Korviketta

On ollut melkoisen korvikepitoinen toiminnallinen viikonloppu. Perjantaina töistä kotia päästyä
murkinaa eteen koko perheelle. (Vaimo ei ollut kotona) Sitten neiti treeneihin. Tämän jälkeen pääsin itse asiaan eli veneilyyn. Kun omaa venettä ei saanut vielä vesille, niin sain auttaa naapurin veneen vesillelaskussa. Suunnistin illalla Suomenojalle, jossa Buster oli jo valmiina perävaunussa ja odotti mereen pääsyä. Vaunu auton perään ja liuskalle suunnistamaan. Täällähän oli jo yksi yhdistelmä pysäköitynä  tiellemme, liuskan yläpuolelle. Jouduin siis peruuttelemaan hiukan mutkan kautta rantaan. Onneksi minulla on kaverin sanoja lainaten "torikauppiaan" yhdistelmällä ajaminen hanskassa. Traileri oli sopivan kokoinen ja vene myös. Vaunu vedenrajaan ja Busterin keulaan köysi kiinni. Sitten vaan vene tönäistiin "lätäkköön". Naapurin perämoottori toimi moitteettomasti ja käynnistyi melkein ensi yrittämällä. Itse hyppäsin tässä välissä autoon ja ajoin vaunun takaisin paikalle. Katselin samalla kateellisena naapurin veneilyä.

Ennen satamasta poistumista poikkesin katsomaan vanhaa venettämme. Olisiko uusi omistaja paikalla ja kaipaisiko jotain neuvoja kevätkunnostukseen. Eipä ollut paikalla. Kurkkasin kumminkin veneen kannelle maasta käsin. Huomasin kevätkunnostuksen edistyneen todella mallikkaasti ja soitin vielä omistajalle kehuakseni tehtyä työtä. Juttelimme tovin ja vaihtelimme ajatuksia työn tekemisistä.

Lauantaina jatkui korvikepäivä. Eipä vieläkään ollut omaa venettä vesillä. Eli oli mentävä omalle pihalle grillaamaan. Toki merellä olisi ollut mukavampaa. Kotipihallamme on perus puulämmitteinen grilli kuten saaressakin olisi ollut. Tämä pihalla grillaaminen oli paljon lämpimämpi tapahtuma kuin esimerkiksi Stora Herrössä olisi ollut. Lapset käyttivät koirat ensin lenkillä, minkä jälkeen harjoiteltiin kesää varten "ruokailu tapahtumaa". Laitoimme heidät grilli ja ruokapaikan lähellä sijaitsevaan puuhun kiinni. Nuorempi olisi kaivannut seuraa ja yritti ulista hiukan. Vanhempi koirista muisti edellisestä kesästä miten tulee olla eli hän nappasi hyvän paikan auringosta ja alkoi nukkumaan. Kyllähän nuorempikin sitten suostui hiljenemään. Meillä oli grillikauden alkuun broilerinkoipia ja -reisiä, Sörkän nakkeja, perus grillinakkeja lapsille sekä maissit kaikille. Lisäksi grillasimme kaverin paahtoleivät ja söimme ne pois. Kanaa jäi vielä hiukan yli ja nämä käytimme illalla kanasalaattiin. Tätä samaa periaatetta käytämme kesällä meriretkillämme. Eli silloin teemme iltapäivästä satamaan saapuessamme isomman ruoan. Tästä ylijäämät laitamme jääkaappiin ja käytämme seuraavan päivän lounaaseen. Esim. perunoista tulee seuraavaksi päiväksi hyvää salaattia.

Nyt sunnuntaina kirjoittelemme tätä laadukasta tekstiä parvekkeellamme. Meillä on menossa jo toinen pannullinen teetä. Kuvittelemme istuvamme Flying Albatrossissamme kuuntelemassa sateen rapinaa sekä tuulen vonkumista. On täällä kyllä paljon lämpimämpi kuin veneessä ollessa. Vaimo lueskelee vanhempaa Vene-lehteä, jossa oli artikkeli ankkuriliinoista ja niiden kestävyydestä. Totesimme, että meillä on onneksi uudehko liina, joten ei aurinko ja vesi ole pahasti päässeet vielä liinaa kuluttamaan. Samassa lehdessä oli hyvä artikkeli veneruoasta. Ei muuta kuin reseptejä suunnittelemaan. Onneksi on aikaa istuskella ja vain olla....