Mainos

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Keski kesän juhlaa

 Nyt on keskikesän aika parhaillaan. Olimme kesäpäivän seisauksen aikaan veneilemässä ja yötä Lähteelässä. Tarkoitus oli lomailla jo lauantaista alkaen, mutta lomailmat eivät antaneet meille parastaan. No, hyvä näin... Saimme ladata veneen hupiakut rauhassa täällä satamassa. Illalla veneellä pasianssia pelatessa sekä teetä nauttiessamme havaitsimme mahtavan kuutamon. Meri oli peilityyni ja oli melkein lämmintäkin..... Satamassa ei ollut myöskään ruuhkaa. Muutama vene oli jo pysäköinyt odottamaan Juhannusta.

Seuraavana aamuna lapset hakivat tuoreet munkit kioskilta. Ne maistuivat herkullisilta. Kannattaa joskus herkutella aamusta alkaen. Päivällä sitten meni taas grillaamiseen... täytetyt herkkusienet, grillattu munakoiso ja kanan sisäfile salaatin kera maistuivat siinä rantakallion päällä istuskellessa.

Pikkuretken jälkeen pääsi tällainen merellä liikkuja myös järven rannalle. Olemme perinteisesti nauttineet juhannuksesta mökillä yhdessä vaimon siskojen perheiden ja appiukon kanssa. Mökillä voi tehdä paljon sellaista mitä ei voi veneellä ollessaan ajatella tekevänsä. Itse nautin jollain kierolla tavalla puiden pilkkomisesta. Olen tehnyt niitä ihan pikku pojasta asti. Ja mikäpäs oli niitä tehdä, kun appiukko oli hommannut halkomiskoneen mökin pihalle.

Mökillä tehdään toki muutakin kuin puiden pilkkomista. Usein ainakin osa porukasta käy melomassa tai soutelemassa. Tällä kertaa kaikki pääsivät vuorollansa melomaan joko kaksikolla tai yksiköllä. Ja meillä meloo perheestä kaikki muut paitsi nuorempi koiramme Mette. Vanhempi koirista ( Mio )kiipesi kaksikon kannelle aivan omatoimisesti, kun vaimo ja poikanen olivat lähdössä melomaan. Lopulta hänet oli heitettävä järveen ja ohjattava rantaan, jossa pääsi hihnaan odottelemaan.

Lapset "heitettiin" erään soutelun päätteeksi veneestä järveen ja pääsivät kokeilemaan uimista pelastusliivien kanssa. Se on taito, jota mielestäni kannattaa kokeilla, ihan vaikka aikuistenkin. Liivit ei auta ollenkaan uimista, jos nousevat naaman päälle. Sää oli helteinen ja hikinen, joten uintiharjoittelu 16 asteisessa vedessä ei ollut lapsille esteenä. Hui !


torstai 16. kesäkuuta 2016

Lähteelän reissussa

Se virta pois vei mut taas. Flow-tilas aalto keinuttaa. Kun mennikäinen näkee päivänsäteen, se tuntee kummaa leiskuntaa. Kun laval on maailman vallottaja. Himassa tarviin maadottajan. Sun luo palaan suorinta tietä, vaikka jaloissa parveilis ottajat. Niiden bileis öisin laulan. Sun vierestä löysin rauhan. Vihdoin mulla on kiire kotiin. Oota mua et oo yksin kauaa. ( Elastinen, Johanna Kurkela ) https://www.youtube.com/watch?v=8AsCuLYLZiU


Kesä, nyt on oikeasti kesä. Seuramme järjesti lauantaina yhteispurjehdksen Lähteelään . Tätä ennen oli lauantaina suunnattomasti tehtävää. Matkaan taas pakattiin kesälomaa varten tavaroita, kuten kumipatja ym… Lapset pakkasivat heille tärkeitä asioita kuten lautapelejä. Kohta alkaa Leanina olla täynnä lomalla kaivattavia asioita.

No, lähdimme liikkeelle ja suuntasimme satamasta meren puoleiselle reitille toisin kuin kaverimme jotka aloittivat matkansa Svinön kanavan kautta. Tapaisimme heidät aakkos väylällä / puutarha väylällä.  He olivat hiukan nopeampia ja taisivat sitten odotella meitä. Ajelimme sitten peräkkäin Stora Brändön kohdalta Lähteelään. Välillä itseäni hiukan jännitti mahtuisiko Family Cruiserimme kulkemaan väylää pitkin perille. Piti oikein miettiä olisiko matkan varrella sähköjohtoja joita tulisi huomioida.

Lopulta tulimme perille ja saimme paikat väylän puoleisesta laiturista läheltä rantaa. Ja onhan se mukava kun rantautuminen käy helposti. Tällä kertaa ajoin venettä, vaimo hoiti kiinnittymisen poijuun ja neiti oli laittanut keulaköydet valmiiksi laiturille kiipeämistään varten. Onneksi kaverimme tulivat ottamaan keulaköydet vastaan joten kaikki meni nätisti.  Poikaa hiukan harmitti kun ei voinut olla avuksi. Päivälliseksi oli kanasalaattia sekä itse leipomiani uunituoreita sämpylöitä. Huomatkaa retro-lautaset jotka on äitini ensimmäinen hankinta omaan kotiinsa....

