Matka jatkui taas septin tyhjennyksen jälkeen uusiin kohteisiin. Olimme katselleet illalla netistä miten Lemströmin kanava toimii. Lisäksi olimme kyselleet muilta veneilijöiltä millaisia muistoja / kokemuksia heillä on tuosta kanavasta. Osa sanoi kanavan aukeavan 1/2 tunnin välein mutta virallisesta infosta luimme kanavan aukeavan vain kerran tunnissa.
Aurinko paistoi kerrankin ja ajaminen maistui hyvältä. Lumparnin päädyssä näimme kiiruhtavia purjeveneitä ja tajusimme saapuneen täysin oikeaan aikaan kanavalle. Ennen kanavaa ehdimme olla tyhjäkäynnillä enintään minuutin.
Seuraavana päivänä lähdimme kävelylle katselemaan Maarianhaminan paikkoja. Lapset halusivat käydä katselemassa pupuja sekä kanoja sataman vieressä. Edelliseltä vierailulta tänne paikkaan ja vanhemmille lapsillemme kova pupu-kuume. Joten silloin ostimme pupun päästyämme kotiin. Nyt oli pakko sanoa ettemme voi hankkia pupua kun meillä on jo kaksi koiraa. Suloisen näköisiähän ne puput ja kanat olivat. Toinen meistä aikuisista odotti alueen ulkopuolella koiran kanssa kävellen kun lapset ja toinen aikuisista ihastelivat eläimiä. Päivän kävelyiden ja ihmettelyjen jälkeen olikin aika suunnistaa saunaan. meillä miehillä saunat olivat mukavat mutta naistenpuolella tuoksui kuulemma viemäreiltä. Tästä johtuen minä ja pikanen saunoimme pitkään ja turisimme muiden veneilijöiden kanssa. Tuuli oli noussut päivän aikana joten päätimme olla täällä rauhassa vielä yhden päivän. Onneksi näin. Meille jäi aikaa kierrellä Maarianhaminaa enemmän. Olo oli melkein kuin ulkomailla...
Päätimme käydä katsomassa länsi satamaa ja siellä olevia nähtävyyksiä. Matkan varteen mahtui kauniita puistoja sekä kirkko. Kirkossa oli lapsille tarjolla "kirkon rotan" etsimistä ja oli mieluisa myös meidän lapsille. Lapset saivat täältä palkkioksi omat leluhiiret.
Yksi nähtävyys jota olisimme halunneet esitellä lapsillemme oli Pommer. Emme tietenkään olleet tutustuneet netissä aukiolo aikoihin tai muuhun ja menimme vanhasta muistista etsimään tätä. Hämmästys oli suuri kun Pommer ei ollutkaan siellä missä muistimme. Kävelimme rantaa pitkin ja lopulta se tuli eteemme ja huomasimme sen olevan huollossa. Paikalla oli muitakin turisteja katselemassa ja ihmettelemässä laivaa. No, me jatkoimme matkaa ja kiipesimme rinnettä ylös vesitornille päin. Maisemat olivat hienot joten lastemme mielestäkin tämä kiipeäminen kannatti.
Lopulta vietimme Maarianhaminassa 4 päivää ennen siirtymistä uuteen kohteeseen. Huvi / perheveneilyyn tuulta riitti ehkä hiukan liikaakin ja meillä ei ollut mikään kiire minnekään. Satama täyttyi hiljalleen siellä ollessamme kun tulijoita oli enemmän kuin lähtijöitä. Lähtöpäivänämme satamasta oli melkein ruuhkaa ulos. Kaikki olimme odottaneet tuulten muuttumista maltillisemmiksi. Joskus odottelu kannattaa vaikka mieli hinkuisi jo merelle. Nyt olimme suunnilleen lomamme puolessa välissä. Keula siis kääntyi hiukkasen kohti kotia. Ennen kotiin pääsyämme olisi vielä paljon kivoja juttuja tiedossa. Vähän sukuloimista Kipparinnan sukulaisilla ja kahden kaveri perheen tapaaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti