Tänään oli aika ryhdistäytyä ja tarttua itseään niskasta kiinni. Vaikka kuinka katsoo ulos ikkunasta ei voisi kuvitella kevään olevan pitkällä. Meillä talvi meni asunnon myynnissä ja muuttamisessa uuteen kotiin. Siksi emme olleet juurikaan edes käyneet satamassa. Edellisinä vuosina kävimme vähintään kerran viikossa satamassa ja nyt minun ensimmäinen kerta tänä vuonna. Kalenteri kertoo veneen veteen laittamisen olevan lähellä ja silmät sanoo täällä olevan täysi talvi.
Helpotus oli suuri kun kaikki oli kunnossa. Vene omalla paikallaan pressu ehjänä. Tuntui kuin sydän olisi täyttynyt rakkaudesta kiivetessäni veneen kannelle. Aurinko hiipi ajatuksiini ja kesän lämmöt. Oi juku.... Kohta taas mennään vapaana kuin taivaan lintu.
.
Hiljalleen riisuin rakasta kerros kerrokselta. Hellästi ja ajatuksella. Hiukan alkoi jo hikoilluttaa ja selkä alkoi olla märkänä. Mitä kevyemmin rakkaalla oli päällä sitä enemmän sydän oli haljeta rakkaudesta. Vaikka veneemme on vanha pidämme siitä todella paljon. Perinteinen purjevene sieltä kultaiselta 1980-luvulta. Eli hiukan nuorempi kuin minä itse.
Yksi tärkeä juttu keväällä on lämmittimen toiminnan testaaminen ajossa. Eli kun menin veneen sisälle laitoin heti lämmittimen päälle. Ja sieltähän se lämpö alkoikin nousemaan. Aina lähtee käyntiin ensimmäisellä yrittämällä kun sitä käyttää ihan normaalisti ja akuissa on virtaa. Lämmitintä tarvitsemme kohta kun helatorstai viikonloppuna olisi tiedossa kavereiden kanssa purjehdusta.
Lopulta vene oli esillä ja talvikatos poissa veneen päältä. Vähän pesemistä sekä sisältä että ulkoa jonka jälkeen vesille lomps. Ajatus olisi selvitä pienillä askareilla tänä keväänä. Silti aina jotain pientä mielessä. Septin huohotukseen vaihdan aktiivihiili suodattimen Vetuksen valikoimasta, tarkistan veneen kaikki ulkovalot, koko veneen pesu sekä vahaus. Eiköhän sillä pääse alkuun
Ensimmäiset sauna vuorotkin on varattu saarista. Ja luonnollisesti suuret suunnitelmat kesän veneilyille.
