Aatoksia, aatoksia....

Merimies ei pyydä myötätuulta.
Hän opettelee purjehtimaan.
                            G.Lindberg (1815-1929)


Tässä jo päättyneellä viikolla mietiskelin taas "yllättäen" veneilyä. Nyt oli lähestymis suuntana navigointi ennen ja nyt. Meidän satamassa on ollut Museoviraston valtuuttamia tutkijoita kaivelemassa hylkyä. Nuottalahden hylystä löytyy lisää tietoa mm. Suomenojan Luonto sivuilta. Miten tällainen laiva on päätynyt silloin syrjäiseen Espooseen upoksiin?  Mutta palataakseni navigointiin. Meillä veneilijöillä on nyt käytettävissä hienot kartat paperisina ja lisäksi sähköisinä. on plottereita, kännyköihin ja  tableteihin, ym saatavia karttaohjelmia kuten Loistonavigointi. Meille tuo joulupukki uudet kartat uuteen veneeseen.  1600-1700 luvuilla ei ollut saatavilla mitään sähköisiä apuvälineitä ja silti veneilijät ovat löytäneet perille.Veneilijät ja veneet ovat olleet muutenkin aivan toista luokkaa kuin nykyisin.   Vähän tuohon alun lainaukseen viitaten, niin nykyisin me veneilijät olemme vaativampia vallitsevasta säästä. Voin tunnustaa viime kesän hiukan harmittaneen tälläista perhe moottoriveneilijää. Tuulta riitti, usein lisättynä sadekuuroilla sekä viileällä ilmalla. Toki nyt oli purjehtijoille ainakin tuulta tarjolla, ei välttämättä myötätuulta.  


 Kesällä 2014 saimme sitten kyllä nauttia lämpimästä tyynestä kelistä varmaan useamman kesän edestä. Toivottavasti kesällä 2016 olisi näitä kauniita päiviä useammin kuin kuluneena kesänä.  Tätä näkyä olisi kiva katsella useasti uuden veneen kannelta.

Meillä on vielä Albatross / Vilkas myynnissä. Toki Kipparilehden tekemän jutun myötä kysely veneestämme on kasvanut. Onneksi olemme ostaneet uuden veneen jo nyt ettemme ole samassa tilanteessa kuin kaverimme. kaverimme myivät oman veneensä loppukesällä pois ja ovat nyt ostamassa heille uutta. Vuosi sitten tässä venekuumeessa kärsi vaimon siskon perhe ja nyt sitten kaveri perhe.  Veneitähän on Nettivene.com täynnä. Ongelma on siinä että tietää millaisen haluaisi..... Toki sitten kun tietää mitä haluaa niin eihän niitä ole tarjolla kuin muutama.

Aloitin joulun valmistelut jo heinäkuussa 2015. Tuolloin laitoin ensimmäiset marjat äidiltä perityllä reseptillä säilöön. Äiti oli nuorena naisen alkuna Berliinissä työharjoittelussa ja toi rommiruukun reseptin mukanaan. Nyt odottelen innolla jotta saisin korkattua nyt jo valmiin ja täyden ruukun.Yleinsä vasta joulun jälkeen nautimme ensimmäisen kerran tätä lisuketta. Toki tänään aloitan toisen perinteisen tuotteen tekemisen. Nyt siiis mennään meidän reseptinurkkaan.....

Jaloviina "glögi" kuuluu meidän joulun aikaan.

Jaloviina *
2 kanelitankoa
tähtianista
appelsiinin kuoren palanen
neilikkaa
tuoretta inkivääriä
hapanta omenamehua.

Ja nämä kaikki mausteet laitetaan tuonne pulloon uuttumaan noin viikkoa ennen nauttimista. Valmis uutos annostellaan lämmitettyyn omenamehuun ja koristellaan omenalohkolla. Näin saadaan mukava vaalea "glögi". Tätä tuotetta ei siis voi tarjoilla alaikäisille aikä autolla liikkuville. Lisäksi tarkoitus on nauttia glögiä muutenkin vastuullisesti.

