Suuri meriretki vol 5, vuosi 2017 osa 7 Bodö - Kasnäs -Hanko

Björköstä lähdimme pienessä tihkusateessa kohti Bodötä.  Vaikka lähdimme ennen puolta päivää matkaan oli satamassa saapuessamme jo melkoisen täyttä. Liekö sade ja tuuli aiheuttanut meissä veneilijöissä halun olla suojaisassa paikassa yötä. Onneksi saimme paikat kavereiden kanssa laiturilta. Istuimme päivää veneissä odotellen sateen taukoamista. Korttipelit ja kirjat kuuluvat kyllä meillä veneilyyn. Välillä piti kuivata takakajuutan hyllyjä kun vesi pyrki sisälle. Onneksi sade taukosi iltapäivällä ja lapset pääsivät pihalle. Valitettavan kurainen ja hiekkainen oli satama tällaisena märkänä heinäkuun päivänä. Veneen kannet tulivat melkoisen likaisiksi. Ihailimme taas uuden Pidä Saaristo Siistinä Roope-aluksen toimintaa kun kävivät noutamassa roskia satamasta. Roope on melkoisen hiljainen ja toiminta näytti todella tehokkaalta. Hienoa toimintaa jota kannattaa tukea.... No illalla saunoimme ja samaan aikaan aloimme paistamaan lettuja. Pikku Kipparinna teki taikinan ja aloitti lettujen paistamisen miesten saunan aikaan ja me pojat paistoimme ne loppuun neitien saunan aikana. Kyllä maistui...

 

Aamulla lähdimme auringossa joskin ei turhan lämpimässä kelissä kohti itää. Olisimme tapaamassa veneemme edelliset omistajat jossain kohtaa Hangon ja Bodön välissä. Ensin startti Nötöä kohti kauppaan. Maistuva tuore leipä tarttui matkaan ja vähän dieseliä tankkiin. Nyt matkasimme auringon paistaessa kohti Kasnäsiä jossa kävisimme kaupassa isommin. Matka sujui hyvin kunnes taivaanranta katosi jonnekin harmaaseen. Teimme uudet suunnitelmat ja valitsimme reitin hiukan sisempää. Onneksi koska Merisumu iski kunnolla päälle. Näkyvyyttä ei ajoittain ollut 100 metriäkään. Pääsimme Tunnhamiin jossa pidimme ruokatauon sumun hälvenemistä odotellessa.

Onneksi se antoi myöden ja sumutorvea silloin tällöin soittaen pääsimme haluamaamme Kasnäsiin. Melkein jäimme jo tähän yöksi mutta kaupan jälkeen jatkoimme kavereita tapaamaan. Sumu oli kadonnut ja aurinko lämmitti meitä mukavasti. Ja nyt tuli vastaan se mitä ei koskaan merellä toivoisi tapahtuvan, moottoririkko. Olimme Hiittisten kohdalla ja melkein näköetäisyydellä luonnonsatamasta jonne olimme menossa. Moottori vain sammui eikä käynnistynyt uudelleen. Meillä oli kuitenkin ilmeisesti jokin korkeampi johdatus mukana. Ei kulunut viittä minuuttiakaan koneen sammumisesta kun viereemme pysähtyi isompi alus joka kysyi kuinka voisi auttaa. Kerroimme tarvitsevamme apua jotta saisimme veneen jonnekin rantaan. Hetken keskusteltuamme pääsimme hinaukseen aina Hankoon saakka. Mahtavaa, Hankohan on iso paikka josta saisimme koneen kanssa apua.  Koiramme piti tästä hiljaisesta etenemisestä ja nautti matkasta. Itse tuskailin erilaisia vaihtoehtoja moottorin toimimattomuudesta.

Hangon läntisellä selällä keinutti siinä loppupuolella ja mietimme minne meidät hinataan. Kävi ilmi että saisimme yöpyä konerikon kanssa Kalasatamassa jonne oli jo ilmoitettu meidän ongelmasta. Erittäin mahtavaa palvelua kanssa veneilijöiltä. Toivottavasti tulee mahdollisuus itsekin auttaa muita tarvittaessa. Joskus jo kauan sitten hinasimme kyllä potkuririkon saaneen veneen kotisatamaansa. Tällöin ajattelin että hyvät teot palkitaan kyllä aikanaan...
 

