2015 Suuri Meriretki osa6, turnaus väsymystä

Kaiken kauniin ja suuren tässä maailmassa on luonut pelkkä ajatus tai tunne ihmisen sisimmässä.
- Kahlil Gibran

Pitkä Ikävä

Ollaan reissun siinä vaiheessa jossa pitää jo miettiä tulevaa. Örössä toista päivää ollessamme ajattelimme lähteä kohti Hankoa seuraavana aamuna. Ja sitten piti tietenkin kurkata sää tilaa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Lupasivat sellaista mukavaa tuulen virettä ( 10m/s) lännestä. Asiaa pohdimme oikein porukalla Örön saunassa. Kyselin porukoilta suosituksia reitiksi. Ja kyllähän me veneilijät autamme toisiamme. Ohjeita tuli runsaasti ja täysin toisistaankin ohjeita tuli.Örön saunahan on vanha kasarmin sauna. Ei mikään Spa osasto, mutta todella miellyttävä, suoraan menneisyydestä. Aiheuttaa myös meissä miespuoleisissa otuksissa muistoja omasta nuoruudesta ja varusmiespalveluksesta.



 Aloimme sitten itse ajatella ettei meidän vielä tarvitse päästä tuonne Hankoon. Kaksi meistä päätti siirtyä aamupäivästä Kasnäsiin ja yksi lähtisi sitten nopeammalla veneellä alkuperäisellä Hangon suunnitelmalla. Aamu valkeni emmekä heränneet kavereidemme lähtemiseen vierestä. Se ehkä johtui siitä etteivät olleet lähteneet. Päättivät tulla myös Kasnäsiin, heilläkin on kyse huviveneilystä kuten meilläkin.  Örön "5 tähden " satamaan ei tuuli juuri osunut mutta kiivetessä kalliolle näki kyllä isot aallot merellä. Örössä kannattaa vähän seurata minne jalkansa laittaa, itse kiipesin moirien kanssa aamulla satamassa olevalle bunkkerille. Pääsin itse ihan bunkkerin katolle, mutta koirat kieltäytyivät hyppäämästä sinne. Murkkasin reunalta kannustaakseni heitä ja näin mustan ison rantakäärmeen heti alapuolellani. Meinasi sitten tulla "jännä pissa" kun loikkasin koirien vierelle alas ja käärme lähestyi meitä. Kävelimme pois ja katsoimme rantakäärmettä hetken. Se meni suoraan pimeään bunkkeriin.

Tiskattuamme kaurapuuroastiat  ja kiinnitettyämme tavaramme paikoilleen lähdimme kohti Kasnäsiä. Matkalla meidät pääsi taas yllättämään yksi " merten ritari" törkeällä ohituksellaan. Vaimo oli ruorissa ja onnistui tekemään osittaisen väistöliikkeen. Onneksi keli oli asettanut lähdöllemme rajoituksia, kuten kaikki tavarat kiinni etteivät tipu. 




Kasnäsiin saavuttuamme saimme vierekkäiset paikat ensimmäisestä
vierasvene laiturista. Köydet kiinni ja maksamaan satamamaksua. Otimme kaikki sellaisen satamamaksun joka sisälsi myös kylpylän käytön. 32 € maksu pitää sisällään laituripaikan, sähkön, veden ja kylpylän. Seuraavaksi porukat varasivat pesukoneen ja kuivausrummun. Koneiden pyöriessä kävimme ostamassa rannan kalakaupasta sitruuna- ja aurajuusto lohta. Sitten olikin jo tarpeen vierailla ruokakaupassa. Täällä oli hyllyissä jo tilaa, olihan kyseessä sunnuntai iltapäivä. Saimme silti ostettua ruokaa veneeseemme. Ja ettei vauhti lopu kesken niin syönnin jälkeen suuntasimme kylpylään. Kylpylä oli paljon parempi kokemus kuin olin ajatellut. Oli terapia- ja poreallasta, sekä parin radan uimaallas. Poikamme (8v.) päätti käydä uimassa matkaa oikein radalla. Siinähän hän kelasi allasta hetken ja sai matkaksi puoli kilometriä. Kelpo suoritus, ei ole uimakoulut menneet hukkaan. Kylpemisen (n.2,5h) jälkeen maistui sitten taas ruoka. Onneksi tuuli oli tyyntynyt eivätkä veneemme enään keinuneet pahasti. Lapset nukahtivat taaskin hyvin ja sitten kävimme pitämässa viimeisen kolmen veneen yhteisen illanvieton. Tarinoita oli lennossa paljon ja aika kului siivillä. Pääsimme nukkumaan jo puolen yön jälkeen. Aamulla Millenium Falcon lähti ja jätti meidät kaksi Albatross venettä omilleen....