Itse Lähteelässä meille oli varattu saunat jo etukäteen. Naiset pääsivät puulämmitteiseen saunaan joka oli kuulemma mahtava ja me miehet menimme sitten sähkösaunaan. Saunassa turistiin yllättäen veneistä, mutta myös paljon muustakin. Lopulta meillä meni loppuilta saunan jälkeen lasten kanssa veneessä. Harry Potter toimii merelläkin iltasatuna ja tietenkin pelasimme koko perhe risti-seiskaa. Alkaa olla nuo lapset melkoisen taitavia taktikoitsijoita.


Sunnuntaina kävimme kävelyllä jopa näköala tornissa. Maisemat olivat todella mahtavat, mutta itse torni alkaa olla pelottavassa kunnossa. Portaissa on osa nauloista poikki jolloin portaat heiluvat pelottavasti.... Kävelyn jälkeen nautimme grillilounaan. 

Lähtöä tehdessä mietimme miten veneemme kääntyy parhaiten laiturista pois. Perän puolella oli karikko. Onneksi muistin edellisen omistajan sanat " perä edellä Leanina pääsee minne vain".  No, mehän sitten peruutimme pois satamasta enkä muista toista akselivetoista venettä olleen näin helppo peruuttaa. Kotimatka sujuikin ulkoreittiä pitkin purjeveneitä väistellen. Vaimo sekä lapset pelasivat yhtä lautapeleistään matkalla ja sen jälkeen nautimme kupposet teetä. Ja vaimo ajoi Leaninan kotilaituriin. Puolestani vaimo voisi aina hoitaa rantautumiset. Meidän molempien mielestä on erittäin suuri turvallisuus tekijä se että, molemmat meistä aikuisista osaavat käsitellä venettä. Toki myöskin lapsemme alkavat opiskella veneen käsittelyä. Molemmista pienistä lapsista on jo paljon apua satamatoiminnoissa.



keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Jo joutui armas aika

Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon. (
Mahd. Israel Kolmodin 1694. Suom. 1700. Virsikirjaan 1701. Uud. Alfred Brynolf Roos 1867, komitea 1937.)

On koulujen päättäjäisten aika. On mukava käydä koululla ja laulaa Suvivirttä kuten aina lapsena kesän alkusi lauloimme koulun päättäjäisissä. Nuorimmat lapset aloittivat kesälomansa ja isommilla lapsilla onkin sitten toisenlaiset kuviot. Nyt nuorin lapsistamme sai hymypoika patsaan. Ja molemmat juniorit saivat hienot todistukset. 

Mutta ei ne lapset ole ainoita kenelle voi pitää valmistumisjuhlia. Tai sitten vaihtoehtoiselta nimeltä nuo juhlat voisi olla kesäkauden alku. Vaimo valmistui jatko-opiskelustaan keväällä  ja pidimme hänelle juhlat nyt viikonloppuna.
Aikuisten juhlat kun olivat kyseessä aloitimme tervetuliais maljalla tilaisuuden. Nyt olikin tarttunut "pitkäripaisesta”matkaan muutama pullo uudistunutta Ballet kuohuviiniä. edellisestä Ballet kokemuksesta olikin aikaa ja tämä maistui kyllä todella hyvältä. Varmastikin tämän vuoden veneen kuohuviini tulee olemaan Ballet. Ja tämä maistui todella hyvin myös kaikille vieraillemme. Ruoaksi olin tehnyt kanasalaattia ja leivoinpa vielä pari litran taikinaa sämpylöitä. Jälkkäriksi tarjosimme kavereillemme jäätelöä ja äidiltä perityn reseptin mukaista ”Rommi ruukkua”. Siinä ruukussa on kyllä menneen kesän vitamiinit hyvässä muodossa.

Luonto tarjoaa reilusti koristelua varten erilaisia kukkasia. Ei siis tarvinnut hakea niitä kaupasta. Kävelimme vain tienviereen ja poimimme sylit täyteen Lupiinia ja saniaista sekä jotain putkea….

Kekkereiden jälkeen menimme yöpymään veneeseemme. Webasto olikin jo puhaltanut veneen sopivan lämpöiseksi jotta siellä olisi mukava nukkua. Rannassa puhalteli parissa muussakin veneessä lämppärit. Joskus kotisatamakin on vallan mainio yöpymispaikka.  Tämä olikin jo toinen peräkkäinen lauantai – sunnuntai välinen yö uudessa veneessämme. Ja Albatross olikin siivottu mahdollisia yövierailijoita varten.

