Vesillä, vihdoinkin !

 Everybody loves the things you do

From the way you talk
To the way you move...
Everybody here is watching you
'Cause you feel like home
You're like a dream come true
(Songwriters: Adele Adkins, Tobias Jesso. )

Vihdoin pääsin merelle. Ensin sain auttaa kaveria hänen veneen vesille laskemisessa. Buster oli trailerilla odottelemassa veteen pääsemistä. Ei muuta kuin peruutus liuskalle ja trailerilta vene vesille. Suomenojalla pitää melkein ottaa vuoronumero ennen kuin saa laskea veneen. Jatkuva virta oli noille rampeille. Ja peruutustyylejä on useita, mutta pääasia on veneiden onnistunut laskeminen veteen. 

Buster kellui ja moottori heräsi käyntiin. Päätimme tehdä kauniissa kesä illassa pienen koeajon. Heti lähtiessä kohtasimme laiturissa kelluvat Auroran ja Espoo 1. Näillä molemmilla olen tehnyt vuosien saatossa useita matkoja milloin mihinkin saareen. Ja varsinkin Espoo 1 on sellainen joka herättää tunteita minussa joka pidän puuveneistä. Nyt meillä Espoosa on uusi palvelun tarjoaja toista vuotta. Hänen veneisiin en ole saanut vielä mitään suhdetta. Ja Busterin liikkeet jotka tuovat muistoja tuntuivat hyviltä lähes kuin vene olisi puhunut minulle kaikuja nuoruudesta. 

Ajoimme kohti satamaamme Skataa ja ohitimme Saaressa -blogin saaren. Tällä he asuvat ilmeisimmin ympäri vuoden. Lueskelen kateellisena aina heidän blogiaan. Asua nyt saaressa kaikkien palveluiden läheisyydessä.
No, matkalla meidät ohitti toinen alumiini vene jossa oli perässä kaksitahtimoottori. Ja se ensimmäinen tuoksu jonka tuosta sain toi muistoja lapsuudesta. Matkat omalla perheen Mini-Busterilla lähivesillä tulivat mieleen. Alan ilmeisesti olemaan pahasti keski-ikäinen kun tuoksut herättävät vahvoja muistoja. Mitkä muistot tulevatkaan eteen kun saan ensimmäiset pärskeet merivettä kasvoille, tai jokin tietty hajuvesi voi viedä vuosikymmeniä ajassa taaksepäin. When we were young....

Kotisatamasta löytyikin jo useita tuttavien ja kavereiden veneitä. Pikkaisen taidan olla heille kateellinen... Oma vene saapuu sinne kohtapuoleen. Ensin tosiaan Albatross joka toivottavasti saadaan myytyä sitä arvostavalle taholle. Ja jossain vaiheessa paikalle ilmaantuu meidän uusi Family Cruiser. Uusi laituripaikkamme on lähes sama kuin meidän ensimmäinen ison veneen paikka satamassamme. Todella kivaa, ollaan lisäksi taas kavereidemme lähellä samalla pätkällä laituria.

Pääsiäinen, uuden alku....

 Pääsiäisenä alkaa elämä uudelleen. Kristilliseltä kannalta ja maalliselta kantilta.

Monelle veneilijälle tämä tarkoittaa veneen kunnostamisen aloittelua. Eli vähän kärjistäen niin moni vene herää myöskin nyt uniltaan.

Venesatamassa käydessäni olen huomannut autojen lisääntyvän veneiden luona. Lisäksi monessa veneestä on alkanut kuulua työn ääniä. Itse kävin tarkistelemassa Albatross / Vilkas kuntoa. Samalla tarkistimme veneen myyntihintaa.

Talven jäljiltä Albatrossin kyljet kiiltelevät edelleen syksyisen vahaamisen jäljiltä. Veneen sisällä paikat ovat kunnossa.  Nappasin veneestä mukaan lipputangon jonka ajattelin lakata uudelle veneenomistajalle valmiiksi. Kohta on pohjan maalaamisen vuoro kunhan ilmat vähän vielä lämpenevät.