 Nukuimme pitkään ja kävimme septillä ennen matkaa kohti Helsingholmia.   Sadetta oli luvattu, mutta eihän sitä tullut vaan lähinnä helle.. Saimme vielä paikat laiturista ja heti sen jälkeen alkokin ukkonen jyristä yllämme. Mutta eihän sitäkään sadetta tullut. Otimme vaimon kanssa pienet päiväunet, hän pöydän ääressä pasianssi peli kesken ja minä keulassa Aku Ankka kesken. Tämän jälkeen olikin hyvä syödä paikallisia sämpylöitä. Välipalan jälkeen lähdin lasten kanssa uistelemaan ja vaimo vei koirat kävelylle saaren itäkärkeen. Uistelun jälkeen söimme iltapalan ja luimme lapsille pitkän pätkän iltasatua. Nyt edessäni on käynnissä pasianssipeli ja vieressäni kupillinen kuumaa teetä.

Rantakäärme Helsingholmista

2015 Suuri Meriretki osa5, sattuu ja tapahtuu

Kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä.
- Walt Disney

Tämä retkemme on unelmaamme. Unelmoimme tästä jo silloin kun veneilimme Nordic 81:llä. Silloin nykyinen veneemme oli vielä kaverini perheen vene. Halusimme yhdessä käydä täällä Saaristomerellä. 

Retkeemme tuli pieni muutos ja vaimon oli käytävä kotona asioita hoitelemassa. Tämähän kävi melkoisen näppärästi, kiitos kaverien. Veneen edellinen omistaja ( leski ) lapsineen ajaa hurautti autolla Taalintehtaalle. josta vaimoni otti heidän auton ja ajoi kotiin. Samalla nämä rakkaat ihmiset saivat mahdollisuuden liittyä veneretkellemme hetkeksi. Lähdimme Taalintehtaalta kohti  Högsåra, Lillbacka vierasvenesatamaa. Muut retkemme seurueet olivatkin jo siirtyneet tänne aiemmin. Sää ennuste oli lupaillut taaskin sadetta joten ystävillämme oli hurjasti vaatteita mukana. Kaikki tavarat ja ihmiset mahtuivat hyvin Albatross Vilkas veneeseemme. Ajoimme rauhallisesti kohteeseen ja olimme perillä iltapäivästä. Vähän jännitti tuo kuinka mahtuisimme suosittuun satamaan. Olihan siellä Högsåra päivä. Onneksi laituria lähestyessä huomasin sieltä lähteneen veneen pois. Saimme siis paikan laiturista. Satama maksu oli vain 15 € kun en tarvinnut sähköä. Keväällä hankkimamme aurinkopaneelit ovat toimineet todella tehokkaasti myöskin pilvisellä säällä. 

Iltasella emme jaksaneet tehdä paljoa muuta kuin uida ja syödä. Toki lasten mentyä nukkumaan kävimme yhdellä lasillisella laituribaarissa. Aamulla teimme sitten pitkän kävelyretken Sandvik rannalle ja paluumatkalla täältä pysähdyimme paikallisella hautausmaalla. Täällä mietin hetken edesmennyttä kaveriani. Hän on mukana tällä retkellä sydämmissämme. Onneksi voimme tarjota hänen perheelleen mahdollisuuden päästä mukaan osittain meidän veneilyretkille. Tämän hiljentymisen jälkeen suunnistimme Farmors kahvilaan nauttimaan kakkua. Ja sitten olikin aika jo palata takaisin Taalintehtaalle. 