Seuraava aamu valkeni ja koiraa ulkoiluttaessa soittelin paikallisille veneen korjaajille. Valitettavasti osa oli reissussa ja osalla oli liikaa töitä. Ei auttanut kuin soittaa paikallisille vierasvenesatamille ja kysellä löytyisikö heidän kauttaan ketään joka osaisi hoitaa koneemme kuntoon. Ei löytynyt ei... Soitin sitten Tourimarineen Espooseen. Kerroin tilanteemme ja pyysin apua. Vastaus yllätti oikein itsenikin. Sain erittäin täydellisen ohjeistuksen koneen mahdolliseen ongelmaan. Lopuksi rtein kaiken heidän ohjeiden mukaan ja kone käynnistyi. Täytyy sanoa että oli mahtavaa asiakaspalvelua. Minulle kerrottiin jopa työkalujen koot joilla saan moottorin ilmattua.   

Tämän jälkeen matkasimme Hangon Itamerenporttiin joka oli lastemme toive koko loman ajan. Heillä oli kyllä mielessä Hangon ravintola elämä. No mehän olimme koko reissun sanoneet ettemme mene Hankoon ja jos menemme niin emme mene ravintolaan. Kuinkas kävikään pienen siistiytymisen jälkeen. Löysimme itsemme Classic pizzasta herkuttelemasta. Tämän jälkeen olikin mukava mennä saunan lämpöön nauttimaan. Vatsa täynnä ja kunnon löylyissä olemisen jälkeen illalla ei tarvinnut houkutella unia. Aamulla olisi taas lähtö eteenpäin nyt ajattelimme mennä Hangosta Espooseen mitä emme olleet tehneet vielä koskaan ennen. 

Suuri meriretki vol 5, vuosi 2017 osa 4 / Maarianhamina Itäsatama

Matka jatkui taas septin tyhjennyksen jälkeen uusiin kohteisiin. Olimme katselleet illalla netistä miten Lemströmin kanava toimii. Lisäksi olimme kyselleet muilta veneilijöiltä millaisia muistoja / kokemuksia heillä on tuosta kanavasta. Osa sanoi kanavan aukeavan 1/2 tunnin välein mutta virallisesta infosta luimme kanavan aukeavan vain kerran tunnissa. 

Aurinko paistoi kerrankin ja ajaminen maistui hyvältä. Lumparnin päädyssä näimme kiiruhtavia purjeveneitä ja tajusimme saapuneen täysin oikeaan aikaan kanavalle. Ennen kanavaa ehdimme olla tyhjäkäynnillä enintään minuutin.

Maarianhaminan Itäsatamaan päädyimme lähes helteisessä kelissä. Ei tuulen virettä missään. Maksoimme heti kahdelta yöltä. Satamakonttorilla oli reippaita nuoria töissä ja asiointi olisi hoitunut myös suomeksi. Verestimme täälläkin ruotsin kielentaitojamme ja saimme kaiken hoidetuksi. Aamuksi suosittelivat hakemaan tuoreita sämpylöitä satamakonttorista. Ja näin myös teimmekin seuraavina aamuina. Ja näin myös teimmekin seuraavina aamuina.

Nyt kun vene oli tukevasti laiturissa ja paikka maksettu lähdimme kauppaan kaupungille. Jäätelöt mielessä suuntasimme kohti kauppaa. Vähän ruokaa ja jäätelöä ostettuamme kävelimme takaisin veneelle. Kipparinna "vaati" riippumattoa hänelle lehden lukemispaikaksi ruoanlaiton ajaksi. Ihmettelin siinä ateriaa tehdessäni ettei Kipparinnalla ollut lehtiä mukana ja kurkkasin. Siellähän hän lepuutti silmiään... Ei näitä hetkiä montaa ole ollut joten annoin nukkua. Mutta kesä on mikä on niin saimme päällemme ukkoskuuron ja tuokin hupi loppui. Sateen jälkeen aurinko paistoi taas mutta tuuli jäikin sitten useammaksi päiväksi.

