Vuosi on kohta taputeltu...

" Niin kauan kun et halveksi rakkautta ja tanssia pysyy kolkko vanhuus poissa " ( Horatius )

 On taas ollut monta monituista asiaa työnalla.... Ihan perus duunin lisäksi on saanut touhuta myös iltaisin erilaisia askareita. Välillä ihan itsekseen taikka sitten pesueen kanssa. Pääsinpä jopa tutustumaan hienoon ravintolaan jonka seinällä olikin kiva tähti.  Ja paikan ruokakin oli vallan hyvää seurasta puhumattakaan.

No, on sitä muutakin touhuttu tässä edellisen kirjoituksen jälkeen vene asioitakin. Septi ongelmamme on päätymässe uuden tankin ostamiseen ja asentamiseen uuteen paikkaa. Vanha vuotava septi odottaa pakkasia jolloin on mahdollisesti hajuttomampaa tyhjentää loput tankkiin mahdollisesti jääneestä tavarasta. Ehkä pitää kuitenkin antaa se tyhjennystyö Kipparinnalle jolla ei ole aivan niin herkkää nenää kuin minulla.

Tässä eräänä päivänä sain houkuteltua nuoren kipparinalun veneelle tekemään hommia. Kuten ajatella saattaa ei tuollaista varhaisteiniä välttämättä houkuttele suuresti isän kanssa kylmään veneeseen meneminen purkamaan venettä palasiksi. Silti sain nuoren herran seurakseni veneelle. Käytiin yhdessä läpi mitä kaikkea vanhemmat ovat suunnitelleet tekevän veneellä talvenaikana ja saimme hyväksynnän kunhan takakajuuttaan saadaan kännykän ja tabletin lataamiseen pistokkeet molempien punkkien vierelle. Suostuin tähän vaatimukseen. 

Kun palkkion suuruus oli sovittu olikin aika tarttua työkaluihin. Mahtava tunne kun saa askarrella veneellä tai muuallakin perheenjäsenten kanssa. Molemmilla meillä oli hauskaa kun teimme yhdessä töitä.  Yhdessä tehdessä ehtii juttelemaan asioista joista ei muuten tulisi juteltua. Molemmin puolin jaettiin tunteitamme ja tietojamme toisillemme. Ja olinhan minä isänä ylpeä pojastani joka osasi tehdä töitä.  Neitien kanssa ollaankin tehty erilailaisia asioita vaikka olisivat neiditkin tervetulleita veneelle samoihin töihin. Toivottavasti kolkko vanhuus pysyy poissa kun olen yrittänyt noudattaa noita Horatiuksen sanoja. Vielä ehtii tämän vuoden puolella muutaman kerran veneelle jos ei muuten niin istumaan noille kesän 2019 aikana saaduille penkeille nauttimaan glögiä Kipparinnan kanssa..... 

Suunnittelua tiedossa

Kauniita ilmoja sentään joskus on näin syksylläkin. Välillä todellakin kaipaa aurinkoa jota nyt on melkoisen rajoitetusti ollut tarjolla. Hiljalleen olemme päässeet kauden 2020 veneen parantamisen suunnittelussa eteenpäin. Sain Oy Esco Ab:n avustuksella selkiytettyä tarpeitamme sähköjemme suhteen.  ( Facebook video ).  Nyt on hyvä aika alkaa rakentamaan venettä taas uudelleen. Talvella 2019 oli tuo ulkoinen puuosien huolto ja nyt sisällä sitten paljon tapahtuu, ehkä....

Ei auta kuin ottaa ensin kynää ja paperia käteen sekä piirrellä ja kirjoitella toiveet ylös. En tiedä lähteekö kenelläkään toisella veneensä kanssa haaveet " laukalle". Ainakin itse olen tässä vaiheessa vuotta voittamaton ja ehdin tekemään kaiken mitä haluan. Todellisuudessa ei ehkä aivan kaikki toteudu mitä olen suunnitellut. Kipparinna yrittää suitsia haaveiluitani ja joskus jopa onnistuu.

Veneessämme on ollut vielä mukavan lämmintä siivoamiselle ja askartelemiselle. On rauhoittavaa olla veneessä joka on hyvin suojattu talven tuiskuilta. Jossain vaiheessa iskee kaaos täälläkin kun alan todenteolla työskentelemään ja vetämään uusia juttuja kiinni veneeseemme.