Taalintehtaalla rantauduimme muutaman muun Albatross veneen viereen. Siinä rantautuessamme saapui vaimokin takaisin kotoa. Olimme kaikki niin väsyneitä, että päätimme jäädä taas yöksi tähän satamaan. Olihan yöksi luvattu ukkostakin. Illalla saunassa keskustelin usean Albatross veneilijän kanssa veneistämme. Ja samaa keskustelua olimme käyneet myös jo laiturillakin. Tämä johti minut perustamaan Facebookiin ryhmän Albatross veneilijät. 

 Aamulla lähdimme kohti Örö saarta. koko päiväksi oli luvattu sadetta ja kovaa tuulta. Mutta aurinko paistoi ja tuulta oli vain sopivasti. Olimme kuulleet useasta lähteestä parhaimmat saapumisajat sinne. Meille oli suositeltu aikoja 9 - 11 sekä 15:30 - 16:30. Nämä ajat ovat sellaisia jolloin satamasta lähtee veneilijöitä pois. Muutenhan satama on todella täynnä. Saavuttuamme saimme paikan vaimon siskon perheen lähettyviltä. Perimmäinen laituri aisapaikoilla oli paikkamme. Laiturimaksun ( 25 € ) maksettuamme kävelimme hetken satamassa. Laiturimaksuhan sisältää saähkön, veden, saunan. Satamassa on kaikki palvelut mukaanlikien jätehuolto ja tiskausmahdollisuus. Ja sitten taas olikin jo ruokailu aika. Pikaisen lounaan jälkeen lähdimme kiertämään saarta. Tämä olikin hieno kierros. Matkaa tuli melken 8 kilometriä ja näimme paljon kaunista ja koskettavaa. Oli metsää, vanhoja rakennuksia, tykkejä, bunkkereita, kalliota, hiekkarantaa, laitureita.... Eräällä laiturilla oli myös puhelinkioski. vaimon siskon mies meni sinne pienimmän poikansa kanssa "soittamaan". Poika totesi isällee kato käärme, isä ei heti uskonut mutta mietti mistä tuo sihinä tulee. Tähän poika totesi sen tulevan käärmeestä. Eli isä katsoi puhelin kioskin lattialautojen rakoon ja siellähän oli sitten iso (ranta)käärme.

Saaristomeren paras PuuCee

Retken jälkeen taas ruokailua ja yhteistä keskustelua, auringonottamista ja rauhaa. Miesten hoidettua tiskikasat ja ajateltua siirtyä saunaan yritti viereemme purjevene. Leveyttä tällä hienolla veneellä oli kuitenkin liikaa. Päätimme siirtää Millenium Falconin viereemme jotta purjevene mahtuu sitten heidän paikalle. No, asiahan ei mennyt kuten "Strömsössä". Millenium Falcon oli myös leveä tähän koloon. Siirtelimme veneitämme tovin ja saimme ne mahtumaan siten että vedimme meidät melkein pois aisojen välistä. Fenderit ovat totisesti kovilla nyt tässä välissä. Mutta sitten tunnin "virittelyjen" jälkeen ehdimme vielä saunaan. Paikkana saunan alue on hieno ja myöskin sauna on näkemisen arvoinen. Eihän se mikään nykyaikaiinen Spaosasto ole... LAuteilla miehillä oli keskusteltavana veneilyn lisäksi omat varusmies aikansa ja ne silloiset saunat. Saunan jälkeen veneeseen seurustelemaan vaimon siskon porukoiden kanssa ja ajoissa nukkumaan. 

Nyt aamulla sain hoidettua paperitöitä ja maksettua kaikki laskut joita aina kertyy Netpostiin mukavasti. Aurinko paistaa ja odottelemme Jurmon kautta tulleita kavereitamme satamaan. 

2015 Suuri Meriretki osa4

Epäröinnin kynnyksellä kysy kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?
- Tommy Tabermann

Epäröin ja mietin. Uskallanko vai mietinkö liikaa? Nyt oli kyseessä vain pitkän meriretken tähän mennessä pisimmästä päivä matkasta. Edessä olisi noin 43 mailin matka Jussaröstä Taalintehtaalle. 