Seuraavana päivänä lähdimme kävelylle katselemaan Maarianhaminan paikkoja. Lapset halusivat käydä katselemassa pupuja sekä kanoja sataman vieressä. Edelliseltä vierailulta tänne paikkaan ja vanhemmille lapsillemme kova pupu-kuume. Joten silloin ostimme pupun päästyämme kotiin. Nyt oli pakko sanoa ettemme voi hankkia pupua kun meillä on jo kaksi koiraa. Suloisen näköisiähän ne puput ja kanat olivat.  Toinen meistä aikuisista odotti alueen ulkopuolella koiran kanssa kävellen kun lapset ja toinen aikuisista ihastelivat eläimiä. Päivän kävelyiden ja ihmettelyjen jälkeen olikin aika suunnistaa saunaan. meillä miehillä saunat olivat mukavat mutta naistenpuolella tuoksui kuulemma viemäreiltä. Tästä johtuen minä ja pikanen saunoimme pitkään ja turisimme muiden veneilijöiden kanssa. Tuuli oli noussut päivän aikana joten päätimme olla täällä rauhassa vielä yhden päivän.  Onneksi näin. Meille jäi aikaa kierrellä Maarianhaminaa enemmän. Olo oli melkein kuin ulkomailla...

Päätimme käydä katsomassa länsi satamaa ja siellä olevia nähtävyyksiä. Matkan varteen mahtui kauniita puistoja sekä kirkko. Kirkossa oli lapsille tarjolla "kirkon rotan" etsimistä ja oli mieluisa myös meidän lapsille. Lapset saivat täältä palkkioksi omat leluhiiret.

Yksi nähtävyys jota olisimme halunneet esitellä lapsillemme oli Pommer. Emme tietenkään olleet tutustuneet netissä aukiolo aikoihin tai muuhun ja menimme vanhasta muistista etsimään tätä. Hämmästys oli suuri kun Pommer ei ollutkaan siellä missä muistimme. Kävelimme rantaa pitkin ja lopulta se tuli eteemme ja huomasimme sen olevan huollossa. Paikalla oli muitakin turisteja katselemassa ja ihmettelemässä laivaa. No, me jatkoimme matkaa ja kiipesimme rinnettä ylös vesitornille päin. Maisemat olivat hienot joten lastemme mielestäkin tämä kiipeäminen kannatti.

Lopulta vietimme Maarianhaminassa 4 päivää ennen siirtymistä uuteen kohteeseen. Huvi / perheveneilyyn tuulta riitti ehkä hiukan liikaakin ja meillä ei ollut mikään kiire minnekään. Satama täyttyi hiljalleen siellä ollessamme kun tulijoita oli enemmän kuin lähtijöitä. Lähtöpäivänämme satamasta oli melkein ruuhkaa ulos. Kaikki olimme odottaneet tuulten muuttumista maltillisemmiksi. Joskus odottelu kannattaa vaikka mieli hinkuisi jo merelle. Nyt olimme suunnilleen lomamme puolessa välissä. Keula siis kääntyi hiukkasen kohti kotia. Ennen kotiin pääsyämme olisi vielä paljon kivoja juttuja tiedossa. Vähän sukuloimista Kipparinnan sukulaisilla ja kahden kaveri perheen tapaaminen.

Suuri meriretki vol 5, vuosi 2017 osa 1

Suuri meriretkemme alkoi jo juhannuksesta mutta, en ole ehtinyt päivittelemään menojamme tänne. Olimme ensinmäistä kertaa juhannusta viettämässä merellä. Mukaan pääsivät kummi poika perheineen. Lapset seilasivat kanssamme juhannusaaton aamulla Elisaareen. Matka meni sujuvasti eivätkä lapset lähes huomanneet Porkkalanselkää.... Illalla kävimme juhannus saunassa ja istuimme iltaa. Ihan parasta elämää. Tietenkin lauantaina kiersimme perinteisesti luontopolunkin. Sunnuntaina veimme  "laina lapset" Inkooseen jossa tankkasimme Veneeseen Dieseliä sekä vettä. Tästä eteenpäin kuljemme Meriretkeämme ihan oman perheen kesken toisin kuin edellisinä vuosina. Lopulta päädyimme Golisnäsiin yöksi ja saunomaan. Täällä on vapaaehtoinen laiturimaksu ja saunamaksu yleisellä vuorolla 2 euroa henkilöltä. Perhesauna vuoro maksoi vain 10€ joten otimme tunnin saunavuoron perheellemme.