Tässä vaiheessa olen varma että, veneemme on valmiina vedessä toukokuun alussa. Haave olisi päästä nauttimaan kevään kauniista ilmoista ja kevään elinvoimasta. Olisihan se kiva painaa menemään merellä veneellä jonka sähköjärjestemä toimii ja nuorille kipparin aluille riittää sähköä heidän "ATK" välineille.

Meillä on ollut monesti mukana kesän retkillä kumivene. Haluaisin päivittää nykyisen kumiveneemme uuteen ja Vetuksen vene kiinnostaisi. Saisinkohan kotona lupaa hankinnalle....

" Kusinen " paikka

" Ostetaan koneita ittelle, sen sijaan, että nikkaroitaisiin tai kudotettaisiin muille. Tästä seuraavat kaikki ne sairaudet, jotka eivät ihmiseen luonnostaan kuulu: liikalihavuus, masennus, tilinylitys, ylimielisyys." Tuomas Kyrö

 Loppu kesällä septistä lorahti jotain ylitse. Vuotaako septi vai menikö manusluukusta nesteet pilssiin? Silloin jo heti tyhjennettiin kaikki mitä sellaisella käsipumpulla irtosi. Nyt kun vene on ollut pukeilla jo jonkin aikaa niin loput nesteet on valuneet keulaa kohden. Pestiin koko pilssi ja kiroiltiin nesteitä joita keräilimme pohjalta.

Hieno asia tuo meidän laminoitu septisäiliö. On hyvin tuettu pitkittäis ja poikittais palkkien väliin. Mistään ei pääse näkemään suoraan vuotopaikkaa. Taitaa saha löytyä työkalupakista kun seuraavaksi suunnistan veneelle. Pitää ilmeisemmin sahata reunoja pitkin ja ah, sitä tuoksua mitä tuolta pöllähtää naamalle. oikein pelottaa ajatella sitä kaunista päivää näin etukäteen. Taitaa Kipparinna päästä sahailemaan.

 Samalla pyyhimme pesuaineella seinät sekä tasot. Lämmitin pöhisi koko ajan luoden lämpöä veneeseen ja kuivaamalla ilmaa. On paljon mukavampaa harrastaa kun pääsee harrastamaan vaimon kanssa yhdessä. Saimme molemmat nauttia tästä " kusisesta " yllätyksestä veneessä enkä siis ollut ainoa joka sai sen kokea.

Illalla olikin sitten aika perinteisille " äijä-saunan " pikkujouluille. Meillä on jo vuosia ollut tapana istua saunakavereiden kanssa lasilliselle ja jouluisille herkuille. Usein juomaksi valikoituu jaloja juomia ja rommia. Milloin kenelläkin on jotain jäänyt veneessä ylitse kesän tarpeista.

Miten tämä nyt taas näin on....

 " Herrasmies etsii asioita itsestään. alempiarvoinen mies muista" Kungfutse

Tiedä sitten olenko herrasmies vai en mutta veneen talvehtimaan laittamisen vaikeus on suuri joka vuosi. Vene on jo ollut ylhäällä tovin ja edelleen ilman peitettä. Olenko siis syyllinen laiskuuteen vai saisinko vieritettyä tämän jonkun toisen viaksi? Jotenkin saimme veneen tyhjäksi matoista, patjoista ym mutta tuo peitteen levittäminen on aina niin aikaa vievää touhua eikä vielä edes sada lunta taikka räntää.

 Välillä on syytä kuitenkin käydä merellä nauttimassa piristävästä meri-ilmasta. Tallink Silja on ollut meillä pitkään paikka jonne kadotaan Kipparinnan kanssa lapsia karkuun. Nyt oli jopa ihan tasainen meri joten laivakaan ei turhia keinuttanut. Tiedä sitten kuinka virkistynyt sitä olikaan kun mereltä palasi kotiin. On ihan omalla veneellä merellä ollessa kotiin palatessa ollut erilainen olo....