Aiemmin tapahtunutta. 

Aamu alkoi Jussarössä perinteisesti. Koirat kaipasivat ulkoilua. Yö oli ollut viileä ja kostea. Pidimme taas Wallasta päällä. Kyllä se lämmittää mukavasti. Mutta kun hipsin rakkaiden Mion ja Metten kanssa ulos aamutoimille niin oli kyllä ilma viileää. Ulkoilun jälkeisten nokosten loputtua olikin jo lämpimämpää. Aamupala nautittiin Albatross / Vilkkaamme katto avoinna. Juttelimme naapuriveneiden kanssa päivän ohjelmasta ja sitten totesimme tarvitsevamme eväät. Tiedossa oli kävelyä ja käymistä merivartiotornissa. Saari on kyllä kaunis ja monipuolinen, täynnä historiaa.Päiväkävelyn ja ruokailun jälkeen, lapset kalastivat laiturilta lähes liikaa ahvenia. Siinä oli sitten Jupiterin kapteenilla perkaamista. Illalla sitten kalat halstrattiin ja Jupiterin miehistö söi vatsansa täyteen. Loput ahvenet menivät myyntiin lasten toimesta. Laiturilla kävely ja veneisiin koputtelu saatteella" Ahvenia myynnissä, omalla sopivalla hinnalla. Melkein kaikki meni kaupaksi. Sitten olikin taas lettujen vuoro, kermavaahtoa sekä mansikkahilloa. Ja letut käännettiin tietenkin heittämällä.

Lyhyen yön jälkeen aloitimme matkamme klo 06:00. Jussaröstä lähtiessä oli melkein tyyni keli. Aurinko oli ylhäällä ja ilma ei ollut pakkasella.Hangon ohitimme melkein peilityynessä kelissä. Ajoimme pysähtymättä Gustavsvärniin ja olimme perillä 9:30. On muuten kaunis paikka. Ainoa vika on rantautumisen hankaluus. Olimme lyhyesti kiinni laiturissa kyljittäin. Kiersimme saaren pikaisesti ja teimme aamiaisen valmiiksi jotta ruokailu sujuu ajon aikana hyvin.

Gustavsvärn on osa 1700-luvulta peräisin olevaa linnoitusta. Saarella on edelleenkin havaittavissa puolustusmuureja sekä muita rakenteita. Lisäksi löytyy myös sumutorvenhoitajan asumus. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka...

 Merellä ei vielä ennen pysähtymistämme ollut liikkellä muita. Eikä liikenne heti aamiaistauon jälkeenkään lisääntynyt. Toki veneilijät lisääntyivät pikku hiljaa ympärillämme. 

 Heti Hankoniemen jälkeen ohitsemme ajoi isompi moottorivene. Hänellä olisi ollut tilaa kiertää meidät kaukaakin. Ei vaan kiertänyt, tuloksena oli rikki mennyt ihan uusi Airamin termospullo sekä tee muki. Termospullosta hajosi tuhannen päreiksi sisusta. Mielestäni tuo piittaamattomuus toisia veneilijöitä kohti on lisääntynyt tässä lähivuosina. Ajoimme rauhallista reilua kuutta solmua loppumatkan Taalintehtaan vierasvene satamaan. Mukava paikka ja erittäin hyvä palvelu. Saimme veneemme taas vierekkäin kun olimme soittaneet ennen satamaan saapumista taalintehtaan vierasvenesatamaan. Laiturilla oli odottelemassa nuori naisen alku joka näytti meille paikat ja auttoi rantautumisessa. Satama maksu pitää sisällään sähkön ja saunat. Saimme myös pestyä vaatteemme ja täytettyä jääkaappimme. Nyt saunan raikkaana puhtaissa vetimissä on olo kuin kaupunkilaisella. Voin suositella vilpittömästi Taalintehdasta kaikille veneilijöille. Meille tärkeää tällä "huolto" päivällä on myös kaupoissa asionti. Saadaan uuteen jääkaappiin täydennystä ja lattian alle limuja jäähtymään. Toki täältä löytyy myös ravintolakin taikka pari niitä kaipaileville, kuten myös " pitkäripainenkin".