Nyt kun kerran lomamme oli alkanut kunnolla oli kova tarve päästä jatkamaan matkaa. Maanantaina aamulla ampaisimme lähes tukkaputkella ajaen ( 6,7 solmua ) Byxholmeniin. Tuuli mukavasti lounaasta ja saimme veneen mukavasti poijuun ja rantaan kiinni. Saarta kiertäessämme löysimme paljon mielenkiintoisia juttuja ja paikkoja. Oli komeaa saarten välistä paikkaa jonne ajattelimme joskus kokeilla veneellä ajamista. Komeita kallioita ja mahtava itsepalvelusauna.

Illalla iltaa istuessamme nautimme viileästä kesäillasta lähes samoissa vaatteissa kuin olimme olleet talvella. Tuuli oli mukavasti tyyntynyt.... Mutta kuinkas kävikään. Tuuli päätti siten vaihtaa suuntaa lännestä puhaltavaksi. Klo 3:30 heräsimme kovaan kolahdukseen jossa keula hipaisi ranta kalliota. No pienellä siirtelyllä saimme veneen irti kallion tuntumasta. Hetkeksi... Lopulta nousin ylös ja puin päälleni vähän neljän jälkeen aamulla. Pidin venettä irti kalliosta aamu seitsemään saakka kunnes naapuriveneessä herättiin ja lähdettiin kohti uusia seikkailuja. Itsekin starttasimme pikaisesti tarkoituksena mennä Tammisaareen suojaiseen satamaan. Pieni navigointi "virhe" veikin meidät Hankoon vievälle väylälle. Ajattelimme pysähtyä Hankoon sitten seuraavaksi yöksi mutta, aallokko olikin niin mukava ettemme viitsineet pysähtyä.Eli yöksi menimme Taalintehtaalle. Oli mukavaa olla rauhallisessa omalla karussa tavallaan kauniissa paikassa. Ruokakauppa ja sauna kruunasivat illan. Aamulla lähtiessä otimme lisää Dieseliä tankkiin.

Ja tarina jatkuu muutamalla pysähdyksellä ennen Ahvenanmaata.....

Kaunis olet, sinä saaristo

"Yes, there were times, I'm sure you knew

When I bit off more than I could chew.

But through it all, when there was doubt, 

I ate it up and spit it out.

I faced it all and I stood tall; 

And did it my way." sanat: Paul Anka

Taas on viikko vierähtänyt ja viikonloppu tarjosi paljon mielenkiintoisia juttuja. Perjantaina töiden jälkeen kävin hakemassa pienet lapsemme ja kummipojan sekä hänen siskonsa kotoa. Lähdimme edesmenneen kaverini isän kanssa mökille Villinkiin. Autolla  ajoimme Jollakseen josta saimme kyydin saarelle. Matkalla ohitimme Viipurin kiven joka on puolimatkassa Viipuri - Turku välillä. Tätä siirtolohkaretta on pidetty yhtenä vanhimmista Suomalaisista merimerkeistä. On ihmeellistä ja hienoa olla taas Villingissä. Täällä olin useana kesänä kaverini kanssa mökkeilemässä. Erään kerran ( teininä )oli tarkoitus lähteä melomaan  muttemme päässeet saarelta mihinkään. Oli mukamas sumua..... Oikeasti se oli seura mitä löysimme saarelta joka esti teinejä melomasta.  

Kaverukset haaveilevat 

Seura oli nytkin todella loistavaa. Oli hienoa seurata lasten touhuilua keskenään. Löytävät aina tekemistä toistensa kanssa oli paikka mikä tahansa. Ja saarellahan on aina jotain uutta ja erikoista josta keksii uusia leikkejä. Tämä mökki oli maastoutunut todella hienosti kallioiden väliin ja ensi silmäyksellä olikin mahdotonta uskoa sinne mahtuvan nukkumaan neljä lasta ja kaksi miestä. Lisäksi siellä oli iso saunaosasto jossa kelpasi saunoa. Kaunis on meillä Suomalaisilla tämä saaristo. Joka kerta merelle lähtiessä pysähdyn miettimään sitä kuinka onnellisia voimme olla kun saamme nauttia tästä. Illalla oli todella kaunis auringon lasku jonka seuraksi kalliolla nautin lasillisen ranskalaista juomaa. Ilta kului ja nautimme todella mahtavaa lohikeittoa. Tämän jälkeen olikin aika laittaa sauna lämpiämään.  Lapset kävivät saunomassa ja uimassa ensin jonka jälkeen menimme me miehet. Ja me emme todellakaan käyneet uimassa. 