 Onneksi sunnuntaina oltiin sitten oman Family Cruiserin kanssa askartelemassa. Ensi töikseen laitoin Planarin pöhisemään lämpöä veneeseen. Kannattaa aina kuivata myös rannalla oleva vene ajoittain. Kestää siistimpänä vene pidempään. Ja sitä lämpöä tulikin sitten mukavasti tasaisesti ympäri venettä. Olisi voinut vaikka viihtyä veneessä pidempäänkin. Valittavasti jouduimme aloittamaan kehikon rakentamisen jotta saamme veneen piiloon säältä ensi viikonloppuun mennessä.

 vanhat kehikot kaipasivat pientä freesaamista ennen asentamista. Ilmeisesti se kuuluisa "joku muu" oli purkanut kehikon keväällä koska sen kokoamiseen meni hiukan aikaa. Tunnustan, se joku olin ihan minä itse. Onneksi Kipparinna on apuna joten saamme tämän joskus tehtyä valmiiksi. Toki satamassa taas meni aikaa jutellessa muiden veneen peittelijöiden kanssa sekä käytimme taas aikaa katselemalla "vieraisiin". Ihan siis erilaisiin purjeveneisiin kääntyy Kipparinna ja minun katseet toisinaan. Josko joskus pääsisi kokeilemaan meille ihan vierasta.... veneilyä.

Maaseudun rauhaa....

Nalle Puh sanoi: ”Ystävyys on sitä, että kun laittaa silmänsä kiinni ja ajattelee ystävää, niin poskilihakset alkavat vetäytyä korvia kohti ja kaikki rypyt siliävät!”

Nalle Puhin ajatus koskee varmasti sekä ihmisiä että paikkoja. Joskun kun ajattelee ystäväänsä tulee hymy huulille tai kun mietin veneilyä on huulillani usein hymy. Toki hymy pääsee huulille usein myös appiukon mökilläkin. 

Nyt oli taas se viikonloppu kun pääsin ( "jouduin" ) mökille. Olen lapsuudessa viettänyt paljon aikaa mökillä mutta näin aikuisena mökkinämme on ollut veneemme. Saamme annoksen mökkeilyä Kipparinna isän mökillä vieraillessa. Itse tunnustan nauttivana hiljaisista hetkistä kun lämmitän saunaa taikka takkaa. Tuijotan tuleen ja kuuntelen puun iloista räiskettä tulipesässä. Olen ajatuksissani ja mietin miten hienoa on kun voi ajoittain nauttia tällaisesta.

Olimme siis saapuneet mökille avustamaan veneiden nostamisessa sekä mökin talvikuntoon laittamisessa. Totesimme Kipparinnan kanssa että, mökkeilyssä ja veneilyssä on paljon samoja piirteitä. Keväällä puurretaan veneellä venettä kuntoon ja mökillä lasketaan veneet vesille. Syksyllä veneet nousee ylös sekä mökillä että kotisatamassa. Vaikka aina venettä nostaessa tulee aatoksiini pieni haikeus kesän loppumisesta ja synkän syksyn alkamisesta on kuitenkin päällimmäinen ajatus onni.

 Ihana kun saa laittaa veneen pienen katoksen alle jonka rakentaminen ei kestä useampaa tuntia vaan pärjää ihan pienellä ajankäytöllä. Mökillä ajankäyttö on aivan erilaista kuin kotona jossa katuvalot valaisevat pitkin yötä. Täällä ei juuri pimeällä voi tehdä mitään ulkotöitä joka on erittäin hienoa asia. Jää aikaa tuijottaa tuleen ja ajatella ystäviä, lukea kirjaa ja nauttia elämästä.


Se hiljaisuus joka luonnon valtaa syksyllä on jopa lähes kivuliasta. Vain putoavan lehden hento havina vasten laituria rauhoittaa mieltä. Korkealle taivaalle katsoessa ihailee etelään lähtevien lintujen suunnattomia parvia ja rannalla telmiviä koiria.

Minulla on hymy ollut huulilla ja joku olisikin saattanut ihmetellä hymyäni. Tässä sen syy kuitenkin on, ihana elämani.  Maaseudun rauhassa ja meren pauhussa on paljon yhteistä ja silti niin erilaista.

Nyt se sitten nousee ylös vedestä

"Lue, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei lue.
Ajattele, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei ajattele.
Tee, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei ole tarpeeksi hölmö tehdäkseen.
On mielelle pahasta olla aina osa yleistä mielipidettä."

