Oi mikä ihana juhannus

Pitkään oli epävarmaa juhannuksen veneilymme. Välillä pääsi käymään kuuluisa lausahdus veneemme ohjaamossa.... "Savun hälvettyä tarkistetaan liitokset"

Syynä pienoiseen savuun oli vanhat sähköjohdot joita emme olleet vaihtaneet uusiin.. No nyt ne on uusia. Uudet mittarit kun saimme veneeseen me niin oli ihan vähän pakko siirtää johtoja ja jostain oli kulunut suoja puhki. Tämän takia savua oli runsaasti. Onneksi kaveripiirissä on ihan ammattilaisia jotka auttoivat hädän hetkellä. Ja pääsimme viettämään mahtavaa juhannusta.

 Uusi sulaketaulu on riittävän kokoinen ja sinne mahtuu tarvittaessa lisääkin asioita katkaisimien taakse. Laadukkaan oloinen Philippi sulaketaulu tulee palvelemaan veneessä vielä kauan.

Jostain syystä kipparinnan vaati minua tekemään veneen septin käyttökuntoon ennen reissua. Ja olihan se nyt mukava käyttää kun kaikki säiliöön kuuluvat asiat meni säiliöön eikä pilssiin .. itse olen vielä niin herkkä nenäinen että ruuhkaidan vierasvenesatama puucee saattaa tuottaa tuskaa. 

Veneemme uusittu keulakajuutan turkki on kyllä miellyttävä ja kelpaa kyllä omaan silmään. Vielä kun saisi laitettua jo ostetut kahvat noihin luukkuihin niin kaikki olisi hyvin. Nyt on lakattua lattiat lukemattomia kertoja Epifanes lakalla. Helppo työstää ja kaunis pinta....

Mutta pitää antaa myös paljon kiitosta Lähteelän henkilökunnalle. Juhannus laiturilla oli rauhallista. Kaikki paikat olivat siistejä eikä roskia lojunut ympäriinsä. Puuceet olivat siistejä ja kaikki toimi. Ja mikä parasta satamamaksu oli todella maltillinen. Kaikki ketkä ette vielä ole syystä tai toisesta vierailleet tänä kesänä Lähteelässä niin kipi kopi kohti nautintoa

Suuri meriretki vol 5, vuosi 2017 osa 3

 Emme siis päätyneet sinne minne suunnittelimme.... Vaan painoimme menemään suoraan Bomarsundin vierasvenesatamaan. Matka alkoi mukavasti saarten suojassa ja hauskaa oli kyllä koko matkan ajan. Valitettavasti tuuli oli harminamme sitten Sottungan ja Lumparnin välissä. Saimme mukavia aaltoja suoraan sivusta.

No perille päästyämme tutustuimme Venesataman yhteydessä olevaan Puttes Campingiin. Paikka on aivan saman näköinen kuin edelliskerralla käydessämme 10 suotta sitten. Sopivasti aika on pysähtynyt 1970-luvun loppupuolelle. Palvelut löytyvät kyllä mutta, no ei ehkä enään aivan tuoreimpina.  Laituri hiukan rempallaan, yksi sähköpistorasia paikka. Läheinen ranta nuotiopaikkoineen ei todellakaan houkutellut viettämään iltaa. Rannassa oli purkukuntoinen "mökki" jolle ei ole ilmeisesti ollut käyttöä hetkeen.  Retkemme aikana eri satamissa jutteltiin veneilijöiden kanssa ja kaikilla oli toive taas joskus päästä käymään Bomarsundissa. Uusi aallonmurtajalaituri ja pientä päivitystä kaikilla toiveena.

Illalla ja seuraavana päivänä kiersimme sitten linnoituksen rauniot ja ihailimme aluetta. Ihmetystä aiheutti meille se ettei alueella ole mitään vierailijakeskus tyyppistä paikkaa. Missään ei ollut kootusti tietoa alueen raunioista ja palveluista. Ei löytynyt houkuttelevaa kahviota ja esitteitä kaikilla kielillä. Toivottavasti tähän tulisi joskus parannus.

