Mainos

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Irti arjesta

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.
- Albert Einstein
 
Viikonloppu, tuo ihana lepohetki arjen keskellä. No, levosta ei aina tietoakaan kun töiden jälkeen kurvasin kotipihaan. Sisällä odotti veneelle vietävien tarvaroiden kasoja. Oli tarjolla jos jonkin muotoista pakkausta. Vähän tulevaa kesälomaa varten veneelle vietäviä juttuja. Pakkasimme kaksi autollista täyteen ja kurvasimme satamaan. Lähtökohtana tässä vaiheessa oli ettemme enään näin lauantai iltana edes yritä mitään pitkää merimatkaa vaan lastataan venettä rauhassa. Samalla tietenkin siivousta jatkettiin. Ilta kului rauhassa lastenkin osallistuessa veneen laittamiseen ja huomasimme kellon olevan jo melkoisesti.
 
Iltapalan yhteydessä meillä on kesäisin tapana pelailla milloin mitäkin. Nyt pojan pyynnöstä pelasimme "risti seiskaa". Leivät ja mehut katosivat suihin pelin tiimellyksissä. Teetä meillä menee Kipparinnan kanssa melkein liikaakin. Mutta tee on vaan niin hyvä nautintoaine. Ja teepannun allahan on lattia projektista ylijääneistä paloista tehty tiikkinen pannun alunen.  Lopulta olikin aika siirtyä iltapesulle ennen lasten siirtymistä petiin. Olivat oikein itse pedanneet sänkynsä ja laittaneet pussilakanatkin peittoihinsa. Isänä seurailin vain tyytyväisenä heidän kasvamistaan. Koirat ihmettelivät tätä veneessä olemista kovasti. Pientä levottomuutta mutta, rauhottuivat lopulta lasten jalkoihin nukkumaan. Neiti taisi lukea vielä hiukan Hercule Poirotin seikkailuita. Ollaan tyrkytetty neidille viisikoita ym mutta ne ovat liian lapsellisia. Poikamme "sammui kuin saunalyhty" olisi äitini sanonut.
Lopulta pääsimme Kipparinnan kanssa istumaan laiturille ja ihailemaan auringon painumista mailleeen. Oli siinä laiturilla istuessa yön tummuessa mukava istua ja nauttia seurasta sekä juomasta. Välillä molemmat kävimme laittamassa lisää itsellemme lisää vaatetta. Siltikään ei tullut mieleemme siirtyä sisätiloihin lämpimämpään. Vihdoin menimme nukkumaan veneeseen. Molempia meitä hiukan hymyilytti ajatus sänkyyn pääsemisestä. Meillähän oli nyt uudet patjat veneessä. Ja nehän tuntuivatkin tosi mukavilta nukkua.
 Sunnuntai aamulla nautittuamme runsaan meriaamiaisen käynnistin jo veneen moottorin. Mutta meillä oli ongelma. Kipparinna oli saanut käteensä rätin ja sanoi pyyhkäisevän hiukan pintoja joten voin sammuttaa moottorin ja tehdä jotain. Ajattelin heti ratkaista ne parin ongelmaa jota veneessämme on ajattelemalla toimintoja nykyaikaisesti. nykyäänhän veneily ja varusteet ovat jotain muuta kun veneemme valmistuessa 32-vuotta sitten. Ensin porasin reijän moottoritilan ja akkutilan väliseen seinään. Reijästä työnsin uuden sammuttimemme suuttimen moottoritilaan ja kiinnitin sammuttimen akkutilan seinään. Tätä ratkaisua ei toivottavasti koskaan tarvitse testata. Sitten kiinnitin akkuja varten akkulaturin kiinni. Nyt on helpompi ladata akut laiturilta saatavasta sähköstä. Loppujen lopuksi Kipparinna oli löytänyt useita paikkoja joita emme tietäneetkään veneessämme olevan. Ja näissähän sitten oli myöskin siis siivottavaakin riittävästi. Eli olimme viikonlopun merellä mutta, vain kotilaiturissa. Ei aina tarvitse mennä merta edessäs kalaan jotta pääsee irti arjesta.