Vihdoin koitti hetki jota olimme jo ajatelleet useasti Kipparinnan kanssa. Veneemme kausi vesillä päättyi iltasella. Kipparinnalla ja minulla on paljon ajatuksia veneilystämme. Kaikilta tutuiltamme emme kuitenkaan ole saaneet aina täydellistä ymmärrystä ajatuksillemme. 

Oli todella kaunis alkuilta kun ajoimme veneemme rannan laiturin ääreen. Ei tuulen virettä tai taivaalta vihmomaa vettä. Maston kaataminen onnistui jo useamman vuoden kokemuksella Kipparinnan kanssa kaksistaan.  Samalla kertaa tyhjensimme veneestä turhia tavaroita pois etteivät kerää kosteutta tai houkuttele pitkäkyntisiä.... Veneeseemme ei talveksi jää mitään turhaa vaan kaikki kulkeutuu varastoihin. 

 Kuljetus Karttunen on meidän "luotto veneen nostaja". Palvelu pelaa ja voimme olla huoletta kun kaunokaisemme liikkuu kuivalla maalla. Tälläkin kertaa veneemme asettui turvallisesti talvisäilytys pukeilleen. Uskomaton tietotaito hänellä on veneiden telakoinnista ja siihen liittyvistä toiminnoista.

Ja mikä parasta saimme veneen kyljet ja pohjan puhtaaksi heti samana iltana. Itsellä ei ole pesuria niin Vantaan Painepesu on ollut valintamme veneen ulkoiseen pesemiseen. Olemme siis tarpeeksi laiskoja peseäksemme veneemme syksyllä käsin.

Laiskuudesta ei voi syyttää sitten jos ajatuksemme veneen päivittämisestä tai varusteiden päivittämisestä toteutuisiva edes osittainkaan. Osa veneily kokemusta ja harrastusta on meillä myös veneen kanssa touhuaminen talvikaudella. Nyt voisi tehdä monia käytettävyyttä parantavia päivityksiä. Niistä saatte varmasti lisätietoa kun lompakkoomme on ilmestynyt tarpeeksi " venerahaa".... Onhan ne tienatut kolikot jollain kadotettava

Menin rannalle nauttimaan syksystä

"Menin rannalle. Puhuin kiville ja kylmässä tuulessa väräjöiville lehdille koska oli syksy.Puhuin myös kivien ja kaarnojen ja sammalten samoajille: hyönteisille. Puhuin linnuille ja levottomalle tai tyvenelle merelle, puhuin auringolle. Ja koko ajan tuntui kuin ihminen kuuntelisi. " (Leif Färding) 

Sunnuntaina oli harvinaisen kaunis päivä eikä voinut jättää väliin veneilyä. Mietinnässä oli minne menisimme veneellä. Naamakirjasta näimme toisen Family Cruiser veneilijän olevan lähettyvillä ja päätimme käydä tervehtimässä heitä. Samalla saisimme nähdä meidän venekunnalle uuden Saariston Sataman. Eli suunnistimme Långvikiin katselemaan paikkoja. Täällä oli hyvä laituri jossa syväystäkin on nykyiselle veneellemme tarpeeksi. Laiturimaksu: 5-20€ / päivä, 15-70€ / vrk. Långvikin asiakkaille päiväpaikka on maksuton!  Tällä kertaa nautimme vain Kipparinna syntymäpäivä teet ja Port-viini lasilliset.  Tänne taidamme tulla toistekin. Saimme kuulla paikasta kehuja ja ainakin tuo kylpyläosasto kiinnostaa meitä. Onneksi tällä kertaa ei nuoriso-osastomme ollut mukana joten pääsimme jatkamaan veneilyämme melkoisen nopeasti.  Tee hetken ainaka kainalooni kaivautui meidän talouden blondi lämmittelemään