Kotona kävin taas vaihteeksi läpi venelehtiä ja törmäsin Vilkkaan alkuperäiseen manuaaliin. Ja veneen alkuperäinen nimihän on ollut Zusanna.  Monestihan sanotaan ettei veneen nimeä kannattaisi vaihtaa... Itse en siis ole uskaltanut vaihtaa millekään veneellemme nimeä. Meillä on ollut veneinä seuraavia: Kati, Vilkas, Leanina, Iines ( anopilta ostettu kumivene ), eikä meidän ensimmäisellä veneellä ollut nimeä lainkaan.

Meidän talossa on taloyhtiöllä yhteinen "äijä" huone. Tuota tilaa kutsutaan myöskin mopovarastoksi. Lapsuudessäni siellä olikin Honda Monkey ja Susuki PV mopoja sekä muutama kevarikin. Nyt pääasiassa käyttö on erilaisissa askartelu tarpeissa. Ja takaisin asiaan, hioin siis Vilkkaan sekä tulevan Leaninan lipputangot. Leaninassahan tanko on yli 150 cm pitkä. Tämän jälkeen olikin aika lakata nuo molemmat ensimmäistä kertaa.  Sitten jätin nämä kuivumaan lämpöiseen tilaan vuorokaudeksi. Seuraavana aamupäivänä hioin molemmat 120 karheudella olevalla hiekkapaperilla ennen uusinta lakkausta. ja tulen tekemään tämän saman tempun vielä ainakin kertaalleen.

No uuden alusta kun puhuin tuossa alkupuolella niin löysin uuteen veneeseemme plotterin varastetun tilalle. Itselleni ei ole tärkeintä viimeisimmän vuosimallin mukainen varustelu. Eli ostin käytetyn Raymarinen johon ostan vain uuden kartan vanhan tilalle. Sormet oikein syyhyävät että pääsen asentamaan tämän paikalle. On vain niin paljon haaveita että mietin mitä kaikkea ehdin tehdä veneelle ennen vesille laskemista.

 Pääsiäisenähän syödään kunnolla. Meillä on menossa toisen pakkasen tyhjennys ja käteen tarttui poron paisti. Padassa hautuessa laitoin mausteeksi Bylandetista kerämämme katajanmarjat. Ens syksyllä tarvitsee siis taas kerätä uusia marjoja. Ja aikanaan kun tämä ruoka valmistuu niin nautimme sen kanssa lasillisen Trapiche Cabernet Sauvignon viiniä.

Fiilaten ja höyläten...

A Ship I Harbour
Is Safe
But That I Not
What Ships Are For
-William Shedd-

Nyt alkaa olla se aika vuodesta kun sormia syyhyttä jo todella pahasti. Sain maanantaina puhelun naapurin mieheltä joka oli hiomassa veneensä airoja. Puhelun sanoma oli " haluaisitko jo tuoksuttaa venelakan tuoksua " Busterin auringon polttamat airot pääsivät eroon vanhasta lakasta ja saavat uutta tavaraa pintaan. Ja tottahan minua kiinnosti seurailla hetken tuota tärkeää kevään aihetta. Ja mikä tärkein niin kevään äänet alkavat täyttää jo naapurustoamme. Lintujen laulut tulevat vasta kohta ja sitäkin tärkeämpi on veneen korjaamisesta lähtevä ääni ja lakan tuoksu. Minullahan on ollut pitkään tapana aloittaa kevät venemessuilta. Ainakin viimeiset 21-vuotta olen ollut messuilla käymässä ja 10-vuotta messujen jälkeen on alkanut puuosien hionta. Nordic 81 vaati uutta lakkaa säännöllisesti ja vuosi sitten Albatross sai paljon uutta pintaa.

En tiedä mikä minua kiehtoo tässä käsillä tekemisessä. Jo pienenä poikana mummolassa sain askarrella puutöissä ja myöskin käsitöissä. Saisin varmaan hetken harjoiteltua tehtyä meille villasukat veneeseen käytettäväksi... Mutta nuo puutyöt kiehtoo enemmän. Ehkä se kun näkee työnsä jäljen nopeammin. Ja onhan tuo koneiden käyttö paljon " Äijempää ".  onneksi uudessa Family Cruiserissa ei juuri nyt ole paljoa lakattavaa mutta... uskon erilaisten tarvikkeiden tulevan tutuksi kun laitamme venettä meidän näköiseksi. Ja jos ei muuten niin vaikka ihan piruuttani pitää lakata jostain.

