Muista ystäviä, ovat he sitten poissa tai läsnä. (Thales)
Marraskuu alkaa kääntyä loppua kohden. Kävin Leaninan luona taas sunnuntaina katsomassa kuinka ystävämme voi. Samalla peittelin Leaninan loppuun saakka. Ostin 10 metriä pitkän peitteen joten käytännössä koko peite on yhdestä osasta. Nyt kelpaa talven tuiskujen tulla. Mahdollisesti keulaan laitan vielä pienen lumiesteen ettei kannelle pääse kertymään isoa kinosta. Toivottavasti talvella kuitenkin sataa lunta. Menneinä vuosina kun veneemme on nukkunut talviuntaan Suomenojalla olemme käyneet lähes jokaisen lumisateen jälkeen satamassa tarkistamassa kuomujen kunnon. Siltikin kerran talvi teki tuhojaan ja romautti talvikatoksemme veneemme päälle. Onneksi vakuutuksemme auttoi vahinkojen korjauksen tuskassa. Nyt olen vaihtanut naapuriveneilijän kanssa puhelin numeroita jotta voimme kertoa toisillemme jos toisen vene kaipaa huomioimista. Toki vaimon perheen venekin sijaitsee samassa satamassa joten mekin pidämme huolta toistemme veneistä. 
Kerrankin sattui lähes tyyni ilta satamassa. Vesi on korkealla ja laiturille pääsee kulkemaan lähes suorassa olevaa kävelysiltaa pitkin. Pidän tällaisista syksyisistä rauhallisista illoista. Rauhallista meren liikehdintää on mukava kuunnella. Jotenkin rauhoittava vaikutus tuollaisella tyynellä kelillä. Toki syysmyrskyt kiehtovat mieltäni myöskin. Tällaisena rauhallisena iltana meren äärellä hiljennyn muistelemaan jo edesmennyttä ystävääni. Hän pääsi aikanaan toivomaansa paikkaan, eli Espoon viralliseen merihautauspaikkaan. Nyt voin muistella häntä aina käydessäni rannassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti