan venesatamassa katsomassa mitä löytäisin venepukit ja niille oikea paikka. Lisäksi olen jo kaivanut Kuljetus Karttunen yhteystiedot esille. he ovat nostaneet ja laskeneet veneemme tähän asti aina. Loistava palvelu ja muisti herroilla. Muistavat veneestä milloin on oikealla kohdalla liinat nostamiseen ja sen mihin kohtaan lasketaan telineelle. 

Mutta olen tarpeeksi hullu tekemään töitä ja tarjoamaan palveluksiani käyttöön mitä erilaisimissa tilanteissa. Sain kunnian osallistua Mikä Viini 2015 tapahtumaan töiden merkeissä. Sain olla esittelemässä Anna Codorniu Cavaa. Ennen tapahtumaa sain koulutusta lisää viinien maisteluun ja esittelyyn. Onhan minulla "synkkä" historia työskentelystä ravintoloissa erilaisissa tehtävissä joten tämä oli melkein kuin paluu vanhaan. Luulen että  Fresita saa kaverin veneelle ensi kesäksi. Oli hienoa huomata kuinka kiinnostuneita erilaisista tuotteista olivat messuilla vierailijat. Kaiken työnteon ei tarvitse olla aina sitä samaa päivästä toiseen. Voi antaa mahdollisuuden muillekin työtapahtumille kuin sille nykyiselle. Joskus työntekeminen on hauskaakin, kuten nyt.  Pidetään ihmiset huolta itsestämme ja toisistamme jotta jaksamme harrastaa vaikkapa veneilyä.

Sommaren är kort, vai onko?

Sommaren är kort
De mesta regnar bort
Men nu är den här
Så ta för dig
Solen skiner idag
Hösten kommer snart
De går med vindens fart
Så lyssna på mig
Solen skiner
Kanske bara idag  ( Tomas Ledin )






On tullut se aika vuodesta jolloin alkaa olla kesä loppumaisillaan. Mutta ei vielä. Nyt on meillä täällä pääkaupunkiseudulla melkein lämpöisempää kuin kesäkuussa. Nauttikaamme siitä kun lämpöä riittää. Kyllä ne sateet ja vilu siellä jo odottelevat, että pääsevät kiusaamaan meitä oikein kunnolla.  Meillä on ollut erinäisiä kiireitä oikeassa elämässä joten viimeisen parin kolmen viikon aikana veneily on jäänyt oikeastaan väliin.

Tämä on pistänyt jo mietityttämään miten hoidamme talvisäilytyksen veneellämme joka toivottavasti menee kaupaksi talven aikana ( Vilkas ). Vielä meinasimme pitää venettä kuukauden vesillä ja nostaa se ylös noin 15. lokakuuta. Viemme sen taas Suomenojalle josta on "yllättäen " taas juttua lehdissä. Meillä itsellämme ei ole koskaan ollut mitään valittamista kyseisestä satamasta. Toki mietimme kuinka sinne voidaan rakentaa asuntoja kun ainakin veneet likaantuu talven aikana todella isosti ja keväällä ja kesällä tuoksuu itse " tuote ".

No kun vene nousee talveksi, irrotamme siitä sisälle lämpimään VHF:n, Plotterin, Kaikuluotaimen  ja ehkä myös radionkin. Luonnollisesti pitää löytää kuiva ja lämmin paikka kaikille veneen patjoille. Vuodevaatteet onkin jo pesty sekä mankeloitu odottamaan seuraavaa kautta. syksyllä myös vaihdamme öljyt sekä vesipumpun siipipyörän, nämä tehdään normaalin syyshuollon yhteydessä. Ajattelin taas pyytää huoltoa tekemään Touri Marinen. Ja harkinnassa on polttoaine säiliön tyhjennys sekä pesu.

 Tässä muutamia kuvia kuluneelta kesältä joka ei ollut ilmojen puolesta mikään liian huono. Saimme nauttia monista aurinkoisista päivistä merellä perheen kesken ja myöskin kavereiden kanssa.

Nyt kun olemme taas tukevasti olleet mantereella niin olemme päässeet nauttimaan erilaisista asioista. Eilenkin vanhin neideistämme oli kotona käymässä ja hänen poikaystävänsäkin poikkesi kylään. Todella mukava miehen alku. Ja tykkää moottorikulkuneuvoista. Valitettavasti vielä moottoripyöristä mutta ehkä saamme käännettyä hänen ajatukset myös merelle ja veneilyyn.....  Olihan hän jo kesällä kerran kanssamme merellä saaressa. En ilmeisesti ollut täysin toivoton tapaus kun vielä uskalsi tulla kyläilemään...