Kaunis ilta Villingissä

Sunnuntaina kotona olikin aika tuulettaa Albatross / Vilkas peitot. Nyt jos vielä menemme veneelle yöksi otamme mukaan makuupussit.  Samalla nautimme pannun tai pari teetä parvekkeellamme. Tässä istuessamme harmittelimme molemmat lapsiperheen kiireistä aikataulua. Valitettavasti emme ole hetineet veneilemään niin paljoa nyt loppu kesällä kuin olisimme halunneet. Vaimo viimeistelee opintojaan iltaisin ja itselläni on taas kaikenlaisia "kiireitä".  Silloin tällöin tuntuu että, on haukannut elämästä liian suuren palasen mutta kun asiaa pureskelee hetken niin huomaa selvinneensä siitäkin. Mutta mikä tärkeintä: Sen minkä teen niin teen omalla tavoin kuten Frank Sinatra sanoo laulussa.....

Iltapäivästä ehdinkin sitten käymään Albatrossissamme. Kävin sammuttamassa virrat jääkaapista joka olikin ollut päällä yhtä soittoa juhannusta edeltävästä ajasta. Kyllähän nuo aurinkopaneelit ovat ladanneet akkuja hyvin. Muutaman kerran pidimme kesällä venettä sähköissä kun sellainen oli keulan edessä saatavilla. Ja taaskin kokeilin miten käynnistyy Yanmar moottori viikon seisonnan jälkeen. Ja ekalla avaimen kääntämisellähän se hörähti käyntiin ilman savuttamista. Nyt tarkistin moottorin käyttötunnit veneen myynti-ilmoitusta varten ja nehän ovat melko vähäiset, vain 1757 tuntia. Tähän saadaan kyllä vielä kauden aikana muutamia tunteja lisää. Tulevana viikonloppuna jos lähtis merelle.....

2015 Suuri Meriretki osa5, sattuu ja tapahtuu

Kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä.
- Walt Disney

Tämä retkemme on unelmaamme. Unelmoimme tästä jo silloin kun veneilimme Nordic 81:llä. Silloin nykyinen veneemme oli vielä kaverini perheen vene. Halusimme yhdessä käydä täällä Saaristomerellä. 

Retkeemme tuli pieni muutos ja vaimon oli käytävä kotona asioita hoitelemassa. Tämähän kävi melkoisen näppärästi, kiitos kaverien. Veneen edellinen omistaja ( leski ) lapsineen ajaa hurautti autolla Taalintehtaalle. josta vaimoni otti heidän auton ja ajoi kotiin. Samalla nämä rakkaat ihmiset saivat mahdollisuuden liittyä veneretkellemme hetkeksi. Lähdimme Taalintehtaalta kohti  Högsåra, Lillbacka vierasvenesatamaa. Muut retkemme seurueet olivatkin jo siirtyneet tänne aiemmin. Sää ennuste oli lupaillut taaskin sadetta joten ystävillämme oli hurjasti vaatteita mukana. Kaikki tavarat ja ihmiset mahtuivat hyvin Albatross Vilkas veneeseemme. Ajoimme rauhallisesti kohteeseen ja olimme perillä iltapäivästä. Vähän jännitti tuo kuinka mahtuisimme suosittuun satamaan. Olihan siellä Högsåra päivä. Onneksi laituria lähestyessä huomasin sieltä lähteneen veneen pois. Saimme siis paikan laiturista. Satama maksu oli vain 15 € kun en tarvinnut sähköä. Keväällä hankkimamme aurinkopaneelit ovat toimineet todella tehokkaasti myöskin pilvisellä säällä. 

Iltasella emme jaksaneet tehdä paljoa muuta kuin uida ja syödä. Toki lasten mentyä nukkumaan kävimme yhdellä lasillisella laituribaarissa. Aamulla teimme sitten pitkän kävelyretken Sandvik rannalle ja paluumatkalla täältä pysähdyimme paikallisella hautausmaalla. Täällä mietin hetken edesmennyttä kaveriani. Hän on mukana tällä retkellä sydämmissämme. Onneksi voimme tarjota hänen perheelleen mahdollisuuden päästä mukaan osittain meidän veneilyretkille. Tämän hiljentymisen jälkeen suunnistimme Farmors kahvilaan nauttimaan kakkua. Ja sitten olikin aika jo palata takaisin Taalintehtaalle. 