Se mihin tulen perehtymään on moottori. Minulla ei ole ollut ennen Perkins moottoria joten katsotaan kuinka se eroaa Yanmar moottorista. Perkinshän on vanha kunnon työkoneen moottori. Sellainen jonka osaa jokainen huoltaa, ehkä. No ainakin siitä pitää ottaa selvää jos joskus jotain tarvitsee reissulla huoltaa. Olisi noloa jäädä Meripelastuksen hinattavaksi kun pärjäisi pelkillä suodattimien vaihdolla ja moottorin ilmauksella. Ja potkuri pitää laittaa kiiltämään keväällä samalla kun tulee tarkistettua vene altapäin. Onneksi vene pitää runkokatsastaa seuraan tullessa. Tulee käytyä katsastusmiehen kanssa läpi runko ja läpiviennit. Taaskin sellainen asia joka opettaa jotain uudesta veneestä. Meidän vene ei tule kesällä olemaan satamassa turvassa vaan siellä minne se on suunniteltu, merellä.  On tämä kevät hienoa aikaa. Vielä ensi viikko tiukasti talvilomalla ja toivottavasti saisi nauttia hetken talvisista urheilulajeista. Mutta taitaa se hiihto jäädä väliin kun ei lunta juuri ole.

Meri avoinna, koskas venho vesille....

Mio ja Mette Lauttasaaressa

"Ystävyyttä on maailmassa juuri niin paljon kuin tasa-arvoisuutta, sillä ystävyyttä ei rakenneta eriarvoisten kesken.
- Erno Paasilinna - "

Perjantaina töistä kotiin kulkiessa oli jo todella keväinen keli. Lauttasaaren kohdalla bussin ikkunasta ulos tuijottaessa tajusin auringon paistavan kauniisti avoimmelle merelle. Tämä ruokki heti ajatuksiani tulevasta veneilykaudesta. valitettavasti en päässyt silloin maren rannalle kuvaamaan tuota kaunista näkyä vaan neidin urheiluharrastukset kutsuivat. 

Lauttasaari 6.2.2016

Vihdoin lauantaina, tosin vasta iltapäivästä pääsin tapaamaan tätä "ystävääni", avointa meren selkää. Sää ei enään ollut aurinkoinen vaan tuuli oli alkanut nostaa aaltoja sekä räntää tuli vaakatasossa päin naamaa. Aallot olivat komeita ja pieksivät rantakallioita jäälauttojen kanssa. Koirat olivat aivan innoissaan kun tuoksuttivat avoimen meren houkuttelevan tuoksun. Nyt en kyllä päästänyt heitä tuonne uimaan mutta, itse meinasin mulahtaa kalliolta veteen. 

Ajattelin käydä katsomassa uutta venettämme mutta tämä viikonloppu ei sopinut. Tarkoitus olisi hakea kaikki irtonainen varuste kotiin puhdistettavaksi. Ja piirtää lattian malli muoville, jos vaikka saisimme tehtyä tähän uuden pinnan. Edelleen käymme vaimon kanssa lähes päivittäin nettivenessä ja katselemme erilaisten veneiden lattioita ja varusteita. Toinen mitä olemme löytäneet tuolta on, muutamaan Family Cruiseriin tehdyt penkit avotilan laidoille. Pitäisiköhän sellaiset tehdä meillekin. Ne voisi tehdä kotona kun tuota vapaa-aikaakin on joskus. Tosin olen sitä mieltä ettei suuria muutoksia kannata tehdä ennen kuin on veneellä kulkenut ainakin yhden kesän. Tästä tosin voin joustaa....

Tämäkin keli on jo kohta täällä....

Voi olla että ennen kuin uusi veneemme on vesillä tulee meidän käytyä lähisaaressa grillaamassa "Iines" kumiveneellä. Toki voin laskea vesille myös Albatross / Vilkas veneemme ja veneillä tälläkin.  Tai sitten vaimon siskon taikka kaverien veneellä. Jep, kaverimme tosiaan löysivät uuden veneen heille ja tekivät tästä kaupat. Ja kuten he kommentoivat, "oli 6 kk pitkä aika olla ilman venettä ja alkoi tuntumaan ettei uutta venettä löydy koskaan".