 

 

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Oi ihanuus, sinä veneemme

Kylläpä se kesä sieltä hiljalleen tuleepi. Aurinko paistaa ainakin hetkittäin ja auto vie yhä useammin venesatamaan.

Nyt oli aika vihdoin katsastaa vene kaudelle 2017. Olen pyrkinyt hoitamaan tämän katsastus asian aina aikaisemmin. Tänä vuonna valitettavasti venyi tämäkin touhu. Onneksi en ollut seurassamme ainoa kenellä katsastettiin vene jo kauden alettua. Oli meinaas melkoinen vilske katsastajilla illalla.
Ennen kuin päästiin katsastamaan venettä oli haettava sammuttimet huoltoon ja leimalle. Nyt sitten kävi niin että, toinen sammuttimista oli jo palveluvuosiensa päätöksessä. Sain hyvällä syyllä ostaa uuden sammuttimen veneeseemme. Vaimo ilmoitti jo aikaisemin minulle haluavansa veneeseemme 6 kg sammuttimen moottoripalon sammuttamiseen. Ja se pitäisi laittaa kiinteästi turvallisempaan paikkaa tätä varten. Eli sammutin tulee sijaitsemaan moottoritilan ulkopuolella ja letku valmiiksi reiästä moottoritilaan.

Ostin sitten samalla oikein tehokkaan sammuttimen. Gloria jauhesammutin 6 kg - PD6GX . Tässä Glorian Glutex Ultra jauhe nostaa tämän sammuttimen samaan teholuokkaan kuin 12 kg sammuttimet.  Mutta pienempiä sammuttimia pidämme edelleen makuukajuutoissa.

Samalla kun odottelimme kaksastusvuoroamme oli meillä aikaa siivoamiseen. Toisin kuin kotona tämä siivoaminen oli hauskaa. Ensin koko veneen imurointi jonka jälkeen kävimme rätin ja pesuaineen kanssa paikat lävitse. Ja kyllähän veneestä aina jotain siivottavaa löytyy. Ainoa paikka jossa pitää vielä siivota kunnolla on moottoritila. Ihan kaikkialle ei jaksanut ja ehtinyt "sukeltaa".  Lopuksi vielä öljysimme tiikkilattiamme uudelleen. Ja kyllähän se lattia sopii tuohon veneeseemme ja tuntuu mukavalta jalan alla.

Jatkamme siivoamista viikonloppuna päästessämme jonnekin saarenrantaan. Olisi siis tarkoitus veneillä koko perheen voimin lähivesillä. Lapset jo kovasti odottavat tätä meidän "mökkeilyä".





 
 


maanantai 12. kesäkuuta 2017

Vihdoinkin vesillä omalla veneellä

Vesisade ennen juhannusta sataa suoraan laariin (tuo hyvän viljasadon )
 
Ja vettähän nyt on monena päivänä jo tullut ja ennusteen mukaan myöskin tulee lisää. Onneksi sunnuntaina paistoi aurinkokin moneen otteeseen kun pääsimme vihdoin hakemaan venettämme Porvoosta. Perille päästyä veneeseemme kuuluva kyltti odotteli portaalla pääsyään veneeseemme. Mukava perinne jo meillekin. Syksyllä palautamme kyltin sitten takaisin veistämön tiloihin.
Vaikka meillä on jo kaksi ajokortillista neitiä ei kumpikaan heistä ehtinyt viemään meitä Porvooseen vaan avuksi riensi naapurin rouva. Ja onneksi niin... Ilman häntä olisimme päässeet hakemaan venettä vasta tulevana torstaina.
 



Leanina odotteli laiturissa kauniina ja innokkaana pääsemään vesille. Meillähän oli ollut nyt ongelmia moottorin kanssa ja sekin saatiin kuntoon. Tourimarine kävi korjaamassa vuodon ja teki myös moottorin säädöt kohdalleen. Olihan heille hiukan matkaa kohteeseen mutta tämäkin hoitui heiltä moitteettomasti. Paljon olen käyttänyt heitä ja tulen käyttämään vastakin.... Ja moottorin käyntiääni olikin minun ja Kipparinnan mielestä selkeästi pienempi. Toki osa syytä äänen muutokseen on varmasti uudella tiikkilattialla.