Taalintehtaalla rantauduimme muutaman muun Albatross veneen viereen. Siinä rantautuessamme saapui vaimokin takaisin kotoa. Olimme kaikki niin väsyneitä, että päätimme jäädä taas yöksi tähän satamaan. Olihan yöksi luvattu ukkostakin. Illalla saunassa keskustelin usean Albatross veneilijän kanssa veneistämme. Ja samaa keskustelua olimme käyneet myös jo laiturillakin. Tämä johti minut perustamaan Facebookiin ryhmän Albatross veneilijät. 

 Aamulla lähdimme kohti Örö saarta. koko päiväksi oli luvattu sadetta ja kovaa tuulta. Mutta aurinko paistoi ja tuulta oli vain sopivasti. Olimme kuulleet useasta lähteestä parhaimmat saapumisajat sinne. Meille oli suositeltu aikoja 9 - 11 sekä 15:30 - 16:30. Nämä ajat ovat sellaisia jolloin satamasta lähtee veneilijöitä pois. Muutenhan satama on todella täynnä. Saavuttuamme saimme paikan vaimon siskon perheen lähettyviltä. Perimmäinen laituri aisapaikoilla oli paikkamme. Laiturimaksun ( 25 € ) maksettuamme kävelimme hetken satamassa. Laiturimaksuhan sisältää saähkön, veden, saunan. Satamassa on kaikki palvelut mukaanlikien jätehuolto ja tiskausmahdollisuus. Ja sitten taas olikin jo ruokailu aika. Pikaisen lounaan jälkeen lähdimme kiertämään saarta. Tämä olikin hieno kierros. Matkaa tuli melken 8 kilometriä ja näimme paljon kaunista ja koskettavaa. Oli metsää, vanhoja rakennuksia, tykkejä, bunkkereita, kalliota, hiekkarantaa, laitureita.... Eräällä laiturilla oli myös puhelinkioski. vaimon siskon mies meni sinne pienimmän poikansa kanssa "soittamaan". Poika totesi isällee kato käärme, isä ei heti uskonut mutta mietti mistä tuo sihinä tulee. Tähän poika totesi sen tulevan käärmeestä. Eli isä katsoi puhelin kioskin lattialautojen rakoon ja siellähän oli sitten iso (ranta)käärme.

Saaristomeren paras PuuCee

Retken jälkeen taas ruokailua ja yhteistä keskustelua, auringonottamista ja rauhaa. Miesten hoidettua tiskikasat ja ajateltua siirtyä saunaan yritti viereemme purjevene. Leveyttä tällä hienolla veneellä oli kuitenkin liikaa. Päätimme siirtää Millenium Falconin viereemme jotta purjevene mahtuu sitten heidän paikalle. No, asiahan ei mennyt kuten "Strömsössä". Millenium Falcon oli myös leveä tähän koloon. Siirtelimme veneitämme tovin ja saimme ne mahtumaan siten että vedimme meidät melkein pois aisojen välistä. Fenderit ovat totisesti kovilla nyt tässä välissä. Mutta sitten tunnin "virittelyjen" jälkeen ehdimme vielä saunaan. Paikkana saunan alue on hieno ja myöskin sauna on näkemisen arvoinen. Eihän se mikään nykyaikaiinen Spaosasto ole... LAuteilla miehillä oli keskusteltavana veneilyn lisäksi omat varusmies aikansa ja ne silloiset saunat. Saunan jälkeen veneeseen seurustelemaan vaimon siskon porukoiden kanssa ja ajoissa nukkumaan. 

Nyt aamulla sain hoidettua paperitöitä ja maksettua kaikki laskut joita aina kertyy Netpostiin mukavasti. Aurinko paistaa ja odottelemme Jurmon kautta tulleita kavereitamme satamaan. 

2015 Suuri Meriretki osa3

Elämää ei voida kirjoittaa; se on elettävä.
- Oscar Wilde

Tämä kuvaa monella tavalla elämäämme. Nyt elämme elämäämme veneilemällä maailman kauneimmassa saaristossa.Inkoosta lähtiessä oli tarkoitus tankata veneemme autoilijoiden diesel hinnalla. Paikallisen ABC: mittarin kortin lukija olikin sitten rikki. Tankkaaminen jäi, mutta septin muistimme tyhjentää. Inkoosta lähdimme kohti Elisaarta. Tytär toimi kuskina melkein koko matkan ajan.