Tuulen virettä tarjolla

Jokainen joka on pidellyt kädessään meren silottamaa kiveä, tietää että jatkuvalla hyväilyllä on ihmeitä tekevä voima.
- Tommy Tabermann

Tätä on jatkunut jo hetken. Marraskuun pimeys yhdistettynä nyt viime päivien kohtuulliseen tuuleen. Itse Espoossa asuvana veneilijänä, olen tyytyväinen kun veneemme saavat vielä nukkua talviuniaan meidän lähellä. Viikonloppuna tuli poikettua joka päivä Suomenojan venesatamassa tarkistamassa Albatross / Vilkas talvisäilytys katoksen kunto. Mitenköhän tulisi käytyä tarkistamassa venettä tuolla Ämmässuolla?  Hyvähän se kunto Vilkkaalla oli ja vaimon siskon perheen veneellä. Itse olen tyytyväinen kun veneen päällä on kunnon paksua peitettä. Ei ratkea peite reunuksen purjerenkaista eikä repeä kankaasta.  Valitettavan paljon näkee meidän  talvisäilytyspaikalla lentäneitä kevyt peitteitä, myrskyvahinkoja.  Lisäksi siellä on useita " kalliita " talleja veneiden päällä. Muutamassa näistä onkin jäljellä vain kehikko. Käykäähän ihmiset katsomassa oman veneenne ja kaverin veneen kunto säännöllisesti. Ja kysykää naapuriveneen yhteystiodot jos mahdollista niin saatte yhteyden tarvittaessa heihin. 

Rannan kautta lähtiessä tuli katseltua merelle ja laitureille. Tuulen ansiosta venelaiturille ei tarvitse laskeutua vaan lähestulkoon nousta. Tässä vaan mietiskelin tuota Suomenojan rakennussuunnitelmaa. Jos maanpinta olisi samalla tasolla kuin nyt niin lähes kaikki talot saisivat rantatontin. Nyt ei Ilmatieteenlaitoksen tiedon mukaan ole kuin 60 cm normaalia korkeammalla merivesi Helsingin edustalla. 

Tämä meriveden pinnan nouseminen voi yllättää hätäisimmät veneiden säilyttäjät. Lauantaina kävin taas koirien kanssa ulkoilemassa Soukan rannoilla. Täällä on pari ilmeisesti kalastukseen tarkoitettua pienvenettä käännettynä ympäri rantahietikolle. Onneksi molemmat veneet oli kiinnitetty ketjuilla rantapuihin. Molemmat ovat olleet vedettynä pitkälle rannalle, mutta nyt molempien perät uivat meressä.  
Jotain hyvää ja kaunista tuollaisesta reilusta tuulesta kuitenkin seuraa. Saarten rannoilla aallot lyövät rantakivikkoon ja liikuttelee kiviä toisiaan vasten. Näitä aallon ja jään mukavaksi hiomia kiviä on mahtava kosketella kesällä auringon niitä lämmittäessä. Mahtavaa on myös koskettaa ja tulla kosketetuksi toisen ihmisen toimesta. Muistakaahan kosketella toisianne näinä pimeinä aikoina.....

Sunnuntaina hetken auringosta nauttien tuli haettua neiti töistä Tapiolasta. Ihailin samalla Tapiolan keskusallasta joka oli muutettu luisteluradaksi. Täällä aloittelin omaa kesätyöuraa kauan sitten. Kesäkuun alusta pidin lasten- ja nuorten melontakouluja tässä samaisessa altaassa. Ei paljon tuulet kaitannut lasten melontaa. Ja nyt ei tuule haitannut luistelijoita. Ja uimahallissa tuossa vieressä on aina lämmmintä. 



 Ulkoisten myrskyjen lisäksi voi olla sisäisiä myrskyjä. Kuten tänään kun veneen edellisellä omistajalla olisi ollut syntymäpäivät. Onneksi kaveri säilyy aina mielessä veneestä riippumatta. 

2015 Suuri Meriretki osa6, turnaus väsymystä

Kaiken kauniin ja suuren tässä maailmassa on luonut pelkkä ajatus tai tunne ihmisen sisimmässä.
- Kahlil Gibran

Pitkä Ikävä

Ollaan reissun siinä vaiheessa jossa pitää jo miettiä tulevaa. Örössä toista päivää ollessamme ajattelimme lähteä kohti Hankoa seuraavana aamuna. Ja sitten piti tietenkin kurkata sää tilaa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Lupasivat sellaista mukavaa tuulen virettä ( 10m/s) lännestä. Asiaa pohdimme oikein porukalla Örön saunassa. Kyselin porukoilta suosituksia reitiksi. Ja kyllähän me veneilijät autamme toisiamme. Ohjeita tuli runsaasti ja täysin toisistaankin ohjeita tuli.Örön saunahan on vanha kasarmin sauna. Ei mikään Spa osasto, mutta todella miellyttävä, suoraan menneisyydestä. Aiheuttaa myös meissä miespuoleisissa otuksissa muistoja omasta nuoruudesta ja varusmiespalveluksesta.