Kipparinnalla oikein sormet syyhysivät päästä vesille. Itsehän en sitten päässyt ruoriin ensinmäiseen 1,5 tuntiin. On hyvä kun veneen käsittely sujuu molemmilla hyvin. Kipparinna ajoi myöskin viimeisen tunnin ja rantautui satamaan todella kauniisti. Eli sain sitten itse ajaa pitkät pätkät rauhassa. Koko matka-aika Kråköstä Espoon suvisaaristoon olikin "vain" 5tuntia 15 minuuttia. Meidän ennätys... Emme menneetkään Hevossalmen sillan kautta vaan kiersimme Villingin ja Santahaminan etelän kautta tarkoituksena mennä Melkin pohjois puolelle ja meidän normaalia reittiä sitten loppu matka. Toisin kuitenkin kävi. Menimme Melkin pohjoispuolen kautta Torra Lövön ohitse kotisatamaamme.

Matkaan mahtui kaunista auringon paistetta, tuulta, tihku sadetta ja kunnon sadetta. Välillä oli nähtävissä kauden mahtavin sateenkaari Helsingin yllä. Kipparinna yritti kuvata sateenkaarta mutta huonolla menestyksellä.

Satuimme Harmajan kohdille samaan aikaan kun Länsisatamasta lähti Tallink ja Mein Shiff 3. Olivat mahtavan kokoisia kun ajelivat peräkkäin editsemme... Tämän jälkeen loppu matka olikin taas nauttimista auringon paisteesta ja lämmön palaamisesta.
Kaiken kaikkiaan matka oli todella mukava ja nyt sitten alkaakin veneen puhdistaminen sisältä ja varustelu kesän retkille.


keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Problem....

Lintukodossamme on ongelmia. Joko isompia taikka pienempiä. Vielä ei ole varmuutta ongelman laadusta ja koosta. Perjantaina sain puhelun että veneemme on vesillä ja moottorin kevät huoltoa tehdään. Eli saisimme menneenä viikonloppuna veneen ajoon. Toisin kävi. Uudessa puhelussa kävi ilmi että Diesel on väärällä puolella tankkia. Polttoaine pumpun korvilta valuu naftaa pilssiin minne se ei siis kuulu. Parin ämpärillisen verran sitä olikin jo pilssissä ennen kuin tankit suljettiin. Ilmeisesti ja toivottavasti kyseessä olisi vain pieni tiivistevuoto..... No, niin tai näin. Emme siis ole vielä päässeet veneilemään tänä kautena.
 
Tästä johtuen meillä jäi paljon aikaa tehdä muutakin viikonlopun aikana. Ensin juhlimme yhden lapsen valmistumista ammattiin ja kahden lapsen kevätjuhlaa. Tuli syötyä herkkuja oikein runsaasti. Sunnuntaina kun emme menneet veneilemään pääsimme leikkimään lasten kanssa Dronella. Tämä oli meidän koko perheen ajatus kuvaamisesta ja yhdessä olemisesta.  Pieni harrastustoimintahan pitää mielen virkeänä. Nyt on hyvä harjoitella tätä ennen kuin pääsemme "tosi" toimiin merellä. Olisi mahtava päästä kuvaamaan kesän saarikohteita "lintu perspektiivistä". Ja ainakin meidän talouden on yllättänyt mitä kaikkea voi tällä kuvata ja kuinka tarkkaa kuvaa tuo tekee.....


Ja jäihän meille sunnuntaina muutakin tekemistä. Pojan joukkue haastoi aikuiset ja sukulaiset vesipallo peliin. On varmaan viimeinen kerta kun aikuiset voittavat. Nuo reilu 10-vuotiaat lapset on todella mahtavia pelaajia. Aloittivat 2-0 pelin ja lopulta me pääsimme peliin mukaan. Aikuiset olivat lopulta lähes hukkuneita altaan pohjalla kun lapset ihkuivat vielä parasta virtaansa.

On se mukavaa kun voimme harrastaa erilaisia asioita yhdessä perheenä.....

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Odottavan aika on todellakin pitkä....