 Olemme nyt pari päivää olleet Elisaaressa. Täällä olikin jo valmiina hyvät ystävämme. He olivat aamulla lähteneet "kiiturillaan" meidän yhteiselle meriretkelle. Kiiturin nopeus on suunnilleen 6 solmua... Perjantaina iltapäivästä saavuttuamme Elisaaren rantaan oli ilma mitä ihanin. Kiersimme katselemaan lampaita ja teimme samalla pienen lenkin luontopolulla.Luontopolulla kiertämisen aikaan saapui ystävämme paikalle omalla "merirosvo" laivallaan. Todella mukava tavata vanhoja kavereita merellä. Tämän jälkeen oli uimisen vuoro. Veneen perästä suoraan mereen, pomppien uimatasolta. Sitten oli vuorossa erään retkueemme jäsenen vieminen takaisin Inkooseen. Reppanalla oli töitä joissa piti käydä. Meidän Albatross / Vilkas suoritti tämän ajomatkan noin puoleen toista tuntiin. Matkaa oli 14,41 mailia. Ajoaika sisälsi myös tankkaamisen ABC:llä. Kortinlukija oli siis korjattu. Mukava kun sain tankkiin edullista menovettä. 


 Illalla sitten istuimme iltaa veneessämme ja kertoilimme tarinoita veneilyistämme. Merirosvolaivan kansi oli niin kaunis, että oli otettava muutama kuva jalosta juomasta. Blogin nimikin niin velvoittaa....Nautimme myös "laiva / viikinki" konjakkia ja kerroimme lisää tarinoita ihan nuoruudesta alkaen. Muutama kerta oli pakko katsoa tuleva sää. Olisiko perinteistä sadetta taas tarjolla. 

Aamulla käytettyäni koirat ulkona pääsin takaisin nukkumaan. Heräsimme sitten koko perhe noin yhdeksän aikaan. Nuorimmaiset lähtivät hakemaan uunituoreita sämpylöitä ja munkkirinkilöitä. Aamupalan jälkeen toivotimme merirosvoveneen porukalle hyvää kesän jatkoa. Vilkkaan sekä kahden kaveri veneen miehistöt siirtyivätkin sitten Elisaaren luontopolulle. Ilma oli kaunis ja jopa kuuma. Silti laitoimme kaikki räppänät veneistämme kiinni sateen uhan edessä.Luontopolku on kaunis ja monipuolinen. On tammi-, kuusi- ja mäntymetsää. Lehmiä ja lampaitakin löytyy. Lenkkiä meille tuli 3.73 km. Illalla oli sitten uuden saunan kokeileminen. Mukavahan siellä oli peseytyä. Ja mennä nukkumaan puhtaana.

kaksi vanhaa puuta,

 

Aamulla sitten lähdimme ajamaan kohti Jussaröä. Bärösundin lossilta haimme yhden kipparin mukaan. Oli selvinnyt töistään... Kaupan laituriin mennessä neitimme tippui mereen kun oli laittamassa fendereitä veneemme kylkeen. Onneksi oli liivit päällä kuten aina kansitöissä pitää olla. Kauppaostosten jälkeen sitten ajoimme Jussaröhön. Matkaa tuli 14,26 mailia. Loppupätkä olikin sivun puoleista maininkia joka keikutti mukavasti.

Saimme veneemme taas vierekkäin laituriin.Ja sillehän piti taas skoolata. Uusi laituri on hieno ja vakaa. Satamamaksu oli 20 € ja sisälsi sähkön. Uusi sauna ei ole vielä valmis. Sanoivat valmistuvan noin kahden viikon sisällä. Nyt veneessämme nukkuu viisi henkilöä ja koirat. Nuorimmainen siirtyi aterion sohvalle nukkumaan.

 Vähän negatiivistakin palautetta annettava Jussarölle, WC:n toiminta. "Ei kuulu meille" oli lause jonka saimme kun pyysimme kuiviketta ja paperia laiturin viereiselle vessalle. Ilmeisesti yrittäjälle kuuluu vain laituri, kahvila, kahvilan viereiset wc:t ja tuleva sauna. Muusta voi sanoa ei kuulu meille. Hassua kun wc ja grillipaikka ovat suoraan laiturin läheisyydessä. Kyllähän niitä mielummin käyttäisi kuin kauempana olevia.