Sunnuntaina muutaman yhdistetyn sukulais synttärien jälkeen jäimme istuksimaan vaimon siskon perheen kanssa kahvipöydän äärelle. No, ei mennyt kauaakaan kun jo keskustelu oli kääntynyt tulevaan kesään. Ensin pöydälle ilmestyi Kippari-lehti, sitten tulivatkin jo merikartat esille. Vähän meidän aikuisten lomista riippuen katselimme jo paikkoja valmiiksi. Itse lueskilin viime viikolla taas jotain vanhaa Venemestari-lehteä jossa oli juttua luonnonrantaan rantautumisesta. Tavoitteeni on tääs tällä kaudella rantautua mahdollisimman moneen luonnonrantaan palvelu satamien lisäksi.

Ystävyyttä on myös se kun voi vaihtaa veneilyaiheisia lehtiä kaverin kanssa. Toinen tilaa toisen kuin toinen ja sitten vaihdellaan niitä kun on omansa ehtinyt lukea.

Kauden aloittelua

Tätä odotellessa....

"Älkäämme tyytykö vain antamaan rahaa. Raha ei ole tarpeeksi, rahaa voidaan saada, mutta ihmiset tarvitsevat rakastavaa sydäntänne. Joten levittäkää rakkauttanne minne menettekin.
- Äiti Teresa - "

Nyt olikin taas mukava viikonloppu. Perhettä vaivannut flunssa kaikonnut tiehensä ja pystyimme taas touhuamaan kaikenlaista kivaa. No, kivaa ainakin omasta mielestä ainakin. Lauantaina aloitimme päivän tutustumalla Tourimarineen ja keskustelemassa mahdollisista tehtävistä töistä. Itsellä uuden veneen myötä on mielessä paljon kaikkea mitä olisi kiva tehdä. Ja nyt kannatta tilata mahdolliset huollot ennen ruuhkien alkamista.

 Onneksi uusi vene on jo nyt sellaisenaan käyttökunnossa mutta.... No plotterin asennus on ainakin edessä, aurinkopaneeli on kanssa tulossa. Ja siitä puhuen, Albatross / Vilkastakin piti käydä katsomassa heti Tourimarinesta lähdön jälkeen. Nyt oli siis se viikonloppu kun Espoossa oli satamissa virrat päällä veneen akkujen lataamista varten. Tarkistin meidän Albatrossin akun ja totesin sen olevan vielä lähes täynnä. Kohta akun kytkentä ja aurinkopaneeli lataa sen täyteen hetkessä.

Samalla kun kävin veneellä niin pitihän se tarkistaa kunnolla. Kaikki paikat olivat kuivia ja puhtaita. Onneksi syksyllä tuli puhdistettua tämäkin kaunokainen kunnolla. Ei home häiritse ja veneilemään pääsee ilman homeen poistamista. Olisi tehnyt mieli jäädä tuohon avotilaan kupposelle teetä. Veneeseen taas kivutessa tulivat mieleen kesän retket, seura ja rakkaus. Rakkaus tähän veneilevään elämään ja toisiamme kohtaan. Jos emme annakaan lapsille rahaa niin annamme heille elämyksiä ja yhteistä aikaa. Ja tätä yhteistä aikaa oli myös yhteinen uintiaikamme. Uinti on myös veneilyn kannalta tärkeää. Uintitaito on erittäin tärkeä meille jotka asumme ja liikumme vesistöjen lähellä.
No kautta aloittelin sitten myös itse illalla. Nimittäin pääsin vuoden ensimmäiselle melonta kerralle. Onneksi tämänkertainen melonta oli turvallisissa uimahalli olosuhteissa. Pääsin siis osallistumaan oman nuoruusajan laji harjoituksiin. Kanoottipoolo on todella mukanva ja raskas laji. Varsinkin kun ottaa vuotavan kanootin ja alkaa sillä meloskella. Kanootti muuttuu melkoisen nopeasti " sukellusveneeksi". Ja sitten sen käytös muuttuu aivan mahdottomaksi. oma melontani näytti varmasti samalta kuin tämä Suomenojalla veden alle menevä vene, säälittävältä.....