Palataakseni tuohon alkuun, niin ei meidä kesä mikään lyhyt ole. Veneen kun laskee huhtikuussa ja nostaa lokakuussa niin saadaan veneily kautta pidennettyä. Melkein puolivuotta vene kelluu ja liikkuu vesillä enemmän tai vähemmän. Eivätkä ne syksyn taikka kesän sateet suuremmin haittaa elämää. Itse meinasin vierailla nyt tällä viikolla Mikä Viini 2015 tapahtumassa. Ajattelin löytää joitain uusia viinejä talveksi. Sellaisia joiden kanssa on hyvä suunnitella tulevaa ja mukava muistella mennyttä. Ja jokaisella vuodenajalla on omat hyvät sekä huonot puolet.

Kaunis olet, sinä saaristo

"Yes, there were times, I'm sure you knew

When I bit off more than I could chew.

But through it all, when there was doubt, 

I ate it up and spit it out.

I faced it all and I stood tall; 

And did it my way." sanat: Paul Anka

Taas on viikko vierähtänyt ja viikonloppu tarjosi paljon mielenkiintoisia juttuja. Perjantaina töiden jälkeen kävin hakemassa pienet lapsemme ja kummipojan sekä hänen siskonsa kotoa. Lähdimme edesmenneen kaverini isän kanssa mökille Villinkiin. Autolla  ajoimme Jollakseen josta saimme kyydin saarelle. Matkalla ohitimme Viipurin kiven joka on puolimatkassa Viipuri - Turku välillä. Tätä siirtolohkaretta on pidetty yhtenä vanhimmista Suomalaisista merimerkeistä. On ihmeellistä ja hienoa olla taas Villingissä. Täällä olin useana kesänä kaverini kanssa mökkeilemässä. Erään kerran ( teininä )oli tarkoitus lähteä melomaan  muttemme päässeet saarelta mihinkään. Oli mukamas sumua..... Oikeasti se oli seura mitä löysimme saarelta joka esti teinejä melomasta.  

Kaverukset haaveilevat 

Seura oli nytkin todella loistavaa. Oli hienoa seurata lasten touhuilua keskenään. Löytävät aina tekemistä toistensa kanssa oli paikka mikä tahansa. Ja saarellahan on aina jotain uutta ja erikoista josta keksii uusia leikkejä. Tämä mökki oli maastoutunut todella hienosti kallioiden väliin ja ensi silmäyksellä olikin mahdotonta uskoa sinne mahtuvan nukkumaan neljä lasta ja kaksi miestä. Lisäksi siellä oli iso saunaosasto jossa kelpasi saunoa. Kaunis on meillä Suomalaisilla tämä saaristo. Joka kerta merelle lähtiessä pysähdyn miettimään sitä kuinka onnellisia voimme olla kun saamme nauttia tästä. Illalla oli todella kaunis auringon lasku jonka seuraksi kalliolla nautin lasillisen ranskalaista juomaa. Ilta kului ja nautimme todella mahtavaa lohikeittoa. Tämän jälkeen olikin aika laittaa sauna lämpiämään.  Lapset kävivät saunomassa ja uimassa ensin jonka jälkeen menimme me miehet. Ja me emme todellakaan käyneet uimassa. 

Kaunis ilta Villingissä

Sunnuntaina kotona olikin aika tuulettaa Albatross / Vilkas peitot. Nyt jos vielä menemme veneelle yöksi otamme mukaan makuupussit.  Samalla nautimme pannun tai pari teetä parvekkeellamme. Tässä istuessamme harmittelimme molemmat lapsiperheen kiireistä aikataulua. Valitettavasti emme ole hetineet veneilemään niin paljoa nyt loppu kesällä kuin olisimme halunneet. Vaimo viimeistelee opintojaan iltaisin ja itselläni on taas kaikenlaisia "kiireitä".  Silloin tällöin tuntuu että, on haukannut elämästä liian suuren palasen mutta kun asiaa pureskelee hetken niin huomaa selvinneensä siitäkin. Mutta mikä tärkeintä: Sen minkä teen niin teen omalla tavoin kuten Frank Sinatra sanoo laulussa.....

Iltapäivästä ehdinkin sitten käymään Albatrossissamme. Kävin sammuttamassa virrat jääkaapista joka olikin ollut päällä yhtä soittoa juhannusta edeltävästä ajasta. Kyllähän nuo aurinkopaneelit ovat ladanneet akkuja hyvin. Muutaman kerran pidimme kesällä venettä sähköissä kun sellainen oli keulan edessä saatavilla. Ja taaskin kokeilin miten käynnistyy Yanmar moottori viikon seisonnan jälkeen. Ja ekalla avaimen kääntämisellähän se hörähti käyntiin ilman savuttamista. Nyt tarkistin moottorin käyttötunnit veneen myynti-ilmoitusta varten ja nehän ovat melko vähäiset, vain 1757 tuntia. Tähän saadaan kyllä vielä kauden aikana muutamia tunteja lisää. Tulevana viikonloppuna jos lähtis merelle.....