Suuri meriretki vol 5, vuosi 2017 osa 5, suuntana itään Maarianhaminasta

 Vihdoin ja viimein irrotimme köydet Maarianhaminan Itäsatamasta. Lähdimme ajelemaan etelään kohti Rödhamn satamaa. Meillä oli alkuperäisessä ohjelmassa tarkoitus pysähtyä tähän kuulemma kauniiseen kohteeseen mutta, aikataulu venyi Maarianhaminan kohdalla turhan pitkäksi. Nyt meille vain riitti ohi ajaessa ihaileminen.

Olimme päättäneet mennä Lotsudden Degerbyn satamaan Föglössä. Kaunis paikka ja laiturista löytyi tuulen suojaa tarpeeksi. Heti satamassa oli luotsitupa jossa kävimme tutustumassa elämään silloin joskus.... Päivällä kierrettiin kylää ja syötiin jäätelöä. Olimme luvanneet lapsille että, pelaamme jossain vaiheessa mini-golfia heidän kanssaan. Nyt meille tarjoutui tilaisuus mini-golfiin sekä shakkiin. Lapsilla oli melkoisen tiukka taistelu veneemme shakki mestaruudesta.

Illalla nautimme paikan saunasta. Ei ollut suurta ruuhkaa saunassa vaan saimme saunoa aivan yksin. Paikka on ilmeisesti ollut aikanaan uimahalli? Iltapalan ja iltatarinoiden jälkeen katselimme karttaa seuraavaa päivää varten. Tarkoituksemme olisi ajaa tyynessä kelissä Kihtin ylitse. Aikataulullisista syistä jättäisimme taas mielenkiintoisen Jungfruskärin toiselle reissulle.  Siinä iltaa istuessamme taas kokeilimme veneemme lämmitintä eikä se tietenkään inahtanut. Päätimme ostaa uuden veneeseemme heti kun tilaisuus tulee. Mielessäni olivat talvella tutustumani Planarin lämmittimet. Pikaisen googlaamisen tuloksena kävimme Webastot, Wallakset jne myöskin lävitse. Myöskin Kippari-lehden testi tuli luettua. Toki on tässä ilman lämmitintä veneilyssä etunsa, Kipparinna ryömi jokaisen yön aikana peittoni alle.....

 Aamulla sitten starttasimme matkamme kohti Korppoon Verkan vierassatamaa. Keli oli mitä mainioin eikä tuuli vaivannut. Bänö Ön kohdalla meitä oli oikein jonoksi saakka matkalla kohti Kihtiä. Vaikka tuulta ei ollut alkumatkasta juuri lainkaan nostimme Family Cruiserimme purjeen. Tämä oli lasten toive. Onneksi tuulta alkoi jossain vaiheessa nousta ja saavutimme purjeen kanssa lisää nopeutta jopa puoli solmua....
 Kipparinnalla oli vastuullinen tehtävä pitää purje tiukalla ja koiramme Mio osallistui tähän vastuulliseen tehtävään yhtä virkeänä kuin Kipparinna.  Lopulta pääsimme Verkanille ja paikalliset satama mhenkilöt olivat näyttämässä paikkoja sekä avustamassa rantautumisessa. Heille pitää antaa suuret kiitokset. Loppu ilta menikin kävellessä kaupalle sekä takaisin sekä taas tietysti saunomalla. Saunoissa oppii alueen saarista paljon ja kuulee erilaisia vinkkejä käyntikohteista. Toki myös mahtavia tarinoita erilaisista venereissuistakin kuulee.



Korppoon saaristoa

Kettu ?

 

Verkanilla vietetyn yön jälkeen matkasimme Kipparinnan sukulaisille Korppoon saaristoon. Ensimmäinen kerta meille kun vierailemme näin veneellä sukulaisilla. Ja tämä vierailu päivä olikin sitten ilmojenkin puolesta mitä parhain. Uintia, pihalla istumista, pihapelejä ja paljon muuta mahtui päivään. Päivä vaihtui illaksi ja lähdön hetken tullen saimme kutsun jäädä vielä illaksi kyläilemään. Illalla vihdoin veneeseen päästyämme mittailimme seuraavan päivän ajettavaa reittiä ja totesimme sen olevan sopivan mittainen. Tällainen mökkeily voisi olla mukavaa. Pelottava ajatus näin veneilijänä.. Jos sitä pysähtyisi paikalleen ja viettäisi aikaa mökillä. Selviäisiköhän sellaisesta? Ja sitten se kun pitäisi päättää missä mökin pitäisi olla. Meren/järven rannalla, peltojen keskellä, itä- vai länsisuomessa..... Pysytään tiukasti tässä veneilyssä jotta ei joudu tekemään päätöksiä.  Nyt on mahdollista suunnata veneen keula juuri sinne minne haluaa ja aina on uutta nähtävää...