Sovitaan että kausi 2016 tulee olemaan meille kaikille hyvä vuosi. Lämpöä sopivasti, veneily päiviä mukavasti ja tietenkin hyvää seuraa ja rakkautta kaikille.

Köyhä ja kipeä, vai rikas ja vapaa?

Jos se mitä omistamme, on meidän vallassamme, olemme rikkaita ja vapaita. Mutta jos olemme omaisuutemme vallassa, olemme todella köyhiä.
- Edmund Burke

Välillä pistää mietityttämään miten minulla on varaa johonkin. Tai miksi huolehdin siitä mitä minulla tai perheellä on? Toisaalta joka vuosi kun katselee eri venesatamia voisi miettiä miten jollain on varaa jättää omistuksensa kellumaan jäiden puristuksiin. Nyt sunnuntaina käydessäni Suomenojalla katsomassa Albatross / Vilkasta katselin lähes surullisena satama-altaaseen, totesin siellä taaskin olevan useamman veneen. Rannalla käynnilläni oli tarkoitus tarkistaa veneen talvisäilytyksen kunto. Ei ollut lunta katolla vielä juuri ollenkaan. Ja katoksen sisälläkään ei ollut lunta. Eikä ollut tuttujenkaan veneillä mitään hätää.  Kyllä kannattaa seurailla kauden aikana veneen kuntoa, ettei tuo talvi pääse tekemään tuhoja veneelle. 

Kaverit jotka etsivät venettä itselleen ovat valittaneet veneen omistajien väliinpitämättömyydestä. Vene, joka ei ole kuitenkaan ihan pieni investointi jätetään huonolle huolenpidolle. Myynnissä on veneitä jotka on rakenteeltaan heikossa kunnossa johtuen väliinpitämättömyydestä. Näiden omistajat ovat varmaan rikkaita ja vapaita. Itse olen vissiin köyhä.... Taikka haluan pitää huolta omistamistani asioista. 

Nyt alkaa päivä olla jo vähän pidempi kuin  joulun korvilla. Itse ainakin olen huomannut valoisuuden lisääntymisen oman virkeyden lisääntymisellä. On hienoa huomata saavansa itseen lisää virtaa tuosta valoisuudesta. Mutta virtaa saisi nyt myös veneiden akkuihin Espoon satamissa.ainakin meillä Espoossa on sähköt päällä akkujen lataamista varten 29-31.1.2016 (Muistutuksena sähkön käytön säännöt: Suurin virtamäärä on 10 A eli noin 2 400 W. Sähköä ei saa käyttää veneiden lämmitykseen. Sähkön käyttö ilman valvontaa on kielletty.) 

Tässä tehdään sähköä mm. meidän veneiden akkujen lataamiseen. Ehkä tuon voimalaitoksen tekemä sähkö ja kaukolämpö on tärkeämpiä lähialueiden asukkaille kuin meille veneilijöille. 

 Mutta kyllähän on saatu myös nauttia kauniista ulkoilu ilmoista. Askeleet veivät taas viikonloppuna merelle vaimon siskon perheen kanssa luistelemaan . Lahdella on joku aurannut pienen luistelu kentän ja tässä olikin hyvä olla. Itse lapioin lunta sivuun ja sain näin itselleni virtaa lisää vaikka kyllä sitä kuluikin. Koirat olivat todella mielissään kun saivat ravata vapaina vierellämme ja kaivella lunta.

Tapanin päivän ulkoilut 2015

Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten.
- Eino Leino -

Nyt on joi Tapaninpäivä. Joulu on mennyt kohta menojaan ja vuoden vaihde lähenee kovaa vauhtia.Meillä Joulupukki muisti myös meidän uutta venettäkin. Saimme merikarttasarjat A - D sekä Majakkasaaret 2016 kalenterin. Ja näiden mukana tulikin sitten taas aimoropaus haaveilua tulevaa kevättä ja kesää kohden. Tulevaisuudessa reittisuunnittelussa onkin sitten huomioitava myös Family Cruiserin vaatima korkeus. Tällaista vaatimusta meillä ei vielä ole ollutkaan. 