Olemme olleet taas Leaninan luona Kråkössä. Menneenä viikonloppuna rapsutelimme veneen pohjan sekä maalasimme pohjan  myrkkymaalilla. Olen päätynyt käyttämään Hempelin maaleja ihan siitä syystä kun kauan sitten veneessämme sellaista oli. Kaverin veneessä kun ei ollut olivat pohjat melkoisen erilaisia syksyllä. Meillä puhdasta ja heillä "partaa".... Mutta onhan tuossa veneenpohjassa maalattavaa, on ulokkeita ja pukkien kohdalta ahdasta. Onneksi minulla oli kaveri apuna. Siltikin tulivat jalat sekä selkä kipeiksi uusista liikkeista.
 
Kävimme myös katsomassa venettä sisältä. Ja paikat näyttivät siisteiltä ja uusi lattia todelta mahtavalta. Myöskin Kipparinna antoi tälle lattialle kiitokset. Ehkä vähän kaipaa vielä pesemistä ennen varsinaista kauden alkua. Sisällä pyörähdyksen jälkeen olikin sitten aika tarttua rätteihin ja vahata veneen kyljet. Kaksistaan hommaan ei mennyt enempää kuin 3,5 tuntia. Mutta nyt kelpaa katsella omaa peilikuvaa veneen kyljestä. Ehkä jossain vaiheessa pitäisi maalata kyljetkin uusiksi.  Vanhassa veneessä ei tekeminen koskaan lopu.
 
Kipparinna kun on taas käynyt melomassa niin on törmännyt talven tuhoihin. Yksi paikka jossa käymme joka vuosi on Porkkalan niemessä Nurmijärven ulkoilualueen laituri. Näistä kuvista on nyt aikaa pari viikoa. Laituri on saanut siipeensä talven aikana. Toivottavasti saadaan kesäksi kuntoon... Täällä on ollut rauhallista odotella kelin rauhoittumista Porkkalanselällä.

 Meillä on siis veneemme vielä kuivilla ja odottelemme kieli pitkällä ensinmäistä ajeluamme tälle kaudelle. Toivottavasti saamme kauniin ilman retkelle Kråköstä Espooseen.


tiistai 23. toukokuuta 2017

Sopivasti onnellinen




Kun aamulla herään, Mä tuntee voin sen Tää on kaunis päivä, Mä oon onnellinen. Sama mulle vaik satais Taivas ois pilvinen Tää on kaunis päivä, Mä oon sopivasti onnellinen. Tää kaupunki on koti mulle, Sun kanssa voin tuntee niin Sä saat mut näkemään asioita, Mitä en oo nähnyt aiemmin. (Robin)

Maailmassa on taas tapahtunut paljon sitten edellisen päivityksen. Työpaikka vaihtui lähes "lennossa" ja on taas elämä yhtä oppimista. Iltaisin on väsynyt mutta sopivasti onnellinen. Oman veneen laittaminen on nyt jäänyt vähemmälle.

Onneksi pääsin appiukon mökille auttamaan häntä veneen kanssa. Lapset pääsivät soutelemaan toisella veneellä samaan aikaan kun itse siirsin isomman veneen talvisäilytyksestä trailerille. Kävin hakemassa veneen Kouvolan järviltä ja toin sen kodin lähelle huoltoon.Tourimarine on huoltanut meidän veneitä jo useammin joten luotan todellakin heidän palveluihin. Ja traileri oli kuitenkin täältä Espoosta joten ei ollut turhaa ajoa....

 Mökillä olikin lapsilla paljon tehtävää. Molemmat nuoret pääsivät soutelemaan järvelle. Onneksi soutuveneessä oli "järviairot" joten soutaminen sujui hyvin. On se kaupunkilais ipanalle hienoa päästä kulkemaan omin avuin vesille, ehkä kalaan tai vain nauttimaan kesästä. Toki kalastuskin kuuluu olennaisena osana mökkeilyä.

Nyt oli myös pieni lisä harrastuksiin. Saimme hankittua dronen jota oli pakko päästä koekäyttämään. Olihan se meistä kaikista upea vekotin. Tätä tullaan käyttämään kyllä paljon kesällä mikäli pääsemme lomalle.