Kun jatkoimme matkaa Långvikistä päätimme aloittaa purjehtiaksi muotoutumisemme. Vaikka veneessä sisällä pöhisee Planar lämpöään emme olleet sisällä. Lämmitin lähinnä kuivaa nyt syksyn kosteuksia veneestä ja minä sekä Kipparinna nautimme kuulaasta syysilmasta. Katselimme silmä kovana vastaan tulevia purjeveneitä. Miten ne liikkuvat ja miltä ne näyttävät. Kuvittelimme itsemme purjeveneeseen ja leikimme ajatuksissamme omistavamme purjeveneen. Ja kyllä olemme ainakin ajatuksissa valmiita seisomaan tuulessa ja tuiskussa kylmässä veneessä. Sade piiskaisi meitä jatkuvasti naamaan ja matka-aika kohteisiin olisi mahdoton ennustaa.  tai pelkkä aurinko paistaisi ja tuuli loistaisi poissa olollaan, puhaltaisimme purjeisiin että pääsisimme edes vähän eteenpäin....  Katselimme lähi saari kohteiden tyhjyyttä. Stora Herrössä oli kaksi venettä, Pentalan laiturissa vain yksi vene. Onneksi vesillä kuitenkin riitti liikennettä kohtuullisesti.

Ennen kuin pääsimme omaan satamaan pysähdyimme tyhjentämään septin. Erittäin suositeltavaa tehdä ennen talvea. Soukan Klobbenin septi pisteellä oli oikein jonoa. Ennen meitä paikalle ehti veljeni vanha koulukaveri ja meidän jälkeen jäi kaksi venettä vielä samoihin touhuihin. Lopulta omassa laiturissa aloimme pakkaamaan kesän tavaroita kasseihin. En ymmärrä miten niitä tavaroita on aina niin paljon. Ikea kassit täyttyivät ja auto tuli taas aivan täyteen nyssäköitä.  Vielä kuitenkin jäi paljon tyhjennettävää veneelle. Taidamme tarvita pakettiauton viimeisten tavaroiden kuljettamiseen.


Suunnitteilla olisi vielä pari sieniretkeä tehtäväksi veneellä. Hylkeitäkin pitäisi nähdä ja muutamat ihan pelkät ilta teen juonti hetket voisi myös veneellä viettää ennen kuin Kuljetus Karttunen tulee nostamaan veneemme ylös talvehtimaan.

Sillä välin,

" Sua vain yli kaiken mä rakastan
Sinä taivaani päällä maan
Minä maiset murheeni unohdan
Sinisilmiis kun katsoa saan
Minä maiset murheeni unohdan
Sinisilmiis kun katsoa saan " ( Pepe Willberg /YouTube)

Tässä potiessa pahanlaatuista purjevene kuumetta on kuitenkin hyvä muistaa omasta rakkaasta huolehtiminen. Nyt on selkeästi alkamassa syksyiset kosteat ilmat. Kosteat siis ihan säiden puolesta, ei ole liiemmälti pidetty illan istujaisia. Eli on välillä syytä kurkata oman rakkaan vointia. 

Nyt sunnuntaina kun poikkesin rantaan katsomaan veneen tilannetta oli hämmästys suuri. Laiturille ei tarvinnut laskeutua vaan lähes kiivetä. On se kumma kun meri-veden korkeus voi vaihdella näinkin paljon.

Veneeseen sisälle tultuani laitoin heti ensimmäiseksi tämän meidän Planar 44 lämmittimen pöhisemään. Ja ei aikaakaan kun alkoi mukavan lämmin ilma virtaamaan suuttimista veneeseen. Takakajuuttaa on pienin joten se lämpeni nopeiten ja keulassa lämpöä virtaa kahdesta kohtaa lämmittäen veneen tasaisesti. 

Nyt kun Kipparinna kauniiden silmiensä kanssa on Kiilopäällä ruskaretkellä ajattelin oikein laittaa itseni pitkälleni ja lepuuttaa omia silmiä. Vene lämpeni ja kosteus katosi sitä mukaan kuin uneni syveni. Miksei tällaista ole tullut tehtyä ennen. Kotoa kävelee kuitenkin sen 5 minuuttia rantaan ja sohvalla nukuttu kauneus uni voisi olla veneellä nautittu merellinen uni. Voisi siinä haaveilla vieraista, siis veneistä jos ei kerro tilannetta omalle veneelle. 

Nautinnollisia syksyisiä veneilyitä kaikille

Lopun alkua

Kesä taitaa kohta varmaan olla ohitse. Onneksi veneilyn ei tarvitse päättyä kesän kanssa samaan aikaan. Moottoriveneessä kuten meillä on ei välttämättä tarvitse olla sään armoilla syksyn ilmojen alkaessa purra poskia. Lämmitin puhaltaa lämmintä ja katokset suojaa sateelta että tuulelta.