Suuri meriretki vol 5, vuosi 2017 osa 4 / Maarianhamina Itäsatama

Matka jatkui taas septin tyhjennyksen jälkeen uusiin kohteisiin. Olimme katselleet illalla netistä miten Lemströmin kanava toimii. Lisäksi olimme kyselleet muilta veneilijöiltä millaisia muistoja / kokemuksia heillä on tuosta kanavasta. Osa sanoi kanavan aukeavan 1/2 tunnin välein mutta virallisesta infosta luimme kanavan aukeavan vain kerran tunnissa. 

Aurinko paistoi kerrankin ja ajaminen maistui hyvältä. Lumparnin päädyssä näimme kiiruhtavia purjeveneitä ja tajusimme saapuneen täysin oikeaan aikaan kanavalle. Ennen kanavaa ehdimme olla tyhjäkäynnillä enintään minuutin.

Maarianhaminan Itäsatamaan päädyimme lähes helteisessä kelissä. Ei tuulen virettä missään. Maksoimme heti kahdelta yöltä. Satamakonttorilla oli reippaita nuoria töissä ja asiointi olisi hoitunut myös suomeksi. Verestimme täälläkin ruotsin kielentaitojamme ja saimme kaiken hoidetuksi. Aamuksi suosittelivat hakemaan tuoreita sämpylöitä satamakonttorista. Ja näin myös teimmekin seuraavina aamuina. Ja näin myös teimmekin seuraavina aamuina.

Nyt kun vene oli tukevasti laiturissa ja paikka maksettu lähdimme kauppaan kaupungille. Jäätelöt mielessä suuntasimme kohti kauppaa. Vähän ruokaa ja jäätelöä ostettuamme kävelimme takaisin veneelle. Kipparinna "vaati" riippumattoa hänelle lehden lukemispaikaksi ruoanlaiton ajaksi. Ihmettelin siinä ateriaa tehdessäni ettei Kipparinnalla ollut lehtiä mukana ja kurkkasin. Siellähän hän lepuutti silmiään... Ei näitä hetkiä montaa ole ollut joten annoin nukkua. Mutta kesä on mikä on niin saimme päällemme ukkoskuuron ja tuokin hupi loppui. Sateen jälkeen aurinko paistoi taas mutta tuuli jäikin sitten useammaksi päiväksi.

Seuraavana päivänä lähdimme kävelylle katselemaan Maarianhaminan paikkoja. Lapset halusivat käydä katselemassa pupuja sekä kanoja sataman vieressä. Edelliseltä vierailulta tänne paikkaan ja vanhemmille lapsillemme kova pupu-kuume. Joten silloin ostimme pupun päästyämme kotiin. Nyt oli pakko sanoa ettemme voi hankkia pupua kun meillä on jo kaksi koiraa. Suloisen näköisiähän ne puput ja kanat olivat.  Toinen meistä aikuisista odotti alueen ulkopuolella koiran kanssa kävellen kun lapset ja toinen aikuisista ihastelivat eläimiä. Päivän kävelyiden ja ihmettelyjen jälkeen olikin aika suunnistaa saunaan. meillä miehillä saunat olivat mukavat mutta naistenpuolella tuoksui kuulemma viemäreiltä. Tästä johtuen minä ja pikanen saunoimme pitkään ja turisimme muiden veneilijöiden kanssa. Tuuli oli noussut päivän aikana joten päätimme olla täällä rauhassa vielä yhden päivän.  Onneksi näin. Meille jäi aikaa kierrellä Maarianhaminaa enemmän. Olo oli melkein kuin ulkomailla...

Päätimme käydä katsomassa länsi satamaa ja siellä olevia nähtävyyksiä. Matkan varteen mahtui kauniita puistoja sekä kirkko. Kirkossa oli lapsille tarjolla "kirkon rotan" etsimistä ja oli mieluisa myös meidän lapsille. Lapset saivat täältä palkkioksi omat leluhiiret.