Meillä olisi pojan kanssa toiveita kuvata saarikohteita joissa tulemme käymään mahdollisimman paljon. Mahdollisesti myös jotain muutakin käyttöä dronelle tulee.... Ainakin ensimmäiset koelentämiset antoivat paljon iloa meidän porukoille.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Mela kimaltaen vesille...

Kipparinna oli viikonlopun reissuillansa. Koko viikonlopun hän sai nauttia Saaristomeren kauniista maisemista meloen.

Kipparinna kavereineen ajoivat perjantaina autoilla Kirjaisiin josta lähtivät melomaan kohti Brännskäriä jossa pitäisivät majapaikkaa viikonlopun. Venesatamassa ei vielä ollut ruuhkaa perjantaina lauantaina veneitäkin jo oli..... Kipparinna soitti vielä perjantai iltana kotiin ja sanoi paikan olevan mahtava. Sanoi, että tänne kannattaa tulla sitten kesällä veneellämme. Vesi oli vielä kirkasta ja kylmää joten näkyvyys veden alle oli hyvä.


Perjantaina illalla majoituttuaan ja syötyään heillä oli mahdollisuus päästä saunomaan. Sauna oli kuulemma kauniilla paikalla iltaauringossa. Ja löylyt miellyttäviä. Merivesi olisi saanut olla lämpimämpikin.

Meressä kyllä viihtyivät nuo melojat enemmänkin viikonlopun aikana. Paljon melontaa kauniissa saaristossa ja pelastautumis harjoituksia melontojen aikana. Valitettavasti kameraa ei voinut kuljettaa melonnassa mukana. Ehkä saadaan tulevana kesänä video ja still kuvaa taivaalta... Kovasti syyhyttäisi ostaa drone, ihan lasten toiveesta. Poikaa ja neitiä kiinnostaisi youtube kanavan perustaminen.

Brännskärissä oli aamulla tarjolla tuoreita sämpylöitä ja pullia. Kipparinna kehui myöskin paikan ruokia.

Kipparinna sanoi arvostavansa paikan ilmapiiriä kiirreettömyydessä ja ajattomuudessaan. Saa nähdä onko kesälläkin noin rauhallinen ilmapiiri. Toivomme tosiaan pääsevämme veneellä yhdessä vierailulle tänne. Tosin tuli pieniä haasteita loman ajankohtaan.




Sunnuntaina kotiin palasikin väsynyt mutta onnellinen Kipparinna. Uusien melontareissujen suunnittelukin oli alkanut jo autossa paluu matkalla kotiin. Mikäpä reissuja suunnitellessa ja tehdessä kun saa viettää aikaansa kauniissa saaristossa ja hyvässä seurassa.

Pitää varmaan alkaa päivittää Kipparinnan melontavarusteita. Edellisistä melontavarusteistahan päästiin eroon jo muutamia vuosia takaperin. Nyt olisi haettava hänelle ohjaaja pelastusliiviä ja muita ohjaaja varusteita. Itselleni tällä hetkellä riittää erittäin hyvin ilmatäytteinen kajakki veneilypäivien oheis ajanvietteeksi. Toki sillä voisi tehdä ihan iltamelontaja milloin missäkin.




sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Aikaan saatuja asioita....


Taas on kulunut aikaa siitä kun viimeeksi ehdin kirjailemaan tänne. Kaikki tekosyyt on käytettävä että, saa seliteltyä itselleen miten ei aina kaikkea jouda tekemään. Työt, koulut ja harrastukset nyt vain vie osan päivän tunneista. 

Onneksi meillä on sittenkin ollut Kipparinnan kanssa aikaa istuksia sohvalla ja haaveilla tulevasta kesästä mikäli sellainen tulee tuolta lumisateen seasta. Sain laitettua töissä loma-anomuksen esimiehelle hyväksyttäväksi ja sain sen hyväksyttynä takaisin. Tänä vuonna sain lomani Kipparinnan kanssa samaan aikaan joten toivottavasti ehdimme tekemään " Suuren Meriretken " oikein pitkänä. Meillä olisi tarkoitus olla merellä ensimmäistä kertaa Juhannuksena. Kokemusta merijuhannuksista meillä ei juurikaan ole. Teininä ehkä varsinaisesti viimeeksi olen ollut saaressa juhannuksen tuntumissa. Halusimme varmistaa perinteisen juhannus saunan ja olimme yhteydessä Elisaareen. Soitin sinne ja sain varattua sen kaipaamani saunan meille, mahtavaa. Samala sain tietää että, Elisaaren kartanolla esiintyy Juhannuspäivänä iltapäivästä  24.6. kamariorkesteri, joka soittaa meille mm. Merikantoa ja Sibeliusta. Kansallisromantikka sopii hyvin Juhannuksen tunnelmiin. Sieltä onkin sitten hyvä jatkaa matkaa...

Yksi asia joka on vienyt aikaani suunnattomasti on Leaninan uusi avotilan lattia. on ollut sahaamista, lakkaamista, liimaamista, hiomista ym kohtuu paljon kevät talven aikana. Nyt sain vietyä lattian veneeseen ja pienellä jännityksellä odottelin että kuinkahan käy.... Olin varautunut aikamoiseen ahertamiseen vielä veneellämme. Päällisin puolin palat menivät paikoilleen hyvin. Toki sain hioa monta hetkeä ennen kuin kaikki sopii toistensa kanssa täydellisesti paikoilleen. Kuvassa vielä sovittelu pahasti kesken.... Oli kyllä mahtava tunne kun huomasin miten hetkeni kellarissa muuttuivat lattiaksi veneessämme. Vajaa 7 neliötä tiikkilattiaa on vaatinut aikaa itseltäni ja perheeltäni. Suosittelen kyllä kaikenlaista veneen kanssa askartelua teille kaikille. Meillä taisi karata lapanen käsistä ja suunnittelenkin jo seuraavaa projektia.... 
 Viime vuonna olin samoihin aikoja tuolla veneemme luona eikä silloin satanut lunta. Lähtiessäni kotia kohti oli ajoittain melkoisen sakea lumisade ja kotiin päästyäni maa olikin sohjon peittämä.

Tossa muutama päivä takaperin tullessani kotiin töistä kuvasin pätkän merenrantaa. Eräskin kaveri oli "pettynyt" kun en kurvannut mereen :)



keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Hetki lähenee....

I am sailing
I am sailing
Home again
'Cross the sea
I am sailing,
Stormy waters
To be near you,

Odottavan aika on pitkä. Varsinkin näin keväisin on tuskallista katsella FB:ssä saariston satamien päivityksiä. Saadaan nähdä toinen toistaan aikaisempia veneilijöiden laittamia päivityksiä. Kyllähän sitä itsekin mielellään veneilisi jo mutta, on niin paljon tekemistä veneen kanssa ettei aivan näin keväällä pääse vielä merelle.

Kävin hakemassa kumiveneemme huollosta Vuosaaresta. Pääsin autolla minulle aivan tuntemattomiin paikkoihin ja satamiin katselemaan. Huollosta voin kyllä sanoa että kannatti. Palvelu oli hyvää ja erittäin ammattitaitoista. Ja kustannukset olivat maltillisia. Sai meidän kumiveneemme Iines taas lisää käyttöikää. Tulevana kesänä lapsemme saavat ajaa tällä keskenään jos haluavat, näin on sovittu. Tietenkin saavat tähän asiaankuuluvan koulutuksen. 


Nyt sitten kun aloin hoidella näitä asioita jotka vaativat läsnä olemista poikkesin sitten Maritimiin. Täältä hain uudet kahvat Family Cruiserimme uuteen lattiaan. Ovat sitten valmiina kotona kun saan porattua kahvoille paikat tiikkiin. 
Lattia projekti vetelee viimeisiään ja toivon sen valmistuvan kuluvan kuun aikana…. On ollut mukava työskennellä talomme kellarissa iltaisin ja viikonloppuisin. Kyllähän tässä aikaa on mennyt runsaasti, ehkä jopa enemmän kuin olin ajatellut.  Tuossa kahva laitettuna suunnilleen omalle paikalle. Seuraavaksi poraan kahvalle upotuspaikan  ja kiinnitän sen paikalleen. Enään puuttuu kiinnittämisen jälkeen lattian kuljettaminen veneellemme. 