Mahtava paikka tämä on kuitenkin kokonaisuudessaan ja käymisen arvoinen. Alue on laaja ja jatkuu sillan toiselle puolen jossa on Bomarsund museo. Onneksi paikalla oli toisia turisteja jotka kertoivat tästä. Emme olisi tienneet siitäkään. Emme kuitenkaan menneet siellä käymään. Meille riitti rauniot ja taulut joissa niistä kerrottiin.  Tarkoituksemme viettää kaksi päivää täällä lyheni vain yhdeksi päiväksi. Satamassa keikutti liikaa jotta olisi voinut nauttia veneessä olemisesta.

Päivällä turistileikkiemme jälkeen matkasimme yhteen matkamme pääkohteeseen. Kastelholmin vierasvenesatama olikin sitten aivan erilainen kuin Bomarsund. Mahtavan idyllinen ja rauhallinen. Itselläni jo pelkkä lähestyminen alueelle teki vaikutuksen. Mitkä maisemat olikaan kun lähestyimme linnoitusta ja aluetta...

Linnaa näkyi sopivasti lähestyessämme kohdetta ja lampaan määkimistä kuului kesäisessä iltapäivässä. Satamassa meidät ohjasi paikalle reipas nuorimies ja samalla hän avusti veneemme kiinnittämisessä. Sähköjohtomme oli hiukan liian lyhyt ja saimme jatkojohtoa satamasta. Laiturin päässä oli huoltorakennus ja satamakonttori. Ostimme siikaa konttorista ja Kipparinna kävi tutustumassa kirjojen vaihtamis pisteeseen. Vessat ja peseytymistilat olivat siistejä. Talon takaa löytyi myöskin tiskauspiste joita voisi olla jokaisessa vierasvenesatamassa. Tällöin vähentyisi vesistöön päätyvät tiskivedet.

Maksoimme samantien kaksi yötä kun tiesimme nähtävyyksiä olevan useampaan hetkeen. On linnaa ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo. Ulkoilmamuseossa vietimme ensimmäisen päivän illan ja linnaan menimme seuraavana päivänä. Linnassa riitti nähtävää useammaksi tunniksi ja lapsista oli hauskaa sonnustautua roolivaatteisiin. Kävelimme molempina päivinä alueella paljon ja vietimme kaksi mukavaa kesäpäivää historian pyörteissä. On se huikeaa kuinka jotain näin vanhaa löytyy meiltäkin näin läheltä. Alueella oli myös hieno vierailijakeskus jota kaipasimme Bomarsundista.

 

Lopulta tuli kuitenkin aika lähteä taas kohti uusia seikkailuita. Mutta ensin otimme taas Dieseliä tankkiin ja tyhjensimme septin. Kipparinna jo mietiskeli intoani tankata mutta mielelläni pidän varmuuden vuoksi hiukan liikaa Dieseliä mukana ja septi mielellään tyhjänä...

Kirkkoveneitä ja rakkautta

 

" Kauan sitten minussa, aavistus jo sinusta. Silloin tuntemattoman, tunnen nyt, ja tunnustan. Sä olit vaara liian suuri kiertää, ja liian houkuttava ohittaa. En tiennyt kuinka kaikki voisikaan, niin palaa, polttaa. " ( Sanat Paula Vesala )