Kuitenkin olemme alkaneet varautumaan talven tulemiseen. Emme hamstraa ruokaa erilaisiin piiloihin kuten oravat vaan otamme veneestä turhia tavaroita pois. Plotteri lähti lämpimään ja kuivaan paikkaan. Tankki kaipaisi Neste My dieseliä talveksi ja suunnittelemme kotona veneen patjoille paikkaa kuivassa ja lämpimässä varastossa.

Meillä on nyt samalla erittäin pahanlaatuinen purjevenekuume. Normaalisti venekuume on laantunut kesän päätteeksi. Nyt kuume on vain kohonnut emmekä ole löytäneet siihen lääkettä.

Nettiveneen sivut ovat olleet suuressa käytössä. Purjeveneet ovat katsottu moneen kertaan läpi ja olemme päässeet tutustumaan muutamiin ihan paikanpäälle.  Uiva 2019 näyttelyssä katsoimme uutuus tarjonnan.

 Tänään kävimme katsomassa venettä joka nousi

selkeästi kärkeen haaveissamme. Veneessä toteutuisi moni asia joka on ollut listallamme. Kunnollinen ankannokka ankkurilla varustettuna. Kannella helppo liikkua ja sisällä riittävästi tilaa elämiseen. Kaksi takakajuuttaa on haaveissamme jä tästä ne löytyisivät. Kipparinna alkaa toivomaan että saisimme oman Family Cruiserin myytyä mutta samalla pelkäämme että saamme sen myytyä. Muutama merkki on haaveissa mutta hintalappu uudelle veneelle on ratkaisevassa merkityksessä.
Ehdotuksia perheen ensimmäiseksi purjeveneeksi kaivataan.

Kesäistä menoa,

Viime viikonloppuna oli vihdoinkin kesäinen lämpö merellä. Ensin oli tarkoitus viettää koko viikonloppu merellä mutta, aloin taas keikkailemaan veneellä paikkoja parempaan kuntoon. Siinähän se lauantai sitten hurahtikin.

Onneksi lähdimme sunnuntaina merelle ja matkaan saimme perheemme lapsista puolet. Kipparinnan kanssa päätimme suunnistaa taas Bylandetiin kuten aiemminkin tänä kesänä.

Rantauduimme meille mieluisaa kohtaan eli pohjoisrannan poijuun. Lähelle grillipaikkaa ja puuvajaa. Olimme tuulelta suojassa ja lämpöä riitti vähintäänkin tarpeeksi. Kesän aikana emme olleet grillanneet tarpeeksi makkaraa joten hiilloksella paistoimme maissit makkaran lisukkeeksi. Olisihan sitä voinut laittaa muutakin mutta, rehellinen nuotiomakkara maistuu kyllä lähes taivaalliselta. Sellaista rehellistä retkievästä mitä on tullut nautittua ihan 80-luvulta lähtien.

 Ja aina kun on mahdollista kierrämme saaren missä oleskelemme. Näin teimme tälläkin kertaa. Mietimme tekevämme joku kerta vesiliukumäen etelän puoleiselle kallioille. On todella mukavat kalliot köllimiseenkin. Tarvittaisiin vain vähän pressua ja vesiämpäreitä. Vauhdit olisivat hurjia....

Kotimatkalla oli aikaa kuulemma läksyjen tekemiselle. Parit pelitkin korteilla ehtivät veneemme naiset pelaamaan. Odottelimme kyllä näkevämme paluumatkalla viranomaisia puhalluttamassa veneilijöitä. Olivathan he olleet läsnä menomatkan aikana. Silloin he näyttivät pysäyttämään useamman veneen mahdollisesti ylinopeuden vuoksi.

Kipparinnalle jäi aikaa myös totaaliselle rentoutumiselle meri-ilmassa. Aina kaikissa vanhoissa   tv-ohjelmmissa lääkäri määrää potilaalle hoidoksi meri-ilmaa. Tälle veneilykaudelle ei varmasti tule kovin monia kuumia aurinkoisia viikonloppuja eteen. Olemme jo vahingossa puhuneet veneen talvehtimisesta, kääk. Minun tekisi mieli ostaa kunnollinen Pressuhalli veneemme päälle. Kestäis usean vuoden hyväkuntoisena eikä kävisi kuten meidän viime talviselle peitteelle