Ja nyt olikin aika viettää kavereiden kanssa ” get together” tyyppinen ilta. Hyvää ruokaa ja seuraa oli tarjolla runsaasti. Lapset leikkivät yhdessä ja me aikuiset keskustelimme keskenämme.Tietenkin veneilystä, lomasta ja kesästä. Välillä lapsukaisemme kävivät näyttäytymässä jolloin kyselimme heidän lempi ja toive kohteista merellä. Vastaukset olivat kuten saattaa ymmärtää aika perinteisiä. Hanko, Tammisaari ( ravintolat) , Kasnäs ( kylpylä ), Elisaari ( koska aina… ) ja Björkö ( järveen uimaan ) sekä unelmana olisi Maarianhamina… Taas on ainakin meidän venekunnalla kova polte vesille.


Jos teillä on suositella joitain mukavia saaria tai satamia Saaristomerellä tai Ahvenanmaalla voitte ilmiantaa näitä paikkoja.  meillä ja varmasti monella muullakin ovat ajatukset jo kesän veneilyissä.
Linkissä esiintyvä teksti

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kipparinna merihädässä


"Hiuli hei, huoltanyt ei
merimies näin käy merta päinHiuli hei, merimies eipelkoa siis tunne ei!" Ja kun aallot Mikkiä keinuttaakotirannat kauas jääOi-voi, mikä kummitus tuolla, HAAMikki aivan säikähtää Hä-hä-hä-hääMä oon meripeikko, hä-hä-hä-häätyi-rät-tät-tät-tät-tät-tääPurtes on heikko, aaltoihin jäätyi-rät-tät-tät-tät-tät-tää Oi, oi, oi, oiPelkään jo voi, armoa suo vie emoni luoOi kiltti Peikko, olen niin heikkopelasta auta, oi ( Lyrics for Mikkihiiri merihädässä by Club for Five )
Kipparinna pääsi viime viikon perjantaina seuramme järjestämälle "Veneilijän pelastautumiskurssille" Meriturvan koulutuskeskukseen Lohjalle.
 
Aamupäivällä käsiteltiin turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten erilaisia pelastusliivejä ja niissä huomioitavia asioita. Paukkuliivillä ei tee mitään, jos sisäpussi on rullalla tai puhjennut suojakankaan alla. Myös patruunat saattavat kiertyä auki esimerkiksi hankauksen yhteydessä. Vuosittaiset huollot ovat tärkeitä, mutta niiden välissäkin on syytä olla tarkkana. Hyvä herätys oli myös se, että liivejä voisi olla veneessä erilaisia eri keliolosuhteisiin. Perinteinen pelastusliivi lisävarusteina huppu ja haarakiila osoittautuivat erittäin hyviksi vaikeissa olosuhteissa, kuten saimme myöhemmin huomata. Veneellä on myös huomioitava että kaikki katsastusvarusteet ovat olemassa, EA-varusteita voi olla runsaasti ja mahdollisimman laajalla otannalla mukana...
Kävimme läpi soihtuja ja hätäraketteja sekä erilaisia led-merkinantovälineitä. Jälkimmäiset ovat ainakin turvallisia ja helppokäyttöisiä. Tuli epäilys, että itse saattaisin kyllä vetää hätätilanteessa sokan irti juuri väärä suuntaan ja sitten palaisikin koko vene. Harjoitusta ainakin tarvitaan. Pitäisiköhän vaihtaa noihin led-merkinantovälineisiin.....
Uutta minulle oli pelastuslauttojen käyttö huviveneilyyn yhdistettynä. En ollut ajatellut, että sellaistakin voisi tarvita. Kovissa keleissä ja pitkillä matkoilla se kuitenkin puoltaa paikkansa. Tosin tulipalo tilannehan voi sattua lähempänäkin. Pelastuslauttoja on monen kokoisia ja tasoisia. On ns. karvalakkiversioita ja sitten niitä huvilateltan näköisiäkin. Tärkeintä on varmaan miettiä lautan sopiva koko ja mihin sen pelastuslautan kassin tai laatikon saa veneessä sijoitettua.  Kymmenelle hengelle tarkoitettu lautta kasseineen painoi niin paljon, etten jaksanut sitä juuri maasta nostaa. Sitä ei siis kannattaisi sijoittaa sinne pilssin viereen. Meillä olisi sellaiselle lautalle kyllä tilaa kannella. 
Maittavan lounaan jälkeen pääsimmekin sitten altaaseen pelastamaan toinen toisiamme; köysin, pelastusrenkain, vinssin avulla ja vaikka millä tavalla. Harjoittelimme Meriturvan Lillin kanssa kuinka vedestä pääsee takaisin veneeseen ilman portaita. Välillä tuli kova tuuli, sade ja aallokko. Ei se ihan helppoa ollut. Käsivoimille ja oikealle nostotekniikalle oli kysyntää. Harjoittelun myötä ajattelin, että meille voisi ainakin hankkia köysitikkaat vaikka molemmille kyljille tai verkon toiselle puolelle. Verkon avulla voi nostaa väsähtäneen uimarin rullaamalla ylös. Köyden heittäminen vaatii harjoitusta ja pelastusrenkaan heittomatka on varsin lyhyt voimista huolimatta. Aloin pohtia, että ehkä olisi hyvä kiinnittää köysi jo valmiiksi siihen hevosenkenkään, niin kuin jossain malleissa on. Siinäkin säästää aikaa. 