Lopulta pääsimme sunnuntaina kotiin. Tällöin ensimmäinen teko oli lasten huomioinnin jälkeen teen keittäminen. Ja parvekkeellehan tuota nautintoainetta oli mentävä nauttimaan. Ilmeisesti koirillakin oli ollut meitä aikuisia ikävä kun heidän piti tulla ihan kylkeen kiinni.

Onneksi nyt tulevalla viikonloppuna pääsemme veneilemään. Meillä on tulossa seuran yhteinen retki jonne ajattelimme osallistua nyt ensimmäistä kertaa.

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Käy ja kukkuu...

Kultani kukkuu, kaukana kukkuu,
Saiman rannalla ruikuttaa;
Ei ole ruuhta rannalla,
Joka minun kultani kannattaa.
Ikävä on aikani, päivät, on pitkät,
Surutont’ en hetkeä muistakaan;
Voi mikä lienee tullutkaan,
Kun jo ei kultani kuulukaan!

Nyt on sitten ensinmäinen kerta koettu… Olimme viikonloppuna veneilemässä vaimon ja parin pienimmän lapsemme kanssa. Suunnitelmathan ei sisältäneet veneilyä mutta, elämä vie välillä erisuuntaan kuin suunnittelee. Perjantaina ei vielä tiedetty mitä tehdään viikonloppuna kun emme päässeet lähtemään vaimon työreissulle. Onneksi lauantai toi vastauksen tullessaan.

Lauantaina iltapäivä oli ilmojen puolesta vähän viileä ja pilvinen vaikka sää ennuste toista lupaili. Pakkasimme auton perävaunun täyteen veneilyssä tarvittavia tavaroita. Uudet kartat, astiat ja tietenkin peitot sekä mankeloidut lakanat päätyivät vaunuun. Lisäksi paljon muutakin veneen täytettä tuli otettua mukaan. Sitten veimme veneeseen myös uudet matot jotka olivat juuri sellaisia kuin toivoimme. Ja toimitettiin meille jopa sovittuna aikana.

Lopulta kaikki tavarat oli lastattu Leaninaan ja vene vielä kertaalleen imuroitu siitepölystä. Lopulta otimme koodia kavereihin ja kyselimme missä he olivat. Ensimmäistä kertaa satamasta lähtiessä ei tarvinnut miettiä menisimmekö Suinon salmen vai meren kautta saareen. Emme enään mahdu Family Cruiserillamme tuolta Suinon kautta kulkemaan mastomme takia. Olimme ajatelleet ensimmäisellä kerralla menevämme johonkin helppoon saareen josta löytyy poijut sekä laituri. Toisin kävi. Menimme kavereidemme seuraksi Rövareniin joka on Espoon ulkoilusaari. Ei laituria, ei poijua. Ajaessa tänne tajusimme että nyt tulikin melkoinen haaste venekunnallemme. Ei pelottanut tuo rantautuminen koska kun rauhassa tekee niin onnistuuhan se. Meillä on poika juuri katkaissut käden tällä viikolla ja se on nyt kipsissä. Tämä tekee rantaan pääsemisen tikkaita pitkin hiukan hankalaksi. Mutta onneksi meillä on lankonki jota pitkin kulkea.

Rövareniin päästyämme kaverimme olivatkin vastassa meitä ja auttoivat keulaköysien kanssa. Tämä olikin meille ”uusi” saari. Minä ja vaimo olimme käyneet täällä saarella  vain jo edesmenneen kaverimme kanssa erikseen. Ja nyt sitten nautimme tästä saaresta ja kesän ensimmäisestä kerrasta.  Olimme siis saapuneet tänne vasta illalla joten söimme iltapalan ja aloimme laittaa venettä iltakuntoon. Lapsille petasimme sängyt takakajuuttaan ja meille aikuisille keulakajuuttaan. Peitot ja tyynyt sängyille, lämmitin päälle ja aikaa iltasadulle. Tämän jälkeen meillä aikuisilla oli aikaa Fresita lasilliselle

Illalla sammutin Webaston koska veneessä oli jo melkoisen lämmintä ja ajattelin sen riittävän. No, eihän se riittänyt. Koirat alkoivat kaivata ensimmäisinä lämpöä lisää ja sitten vaimo tökki minua hellästi kylkiluiden väliin. Joten Webasto meni uudelleen päälle aamuyöstä. Ei aivan pelkät peitot vielä olleet riittävät.


Aamula aamupala veneessä ja sitten kiertämään Rövarenia . Todella mukava saari ja ihan kelvollisesti rantautumispaikkoja erikokoisille veneille. Länsipuolella tapasimme runsaasti rantakäärmeitä jotka kiersimme koirien kanssa kaukaa.  Lounaalla olikin sitten kesän ensimmäiset saari burgerit.  Saaresta lähdimme kohti kotia ajoissa jotta näkisimme myös vanhinta neitiämme. Kokonaisuutena ensimmäinen kerta tuntui 
todella hyvältä……