Meillä on ainakin taas tuullut tapeeksi tänäänkin. Sehän olikin hyvä tekosyy lähteä venesatamaan tarkistamaan Albatross / Vilkas kunto. Toki samalla katsoimme vaimon kanssa muidenkin tuttujen veneet, kuten vaimon siskon perheen vene. Onneksi ne olivat kunnossa kuten muidenkin tuttujen veneet. Ilmeisesti pahimmat myrskytuhot ovat jo kärsitty ennen loskakeliä. 

 Suomenojan lintuallas on heti venesatamamme vieressä. Menimme sinne kuluttamaan kinkusta, suklaasta ja marmelaadista hankkimiamme kaloreita. Oli vielä melkoisen tuulinen ilma ja jokunen lumihiutale leijaili vasten kasvojamme. Täällä oli melkoinen ruuhka kävelyteillä. Välillä tuli nenäänn sellainen tuoksu etten itse ainakaan osaisi kuvitella asuvani tänne tulevalla asuinalueella.


Koiramme Mio ja Mette pitivät tuoksuja todella hyvinä ja tahtoivat uimaan läheiseen altaaseen. Me ihmiset emme halunneet heitä jostain kumman syystä sinne uimaan....  Täällä myös kukat jo / vielä kukkivat. Leskenlehtiä ei vielä näkynyt. Heti kun leskenlehdet tulevat lumesta ylös on meillä alkanut viimeistään veneen kevät kunnostukset. Saas nähdä koskas tänä keväänä pääsemme laittamaan uutta venettämme kuntoon. "Hiljaa hyvä tulee" on varmaan tulevana keväänä sanonta jota käytämme paljon. Vene nukkuu talviuntaan Porvoossa ja itse asumme Espoossa joten aivan joka ilta ei tule mentyä uudelle veneelle. Ehkä sittenkin pidämme Albatrossin itsellämme ja käytämme tähän aikaa keväällä lisää. Ajelemme sitte vaimon kanssa peräkkäin omilla veneillämme.

Aatoksia, aatoksia....

Merimies ei pyydä myötätuulta.
Hän opettelee purjehtimaan.
                            G.Lindberg (1815-1929)


Tässä jo päättyneellä viikolla mietiskelin taas "yllättäen" veneilyä. Nyt oli lähestymis suuntana navigointi ennen ja nyt. Meidän satamassa on ollut Museoviraston valtuuttamia tutkijoita kaivelemassa hylkyä. Nuottalahden hylystä löytyy lisää tietoa mm. Suomenojan Luonto sivuilta. Miten tällainen laiva on päätynyt silloin syrjäiseen Espooseen upoksiin?  Mutta palataakseni navigointiin. Meillä veneilijöillä on nyt käytettävissä hienot kartat paperisina ja lisäksi sähköisinä. on plottereita, kännyköihin ja  tableteihin, ym saatavia karttaohjelmia kuten Loistonavigointi. Meille tuo joulupukki uudet kartat uuteen veneeseen.  1600-1700 luvuilla ei ollut saatavilla mitään sähköisiä apuvälineitä ja silti veneilijät ovat löytäneet perille.Veneilijät ja veneet ovat olleet muutenkin aivan toista luokkaa kuin nykyisin.   Vähän tuohon alun lainaukseen viitaten, niin nykyisin me veneilijät olemme vaativampia vallitsevasta säästä. Voin tunnustaa viime kesän hiukan harmittaneen tälläista perhe moottoriveneilijää. Tuulta riitti, usein lisättynä sadekuuroilla sekä viileällä ilmalla. Toki nyt oli purjehtijoille ainakin tuulta tarjolla, ei välttämättä myötätuulta.  


 Kesällä 2014 saimme sitten kyllä nauttia lämpimästä tyynestä kelistä varmaan useamman kesän edestä. Toivottavasti kesällä 2016 olisi näitä kauniita päiviä useammin kuin kuluneena kesänä.  Tätä näkyä olisi kiva katsella useasti uuden veneen kannelta.