2015 Suuri Meriretki osa3

Elämää ei voida kirjoittaa; se on elettävä.
- Oscar Wilde

Tämä kuvaa monella tavalla elämäämme. Nyt elämme elämäämme veneilemällä maailman kauneimmassa saaristossa.Inkoosta lähtiessä oli tarkoitus tankata veneemme autoilijoiden diesel hinnalla. Paikallisen ABC: mittarin kortin lukija olikin sitten rikki. Tankkaaminen jäi, mutta septin muistimme tyhjentää. Inkoosta lähdimme kohti Elisaarta. Tytär toimi kuskina melkein koko matkan ajan.

 Olemme nyt pari päivää olleet Elisaaressa. Täällä olikin jo valmiina hyvät ystävämme. He olivat aamulla lähteneet "kiiturillaan" meidän yhteiselle meriretkelle. Kiiturin nopeus on suunnilleen 6 solmua... Perjantaina iltapäivästä saavuttuamme Elisaaren rantaan oli ilma mitä ihanin. Kiersimme katselemaan lampaita ja teimme samalla pienen lenkin luontopolulla.Luontopolulla kiertämisen aikaan saapui ystävämme paikalle omalla "merirosvo" laivallaan. Todella mukava tavata vanhoja kavereita merellä. Tämän jälkeen oli uimisen vuoro. Veneen perästä suoraan mereen, pomppien uimatasolta. Sitten oli vuorossa erään retkueemme jäsenen vieminen takaisin Inkooseen. Reppanalla oli töitä joissa piti käydä. Meidän Albatross / Vilkas suoritti tämän ajomatkan noin puoleen toista tuntiin. Matkaa oli 14,41 mailia. Ajoaika sisälsi myös tankkaamisen ABC:llä. Kortinlukija oli siis korjattu. Mukava kun sain tankkiin edullista menovettä. 


 Illalla sitten istuimme iltaa veneessämme ja kertoilimme tarinoita veneilyistämme. Merirosvolaivan kansi oli niin kaunis, että oli otettava muutama kuva jalosta juomasta. Blogin nimikin niin velvoittaa....Nautimme myös "laiva / viikinki" konjakkia ja kerroimme lisää tarinoita ihan nuoruudesta alkaen. Muutama kerta oli pakko katsoa tuleva sää. Olisiko perinteistä sadetta taas tarjolla. 

Aamulla käytettyäni koirat ulkona pääsin takaisin nukkumaan. Heräsimme sitten koko perhe noin yhdeksän aikaan. Nuorimmaiset lähtivät hakemaan uunituoreita sämpylöitä ja munkkirinkilöitä. Aamupalan jälkeen toivotimme merirosvoveneen porukalle hyvää kesän jatkoa. Vilkkaan sekä kahden kaveri veneen miehistöt siirtyivätkin sitten Elisaaren luontopolulle. Ilma oli kaunis ja jopa kuuma. Silti laitoimme kaikki räppänät veneistämme kiinni sateen uhan edessä.Luontopolku on kaunis ja monipuolinen. On tammi-, kuusi- ja mäntymetsää. Lehmiä ja lampaitakin löytyy. Lenkkiä meille tuli 3.73 km. Illalla oli sitten uuden saunan kokeileminen. Mukavahan siellä oli peseytyä. Ja mennä nukkumaan puhtaana.

kaksi vanhaa puuta,

 

Aamulla sitten lähdimme ajamaan kohti Jussaröä. Bärösundin lossilta haimme yhden kipparin mukaan. Oli selvinnyt töistään... Kaupan laituriin mennessä neitimme tippui mereen kun oli laittamassa fendereitä veneemme kylkeen. Onneksi oli liivit päällä kuten aina kansitöissä pitää olla. Kauppaostosten jälkeen sitten ajoimme Jussaröhön. Matkaa tuli 14,26 mailia. Loppupätkä olikin sivun puoleista maininkia joka keikutti mukavasti.