Kun olimme kaikki jo märkiä sateesta piti jättää vene ja hypätä veteen. Ajelehdimme myrskyssä pelastusasentoa harjoitellen, mutta onneksi paikalle saapui pelastuslautta. Sinne kapuaminenkin kysyi voimia, kun ei löytynyt askelmaa. Pimeyskin yllätti ja ukkonen. Autoimme toinen toisiamme, liiveistä repien. Ajelehdimme pimeässä, ahtaassa, huonovointisina, ilman pahoinvointilääkkeitä tai oksennuspusseja. Onneksi ei ollut tosi tilanne...

Erilaisten mielenkiintoisten harjoitusten jälkeen löysimme itsemme jälleen pelastuslautalta odottamassa helikopteria. Vuorotellen hyppäsimme takaisin myrskyävään mereen ja uimme kohti valonheittimen osoittamaa paikkaa. Vesi pärskyi kasvoille roottorin voimasta ja uiminen aallokossa oli työlästä. Saatuani vihdoin pelastussilmukan kiinni pujotin sen pääni yli, kainaloiden alle ja kiristys. Sen jälkeen merkki helikopteriin, että olen valmis nousemaan. Huikean hurja tunne, kun kroppa nousee pystyssä ylös ja matkaa korkeuksiin. Itse en voinut tehdä mitään muuta kuin muistaa pitää kädet alhaalla vartalossa kiinni. Matka tuntui pitkältä ja kyllä jännitti. Turvallisesti matkasimme ukkosesta huolimatta helikopterilla satamaan.
Viimeiseksi meidät marssitettiin kylmäaltaaseen harjoittelemaan selviytymistä turvallisissa olosuhteissa. Tarkoitus oli olla altaassa vähintään kaksi minuuttia, jotta saisi kokemuksen kylmän hallinnasta oikean asennon ja hengityksen rauhoittamisen avulla. Suurin osa porukasta vietti altaassa maksimaalisen viisi minuuttia ja nousi ylös vasta, kun kouluttaja käski. Liikkuminen ja pois nouseminen oli kuulemma kurjempaa kuin paikallaan jäätyminen. Minä en kestänyt altaassa edes vähimmäistä kahta minuuttia. Kantti loppui kesken.    
Kuuma suihku ja sauna tuntuivat taivaallisilta palelun jälkeen. Sämpylä ja tee kaiken jumppaamisen jälkeen maistuivat todistustakin paremmalta. Suosittelen osallistumaan pelastautumiskursseille joko Meriturvassa tai vaikka omassa seurassa. Monta hyvää vinkkiä tarttui mukaan ja riittävästi myös tervettä huolta, jotta tulisi paranneltua oman venekunnan turvallisuutta.