Taas on aikaa kulunut ja aalto iskenyt rantaan sitten  edellisen kirjoitteluni. Valitettavasti olen saanut järjestettyä itselle melko runsaasti tekemistä kaikille päiville, veneily on siis jäänyt vähemmälle. Tämän viikonlopun olimme " parisuhde " perheleirillä Kirkkonummella.Olimme siellä koko lähes koko perheen voimin. Vanhin kotona asuva neiti oli lastenhoitajana koko viikonlopun. Ja me sitten osallistuimme vaimon kanssa erilaisiin keskusteluihin. Paikkahan oli mitä hienoin ja ruokaa myös saikin tarpeeksi. Perjantaina oli jo meno tuonne leirille ja vähän odottelin sitä kuuluisaa ja pelottavaa syysmyrskyä. Seurailin Ilmatieteenlaitoksen aallonkorkeus mittaria. Vähän oli sydän syrjällä kun mietin miten Albatross / Vilkas pärjäilee satamassamme. Veneemme katollahan on ne kaksi aurinko paneelia joita arvostan paljon, olisi ikävä noukkia niitä merestä. Onneksi myrsky jäi lähes "torsoksi" täällä etelässä. Parasta tuolla oli parisuhde juttujen lisäksi keskustelut muiden veneilijöiden kanssa. Äijien kanssa saunassa saimme vertailla omia kokemuksia tämän kesän veneilyistä. Tuolla leirillä pääsi katselemaan kirkkoveneitäkin kunhan vähän raotti " verhoa". Kirkkovene oli jo laitettu talvelta suojaan katoksen alle. Onhan se kyllä iso ja vaikuttava soutuvene. Itse olen päässyt soutelemaan kirkkoveneellä nuorena pojan kloppina jollain leirillä Kiersimme Sulkavalla veneillä viikonajan. Tämän viikon jälkeen jalkapohjat olivat tervassa. Mukavia aikoja nuo nuoruus vuodetkin.

 Sunnuntaina kotiin päästyämme heitimme lapset ja leiri tavarat kotiin. Suunnistimme vaimon kanssa ensin tervehtimään työkaveriani ( on oikeasti niin hyvät työkaverit jotta voi viikonloppunakin tervehtiä). Täältä suunnistimme venerantaamme tarkistamaan veneen kuntoa. Venehän oli hyvässä voinnissa omalla paikallaan. Sisälle ei ole tullut vettä ja akut olivat edelleen 100 % täynnä. Aurinkopaneelit ovat myös harkinnassa tulevaan veneeseemme. Käynnistin Vilkkaan ja heti toisella yrityksellä hörähti käyntiin kun olin laittanut kierrokset valmiiksi isommalle.

No olihan se sitten pakko irrottaa köydet ja käydä edes vähän vesillä. Vaimo pakkasi vaatteet pois kaapeista ja itse ajoin veneemme septi-laiturille. Tästä oli kaikkein lyhyin matka kantaa tavarat autolle. Samalla tyhjensin septin. Tässä huomasin samalla että, kannattaa tyhjentää myös puhtaan veden säiliö. Ei muuta kuin jalalla pumppaamaan hetken.... tai vaikka toisenkin. Ja sitten taas septin tyhjennystä.Nyt ei jää talveksi mitään vettä jäätymään tankkeihin. Olisi tarve vielä vesillä ollessa vaihtaa öljyt sekä tehdä syyshuolto moottorille. Helpompi vaihtaa öljyt kun moottorilla on ajettu hetken. Nyt kun vaatekaappi ja vesitankit olivat tyhjiä niin veneen nopeus nousi solmulla tai reilulla solmulla takaisin laituriin ajaessa. Albatrossi kehittää melkoisen hienot aallot. Tai ainakin suuret aallot, välillä on melkein hävettänyt ohittaa pieniä purjehtijoita ja melojia. Aina on ollut pakko hiljentää vauhtia myös kaipeikoissa ajaessa. Mutta vene on kyllä todella hieno kokonaisuus. Ajettavuus on loistava kelissä kuin kelissä.

Nyt vielä on mahdollista ostaa syyshintaan meidän Vilkas. Taloudellinen hyvä kuntoinen diesel moottorinen, akselivetoinen perhevene. ( Vilkas ). Tarvittaessa opastus käyttöön.  

2015 Suuri Meriretki osa3

Elämää ei voida kirjoittaa; se on elettävä.
- Oscar Wilde

Tämä kuvaa monella tavalla elämäämme. Nyt elämme elämäämme veneilemällä maailman kauneimmassa saaristossa.Inkoosta lähtiessä oli tarkoitus tankata veneemme autoilijoiden diesel hinnalla. Paikallisen ABC: mittarin kortin lukija olikin sitten rikki. Tankkaaminen jäi, mutta septin muistimme tyhjentää. Inkoosta lähdimme kohti Elisaarta. Tytär toimi kuskina melkein koko matkan ajan.