Meillä on vielä Albatross / Vilkas myynnissä. Toki Kipparilehden tekemän jutun myötä kysely veneestämme on kasvanut. Onneksi olemme ostaneet uuden veneen jo nyt ettemme ole samassa tilanteessa kuin kaverimme. kaverimme myivät oman veneensä loppukesällä pois ja ovat nyt ostamassa heille uutta. Vuosi sitten tässä venekuumeessa kärsi vaimon siskon perhe ja nyt sitten kaveri perhe.  Veneitähän on Nettivene.com täynnä. Ongelma on siinä että tietää millaisen haluaisi..... Toki sitten kun tietää mitä haluaa niin eihän niitä ole tarjolla kuin muutama.

Aloitin joulun valmistelut jo heinäkuussa 2015. Tuolloin laitoin ensimmäiset marjat äidiltä perityllä reseptillä säilöön. Äiti oli nuorena naisen alkuna Berliinissä työharjoittelussa ja toi rommiruukun reseptin mukanaan. Nyt odottelen innolla jotta saisin korkattua nyt jo valmiin ja täyden ruukun.Yleinsä vasta joulun jälkeen nautimme ensimmäisen kerran tätä lisuketta. Toki tänään aloitan toisen perinteisen tuotteen tekemisen. Nyt siiis mennään meidän reseptinurkkaan.....

Jaloviina "glögi" kuuluu meidän joulun aikaan.

Jaloviina *
2 kanelitankoa
tähtianista
appelsiinin kuoren palanen
neilikkaa
tuoretta inkivääriä
hapanta omenamehua.

Ja nämä kaikki mausteet laitetaan tuonne pulloon uuttumaan noin viikkoa ennen nauttimista. Valmis uutos annostellaan lämmitettyyn omenamehuun ja koristellaan omenalohkolla. Näin saadaan mukava vaalea "glögi". Tätä tuotetta ei siis voi tarjoilla alaikäisille aikä autolla liikkuville. Lisäksi tarkoitus on nauttia glögiä muutenkin vastuullisesti.

Joulu tulla jolkuttelee

Kuva: Ville Kairamo

Kuva: Ville Kairamo

Now I've heard there was a secret chord
That David played, and it pleased the Lord
But you don't really care for music, do you?
It goes like this
The fourth, the fifth
The minor fall, the major lift
The baffled king composing Hallelujah
Sanat: Leonard Cohen




Nyt syksyn pimeimpään aikaan tulee iltaisin istuskeltua kotona. Usein sohvalla istuessa tulee laitettua youtube.com/ päälle ja valittua sen hetken mieleen musiikkia. Nyt on ollut Leonard Cohen soimassa usein.

Nämä kuvat ovat tulevasta veneestämme. Nimikyltit on putsattu ja venettä on jo ehostettu tulevaa veneilykautta odottamaan..... Nämä kuvat jo yksistään riittivät minulle joululahjaksi. Ai että rakastan tuota lakattua puuta. Sen ulkonäköä ja miltä se tuntuu kädellä hiplaillessa....

Eilen veneseuramme hallituksen kokouksessa sain muistutuksen veneily karttojen uusimisesta. Karttakauppa.fi:ssä on tarjouksia joihin tartuin. Nyt on sitten tulossa omaan joululahjapakettiin nippu merikorttisarjoja. Ostin kerralle sarjat A - D. Näin se joulu hiljalleen tulla jolkuttelee meillekin. Nyt voimme sitten tulevina vuosina veneillä turvallisesti laajoilla alueilla. Toivottavasti löydämme uuteen veneeseemme myös hyvän Plotterin. Vinkkejä voisi antaa meille..... Myöskin kelvolliset käytetyt plotterit kiinnostaa.

Eilen illalla tosiaan tuli katsottua satamassa tuo veden korkeus. En itse muista kotisatamassa katselleeni veneenlasku liuskaa joka on veden alla. Ja taas tälle päivälle luvataan myrskytuulia jotka nostavat vedenpintaa. Ilmatieteenlaitoksen ennuste Helsiinkiin kertoo veden nousevan melkoisesti.

Ja jos ette vielä ole lukeneet Kipparilehteä kohdasta käytettyä etsimässä niin nyt olisi aika lukea. Albatross / Vilkas on edelleen myynnissä ja kaipaa kovasti uutta huolehtivaa perhettä.

Tuulen virettä tarjolla

Jokainen joka on pidellyt kädessään meren silottamaa kiveä, tietää että jatkuvalla hyväilyllä on ihmeitä tekevä voima.
- Tommy Tabermann

Tätä on jatkunut jo hetken. Marraskuun pimeys yhdistettynä nyt viime päivien kohtuulliseen tuuleen. Itse Espoossa asuvana veneilijänä, olen tyytyväinen kun veneemme saavat vielä nukkua talviuniaan meidän lähellä. Viikonloppuna tuli poikettua joka päivä Suomenojan venesatamassa tarkistamassa Albatross / Vilkas talvisäilytys katoksen kunto. Mitenköhän tulisi käytyä tarkistamassa venettä tuolla Ämmässuolla?  Hyvähän se kunto Vilkkaalla oli ja vaimon siskon perheen veneellä. Itse olen tyytyväinen kun veneen päällä on kunnon paksua peitettä. Ei ratkea peite reunuksen purjerenkaista eikä repeä kankaasta.  Valitettavan paljon näkee meidän  talvisäilytyspaikalla lentäneitä kevyt peitteitä, myrskyvahinkoja.  Lisäksi siellä on useita " kalliita " talleja veneiden päällä. Muutamassa näistä onkin jäljellä vain kehikko. Käykäähän ihmiset katsomassa oman veneenne ja kaverin veneen kunto säännöllisesti. Ja kysykää naapuriveneen yhteystiodot jos mahdollista niin saatte yhteyden tarvittaessa heihin. 

Rannan kautta lähtiessä tuli katseltua merelle ja laitureille. Tuulen ansiosta venelaiturille ei tarvitse laskeutua vaan lähestulkoon nousta. Tässä vaan mietiskelin tuota Suomenojan rakennussuunnitelmaa. Jos maanpinta olisi samalla tasolla kuin nyt niin lähes kaikki talot saisivat rantatontin. Nyt ei Ilmatieteenlaitoksen tiedon mukaan ole kuin 60 cm normaalia korkeammalla merivesi Helsingin edustalla. 

Tämä meriveden pinnan nouseminen voi yllättää hätäisimmät veneiden säilyttäjät. Lauantaina kävin taas koirien kanssa ulkoilemassa Soukan rannoilla. Täällä on pari ilmeisesti kalastukseen tarkoitettua pienvenettä käännettynä ympäri rantahietikolle. Onneksi molemmat veneet oli kiinnitetty ketjuilla rantapuihin. Molemmat ovat olleet vedettynä pitkälle rannalle, mutta nyt molempien perät uivat meressä.  
Jotain hyvää ja kaunista tuollaisesta reilusta tuulesta kuitenkin seuraa. Saarten rannoilla aallot lyövät rantakivikkoon ja liikuttelee kiviä toisiaan vasten. Näitä aallon ja jään mukavaksi hiomia kiviä on mahtava kosketella kesällä auringon niitä lämmittäessä. Mahtavaa on myös koskettaa ja tulla kosketetuksi toisen ihmisen toimesta. Muistakaahan kosketella toisianne näinä pimeinä aikoina.....

Sunnuntaina hetken auringosta nauttien tuli haettua neiti töistä Tapiolasta. Ihailin samalla Tapiolan keskusallasta joka oli muutettu luisteluradaksi. Täällä aloittelin omaa kesätyöuraa kauan sitten. Kesäkuun alusta pidin lasten- ja nuorten melontakouluja tässä samaisessa altaassa. Ei paljon tuulet kaitannut lasten melontaa. Ja nyt ei tuule haitannut luistelijoita. Ja uimahallissa tuossa vieressä on aina lämmmintä. 



 Ulkoisten myrskyjen lisäksi voi olla sisäisiä myrskyjä. Kuten tänään kun veneen edellisellä omistajalla olisi ollut syntymäpäivät. Onneksi kaveri säilyy aina mielessä veneestä riippumatta.