sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Joko olisi aika? Vai vieläkö olisi haluja jäljellä... Veneillä


Hän on mukava, mutta ottaa helposti nokkaansa...joka muuten on hyvin sievä!- ( Asterix ja Kleopatra ) "

Lokakuun viimeisiä viedään varsin kauniilla ilmalla. Ihan pakkasen puolelle ei tänään ole päivä vielä mennyt satamassamme, Onneksi... Veneen nostaminenkin on jo varattu. Kuljetus Kartunen tulee nostamaan veneemme kuten aina ennenkin. Onneksi sataman vaihtaminen ei vaikuttanut tähän meidän luottoammattilaiselta saamaan palveluun.

No, nyt paistaa aurinko eikä tuuli kiusaa meitä. tämän takia on aika jo valmistautua tulevaan talveen. Veneemme masto olisi saatava pois tieltä ennen itse rakkaan veneemme nousemista talviteloille.

Satamasta oli aivan pakko päästä pyörähtämässä laitureiden ulkopuolelle. Ei liikaa mutta sillain, että voi sanoa olleensa "veneilemässä". Eihän siellä turhan lämmintä ollutkaan vaikka uusi Planar-lämmittimemme puhalsi lämmintä veneeseen. Ajan pääsääntöisesti aina kun mahdollista oma kuuppa ulkona. Nyt tämä pieni pyörähdys laittoi oman nokkani vuotamaan vuolaana. Äkkiä siis takaisin rannan tuntumaan ja keskittymään edessä olevaan tehtävään. Nyt kyllä oikeasti teki mieli mennä retkelle lähisaaristoon. Olen lukenut kateellisena toisten veneilijöiden päivityksiä joissa porukka on viettämässä viikonloppua saaristossa. Pitäisikö itsekin siirtää tulevaa veneen nostamista viikolla eteenpäin?

Maston kaatamiseen saimme Kipparinnan kanssa apua vanhalta naapuriltamme, reipas meripartiolainen oli "aina valmiina" kuten kunnon partiolainen on pyynnön käydessä. Saimme kyllä häneltä osaksemme pientä suunsoittoa maston koosta ja purjeestamme. Ovat ilmeisesti pieniä verrattuna heidän lippukunnan veneeseen. Pienuudesta on omat etunsa. Maston kaataminen ja siirtäminen talvisäilöön onnistuu omin avuin helposti.
Kipparinna onkin jo tottunut tähän maston kaatamiseen tai nostamiseen pystyyn. Jo kaksi kautta olemme hoitaneet tämän tehtävän. Tälle talvikaudelle veneemme nousee aivan meidän kodin viereiselle satama-alueelle jolloin voimme Kipparinnan kanssa viettää aikaamme veneellämme myös talvella. Melkoinen muutos siihen kun ensimmäisellä kaudella tämä oli Porvoossa. Viime vuonna jo talvehti Suomenojalla ja nyt vielä vähän lähempänä. Tämän sijainnin ansiosta veneellä poikkeaminen nopeastikin onnistuu helpommin ja voi olla askareiden kannalta todella iso juttu....


 Meillä oli käytössä Kipparinnan auto jota jotkut nimittelevät pieneksi. Silti matkaan mahtui mukaan yksi perämoottori joka kuuluu meidän Iines-kumiveneeseen ja Leaninan patjastoa. Vain keulakajuutan patjat haettava erikseen. Pipo päässä ja kaulaliina kaulassa muutama sata metriä sujui hyvin eikä rannalla edes ollut niin kylmä kuin veneellä pyörähtäessä.

Haluja veneilyyn olisi, mutta millä saisi kautta jatkettua pidempään kuin tänä vuonna? Meillä elokuu ja osin syyskuussakin Leaninan sievä nokka on ollut kohti seikkailuita. Syyskuun puolesta välistä kauden loppumiseen saakka olisi viikonloppuja paljolti käytettävissä jollei lasten harrastukset tulisi väliin. Varmasti lapset voisivat olla pois treeneistä tai sitten mummilla "hoidossa" jos olisimme merellä ilman heitä.

Nyt Family Cruiserimme on alastoman oloisena laiturissa odottelemassa kuivalle pääsemistä. Välillä mietimme jos jättäisimme maston pois kesällä. Nyt näkee miltä veneemme näyttäisi ilman mastoa. Kumpi olisi parempi? Mastolla vai ilman.... Ja minkä värin valitsisimme talven aikana kuomulle?















2 kommenttia:

  1. On se hyvä nostaa ennen lumia... mukavampaa aloittaa talvikausi notkein sormin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. Muutamana syksynä on talvi yllättänyt tämän veneilijän. Aina on mukavampaa kun veneen saa säilöön hyvän ilman aikana

      Poista