 Olemme nyt pari päivää olleet Elisaaressa. Täällä olikin jo valmiina hyvät ystävämme. He olivat aamulla lähteneet "kiiturillaan" meidän yhteiselle meriretkelle. Kiiturin nopeus on suunnilleen 6 solmua... Perjantaina iltapäivästä saavuttuamme Elisaaren rantaan oli ilma mitä ihanin. Kiersimme katselemaan lampaita ja teimme samalla pienen lenkin luontopolulla.Luontopolulla kiertämisen aikaan saapui ystävämme paikalle omalla "merirosvo" laivallaan. Todella mukava tavata vanhoja kavereita merellä. Tämän jälkeen oli uimisen vuoro. Veneen perästä suoraan mereen, pomppien uimatasolta. Sitten oli vuorossa erään retkueemme jäsenen vieminen takaisin Inkooseen. Reppanalla oli töitä joissa piti käydä. Meidän Albatross / Vilkas suoritti tämän ajomatkan noin puoleen toista tuntiin. Matkaa oli 14,41 mailia. Ajoaika sisälsi myös tankkaamisen ABC:llä. Kortinlukija oli siis korjattu. Mukava kun sain tankkiin edullista menovettä. 


 Illalla sitten istuimme iltaa veneessämme ja kertoilimme tarinoita veneilyistämme. Merirosvolaivan kansi oli niin kaunis, että oli otettava muutama kuva jalosta juomasta. Blogin nimikin niin velvoittaa....Nautimme myös "laiva / viikinki" konjakkia ja kerroimme lisää tarinoita ihan nuoruudesta alkaen. Muutama kerta oli pakko katsoa tuleva sää. Olisiko perinteistä sadetta taas tarjolla. 

Aamulla käytettyäni koirat ulkona pääsin takaisin nukkumaan. Heräsimme sitten koko perhe noin yhdeksän aikaan. Nuorimmaiset lähtivät hakemaan uunituoreita sämpylöitä ja munkkirinkilöitä. Aamupalan jälkeen toivotimme merirosvoveneen porukalle hyvää kesän jatkoa. Vilkkaan sekä kahden kaveri veneen miehistöt siirtyivätkin sitten Elisaaren luontopolulle. Ilma oli kaunis ja jopa kuuma. Silti laitoimme kaikki räppänät veneistämme kiinni sateen uhan edessä.Luontopolku on kaunis ja monipuolinen. On tammi-, kuusi- ja mäntymetsää. Lehmiä ja lampaitakin löytyy. Lenkkiä meille tuli 3.73 km. Illalla oli sitten uuden saunan kokeileminen. Mukavahan siellä oli peseytyä. Ja mennä nukkumaan puhtaana.

kaksi vanhaa puuta,

 

Aamulla sitten lähdimme ajamaan kohti Jussaröä. Bärösundin lossilta haimme yhden kipparin mukaan. Oli selvinnyt töistään... Kaupan laituriin mennessä neitimme tippui mereen kun oli laittamassa fendereitä veneemme kylkeen. Onneksi oli liivit päällä kuten aina kansitöissä pitää olla. Kauppaostosten jälkeen sitten ajoimme Jussaröhön. Matkaa tuli 14,26 mailia. Loppupätkä olikin sivun puoleista maininkia joka keikutti mukavasti.

Saimme veneemme taas vierekkäin laituriin.Ja sillehän piti taas skoolata. Uusi laituri on hieno ja vakaa. Satamamaksu oli 20 € ja sisälsi sähkön. Uusi sauna ei ole vielä valmis. Sanoivat valmistuvan noin kahden viikon sisällä. Nyt veneessämme nukkuu viisi henkilöä ja koirat. Nuorimmainen siirtyi aterion sohvalle nukkumaan.

 Vähän negatiivistakin palautetta annettava Jussarölle, WC:n toiminta. "Ei kuulu meille" oli lause jonka saimme kun pyysimme kuiviketta ja paperia laiturin viereiselle vessalle. Ilmeisesti yrittäjälle kuuluu vain laituri, kahvila, kahvilan viereiset wc:t ja tuleva sauna. Muusta voi sanoa ei kuulu meille. Hassua kun wc ja grillipaikka ovat suoraan laiturin läheisyydessä. Kyllähän niitä mielummin käyttäisi kuin kauempana olevia.