Yksi nähtävyys jota olisimme halunneet esitellä lapsillemme oli Pommer. Emme tietenkään olleet tutustuneet netissä aukiolo aikoihin tai muuhun ja menimme vanhasta muistista etsimään tätä. Hämmästys oli suuri kun Pommer ei ollutkaan siellä missä muistimme. Kävelimme rantaa pitkin ja lopulta se tuli eteemme ja huomasimme sen olevan huollossa. Paikalla oli muitakin turisteja katselemassa ja ihmettelemässä laivaa. No, me jatkoimme matkaa ja kiipesimme rinnettä ylös vesitornille päin. Maisemat olivat hienot joten lastemme mielestäkin tämä kiipeäminen kannatti.

Lopulta vietimme Maarianhaminassa 4 päivää ennen siirtymistä uuteen kohteeseen. Huvi / perheveneilyyn tuulta riitti ehkä hiukan liikaakin ja meillä ei ollut mikään kiire minnekään. Satama täyttyi hiljalleen siellä ollessamme kun tulijoita oli enemmän kuin lähtijöitä. Lähtöpäivänämme satamasta oli melkein ruuhkaa ulos. Kaikki olimme odottaneet tuulten muuttumista maltillisemmiksi. Joskus odottelu kannattaa vaikka mieli hinkuisi jo merelle. Nyt olimme suunnilleen lomamme puolessa välissä. Keula siis kääntyi hiukkasen kohti kotia. Ennen kotiin pääsyämme olisi vielä paljon kivoja juttuja tiedossa. Vähän sukuloimista Kipparinnan sukulaisilla ja kahden kaveri perheen tapaaminen.

Suuri meriretki vol 5, vuosi 2017 osa 3

 Emme siis päätyneet sinne minne suunnittelimme.... Vaan painoimme menemään suoraan Bomarsundin vierasvenesatamaan. Matka alkoi mukavasti saarten suojassa ja hauskaa oli kyllä koko matkan ajan. Valitettavasti tuuli oli harminamme sitten Sottungan ja Lumparnin välissä. Saimme mukavia aaltoja suoraan sivusta.

No perille päästyämme tutustuimme Venesataman yhteydessä olevaan Puttes Campingiin. Paikka on aivan saman näköinen kuin edelliskerralla käydessämme 10 suotta sitten. Sopivasti aika on pysähtynyt 1970-luvun loppupuolelle. Palvelut löytyvät kyllä mutta, no ei ehkä enään aivan tuoreimpina.  Laituri hiukan rempallaan, yksi sähköpistorasia paikka. Läheinen ranta nuotiopaikkoineen ei todellakaan houkutellut viettämään iltaa. Rannassa oli purkukuntoinen "mökki" jolle ei ole ilmeisesti ollut käyttöä hetkeen.  Retkemme aikana eri satamissa jutteltiin veneilijöiden kanssa ja kaikilla oli toive taas joskus päästä käymään Bomarsundissa. Uusi aallonmurtajalaituri ja pientä päivitystä kaikilla toiveena.

Illalla ja seuraavana päivänä kiersimme sitten linnoituksen rauniot ja ihailimme aluetta. Ihmetystä aiheutti meille se ettei alueella ole mitään vierailijakeskus tyyppistä paikkaa. Missään ei ollut kootusti tietoa alueen raunioista ja palveluista. Ei löytynyt houkuttelevaa kahviota ja esitteitä kaikilla kielillä. Toivottavasti tähän tulisi joskus parannus.

Mahtava paikka tämä on kuitenkin kokonaisuudessaan ja käymisen arvoinen. Alue on laaja ja jatkuu sillan toiselle puolen jossa on Bomarsund museo. Onneksi paikalla oli toisia turisteja jotka kertoivat tästä. Emme olisi tienneet siitäkään. Emme kuitenkaan menneet siellä käymään. Meille riitti rauniot ja taulut joissa niistä kerrottiin.  Tarkoituksemme viettää kaksi päivää täällä lyheni vain yhdeksi päiväksi. Satamassa keikutti liikaa jotta olisi voinut nauttia veneessä olemisesta.

Päivällä turistileikkiemme jälkeen matkasimme yhteen matkamme pääkohteeseen. Kastelholmin vierasvenesatama olikin sitten aivan erilainen kuin Bomarsund. Mahtavan idyllinen ja rauhallinen. Itselläni jo pelkkä lähestyminen alueelle teki vaikutuksen. Mitkä maisemat olikaan kun lähestyimme linnoitusta ja aluetta...

Linnaa näkyi sopivasti lähestyessämme kohdetta ja lampaan määkimistä kuului kesäisessä iltapäivässä. Satamassa meidät ohjasi paikalle reipas nuorimies ja samalla hän avusti veneemme kiinnittämisessä. Sähköjohtomme oli hiukan liian lyhyt ja saimme jatkojohtoa satamasta. Laiturin päässä oli huoltorakennus ja satamakonttori. Ostimme siikaa konttorista ja Kipparinna kävi tutustumassa kirjojen vaihtamis pisteeseen. Vessat ja peseytymistilat olivat siistejä. Talon takaa löytyi myöskin tiskauspiste joita voisi olla jokaisessa vierasvenesatamassa. Tällöin vähentyisi vesistöön päätyvät tiskivedet.

Maksoimme samantien kaksi yötä kun tiesimme nähtävyyksiä olevan useampaan hetkeen. On linnaa ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo. Ulkoilmamuseossa vietimme ensimmäisen päivän illan ja linnaan menimme seuraavana päivänä. Linnassa riitti nähtävää useammaksi tunniksi ja lapsista oli hauskaa sonnustautua roolivaatteisiin. Kävelimme molempina päivinä alueella paljon ja vietimme kaksi mukavaa kesäpäivää historian pyörteissä. On se huikeaa kuinka jotain näin vanhaa löytyy meiltäkin näin läheltä. Alueella oli myös hieno vierailijakeskus jota kaipasimme Bomarsundista.

 

Lopulta tuli kuitenkin aika lähteä taas kohti uusia seikkailuita. Mutta ensin otimme taas Dieseliä tankkiin ja tyhjensimme septin. Kipparinna jo mietiskeli intoani tankata mutta mielelläni pidän varmuuden vuoksi hiukan liikaa Dieseliä mukana ja septi mielellään tyhjänä...

Suuri meriretki vol 5, vuosi 2017 osa 2

Taalintehtaalta lähtiessämme suunnistimme kohti Brännskäriä. Kohtuullisen lyhyt ajelu kelpasi tähän päivään. Kipparinna oli kehunut saarta kauniiksi ja mukavaksi keväisen melontaretkensä yhteydessä. Mukavan oloinen paikka heti ensisilmäyksellä minunkin mielestä. Uusi laituri jossa myös sähköä saatavilla. Kävimme kiertämässä luontopolun ja ihastelemassa maisemia jotka kyllä kelpasivat. Ja illalla suunnittelimme kartan ja lasillisen valkoviiniä seuraavan päivän matkaa.

Aamulla lähdimme meille ajoissa liikenteelle eli irroitimme köydet varmasti jo kahdeksalta. Tarkoituksena päästä mahdollisimman kauas länteen. Valitsimme reitiksemme pohjoisesta Ahvananmaata lähestyvän reitin ja päädyimme lopulta Enklingeen. Matkan varrella nostimme kohteliasuus viirin saalinkiin. Valitettavasti väärään puoleen. Onneksi huomasimme virheemme ennen kuin suurempaa vahinkoa tapahtui.

Matkalla oli aikaa nauttia riippumaton tuomasta rauhallisesta keinutuksesta. Kipparinna kuulemma luki naisten lehtiä vaikka yllätimme hänet nukkumasta. Poika luki riippumatossa 3 Etsivää kirjaa ja neiti Hercule Poirot tarinaa... ja vain mina, kippari, raadoin ruorissa koko pitkän matkan ajan.

Enklinge on rauhallinen ja mukava satama. Sähkö kuului satamamaksuun ja teinit olivat tyytyväisiä kun saivat ladattua tietoteknisiä laitteitaan. Laitoimme veneemme satamakapteenin ohjeiden mukaan kylkikiinnitykseen. Satamassa oli grillipaikka ja puucee. Lisäksi satamassa oli polkupyöriä lainattavaksi. Otimme pyörät illalla käyttöön ja kävimme tutustumassa Hermasin museotilaan. Todella idyllinen ja lähes maukas paikka. Saimme nauttia hetken lähes kesäisestä lämmöstä päivällä. Toki yöllä oli lämmintä vain 5 astetta plussan puolella. Onneksi meillä oli veneessä lämmitin, tai olisi se saanut toimiakin. Nyt kipparinna joutui kiilautumaan aivan kylkeen kiinni pysyäkseen lämpöisenä. Satamassa oli lisäksemme vain kolme muuta venettä. Illalla katselimme sääennusteita ja päätimme lähteä jatkamaan matkaa aamulla. Vaikka tuulta oli luvassa kiitettävästi suuntaisimme lähes seuraavaan saareen eli Seglingeen. Tänne emme kuitenkaan päätyneet vaan aivan toisaalle....