 Aloimme sitten itse ajatella ettei meidän vielä tarvitse päästä tuonne Hankoon. Kaksi meistä päätti siirtyä aamupäivästä Kasnäsiin ja yksi lähtisi sitten nopeammalla veneellä alkuperäisellä Hangon suunnitelmalla. Aamu valkeni emmekä heränneet kavereidemme lähtemiseen vierestä. Se ehkä johtui siitä etteivät olleet lähteneet. Päättivät tulla myös Kasnäsiin, heilläkin on kyse huviveneilystä kuten meilläkin.  Örön "5 tähden " satamaan ei tuuli juuri osunut mutta kiivetessä kalliolle näki kyllä isot aallot merellä. Örössä kannattaa vähän seurata minne jalkansa laittaa, itse kiipesin moirien kanssa aamulla satamassa olevalle bunkkerille. Pääsin itse ihan bunkkerin katolle, mutta koirat kieltäytyivät hyppäämästä sinne. Murkkasin reunalta kannustaakseni heitä ja näin mustan ison rantakäärmeen heti alapuolellani. Meinasi sitten tulla "jännä pissa" kun loikkasin koirien vierelle alas ja käärme lähestyi meitä. Kävelimme pois ja katsoimme rantakäärmettä hetken. Se meni suoraan pimeään bunkkeriin.

Tiskattuamme kaurapuuroastiat  ja kiinnitettyämme tavaramme paikoilleen lähdimme kohti Kasnäsiä. Matkalla meidät pääsi taas yllättämään yksi " merten ritari" törkeällä ohituksellaan. Vaimo oli ruorissa ja onnistui tekemään osittaisen väistöliikkeen. Onneksi keli oli asettanut lähdöllemme rajoituksia, kuten kaikki tavarat kiinni etteivät tipu. 




Kasnäsiin saavuttuamme saimme vierekkäiset paikat ensimmäisestä
vierasvene laiturista. Köydet kiinni ja maksamaan satamamaksua. Otimme kaikki sellaisen satamamaksun joka sisälsi myös kylpylän käytön. 32 € maksu pitää sisällään laituripaikan, sähkön, veden ja kylpylän. Seuraavaksi porukat varasivat pesukoneen ja kuivausrummun. Koneiden pyöriessä kävimme ostamassa rannan kalakaupasta sitruuna- ja aurajuusto lohta. Sitten olikin jo tarpeen vierailla ruokakaupassa. Täällä oli hyllyissä jo tilaa, olihan kyseessä sunnuntai iltapäivä. Saimme silti ostettua ruokaa veneeseemme. Ja ettei vauhti lopu kesken niin syönnin jälkeen suuntasimme kylpylään. Kylpylä oli paljon parempi kokemus kuin olin ajatellut. Oli terapia- ja poreallasta, sekä parin radan uimaallas. Poikamme (8v.) päätti käydä uimassa matkaa oikein radalla. Siinähän hän kelasi allasta hetken ja sai matkaksi puoli kilometriä. Kelpo suoritus, ei ole uimakoulut menneet hukkaan. Kylpemisen (n.2,5h) jälkeen maistui sitten taas ruoka. Onneksi tuuli oli tyyntynyt eivätkä veneemme enään keinuneet pahasti. Lapset nukahtivat taaskin hyvin ja sitten kävimme pitämässa viimeisen kolmen veneen yhteisen illanvieton. Tarinoita oli lennossa paljon ja aika kului siivillä. Pääsimme nukkumaan jo puolen yön jälkeen. Aamulla Millenium Falcon lähti ja jätti meidät kaksi Albatross venettä omilleen....

 Nukuimme pitkään ja kävimme septillä ennen matkaa kohti Helsingholmia.   Sadetta oli luvattu, mutta eihän sitä tullut vaan lähinnä helle.. Saimme vielä paikat laiturista ja heti sen jälkeen alkokin ukkonen jyristä yllämme. Mutta eihän sitäkään sadetta tullut. Otimme vaimon kanssa pienet päiväunet, hän pöydän ääressä pasianssi peli kesken ja minä keulassa Aku Ankka kesken. Tämän jälkeen olikin hyvä syödä paikallisia sämpylöitä. Välipalan jälkeen lähdin lasten kanssa uistelemaan ja vaimo vei koirat kävelylle saaren itäkärkeen. Uistelun jälkeen söimme iltapalan ja luimme lapsille pitkän pätkän iltasatua. Nyt edessäni on käynnissä pasianssipeli ja vieressäni kupillinen kuumaa teetä.

Rantakäärme Helsingholmista