Saimme veneemme taas vierekkäin laituriin.Ja sillehän piti taas skoolata. Uusi laituri on hieno ja vakaa. Satamamaksu oli 20 € ja sisälsi sähkön. Uusi sauna ei ole vielä valmis. Sanoivat valmistuvan noin kahden viikon sisällä. Nyt veneessämme nukkuu viisi henkilöä ja koirat. Nuorimmainen siirtyi aterion sohvalle nukkumaan.

 Vähän negatiivistakin palautetta annettava Jussarölle, WC:n toiminta. "Ei kuulu meille" oli lause jonka saimme kun pyysimme kuiviketta ja paperia laiturin viereiselle vessalle. Ilmeisesti yrittäjälle kuuluu vain laituri, kahvila, kahvilan viereiset wc:t ja tuleva sauna. Muusta voi sanoa ei kuulu meille. Hassua kun wc ja grillipaikka ovat suoraan laiturin läheisyydessä. Kyllähän niitä mielummin käyttäisi kuin kauempana olevia.

Suuri meriretki 3, osa 2

Oli synkkä ja myrskyinen päivä, taas. Jotenkin tuntuu, että näitä päiviä on taas tälle vuodelle riittänyt. Okei, lähtiessämme "Nurmijärven Lähteelästä" oli kaunista ja lähes tuuletonta. Lapsemme siirtyivät Millenium Falconiin pelaamaan lautapelejä Porkkalan selän ylityksen ajaksi. Meillä oli hetki oikein hyvää aikaa olla vaimon kanssa kahdestaan. Tuuli ei oikein riepotellut meitä selän ylityksen aikana vaan pääsimme turvallisesti Stora Halsöhön Stora Halsöhön. Todella mukava ja rauhallinen paikka viettää yötä. Rannalla on laiturin edessä grillikatos. Ja laiturin takaa löytyy sauna. Saunan varausvihko on grillikatoksen seinässä olevassa postilaatikossa.

Kuva: Tuuli Salonen

Menimme illalla saunaan. Vaihtoehtona olisi kiertää rannan kautta saunalle taikka niin kuin me teimme, kumiveneellä suoraan yli. Naiset ja tytöt laittoivat jo veneellä bikinit päälle ja me pojat laitoimme uikkarit jalkaan jo veneillämme. Saimme virkistävän sadesuihkun ennen ja jälkeen ssaunan. Sade melkein haittasi elämää. Wallas oli laitettava täysille jotta saimme koiratkin pysymään lämpiminä sadepäivän jälkeen.

 Saunan jälkeen nautimme letuista sekä kermavaahdosta. Letut käänsimme tietenkin heittämällä.Veneessämme oli muutamia kypsyneitä persikoita. Näistä teimme lettujen lisäksi liekitettyjä hedelmiä. 

Aamulla herättyämme aurinko paistoi melkeimpä poikkeuksellisesti. Ja veneemme takana oli käynnissä polttopuiden tuominen saarelle. Melkoinen lautta jossa oli kaivuri kyydissä sekä tietenkin pieni traktorikin. Tätä puiden tuomista seurailimme aamiaispöydästä. Sitten olikin jo aika lähteä retkemme suraavaan kohteeseen. Matka alkoi vastatuuli osuudella, tämän jälkeen pääsimme saarten suojaan eikä keinutusta ollut ollenkaan. 

Ennen saapumista Inkooseen piti laittaa Albatross / Vilkas avotilan luukut kiinni. Sadetta taas tiedossa.... Tytär ja vaimoi toimivat kansimiehinä pienessä tihkusateessa. Inkoon vierassatamassa oli saapuessamme hyvin tilaa. Millenium Falcon rantautui ensin jonka jälkeen me kiinnittäydyimme heidän viereen. Tällä kertaa muistin tulla perille aivan väylämerkkien miukaisesti. Edellisellä vierailulla oikaisin ja olin vähällä jäädä pohjaan kiinni. Välillä paisteli aurinkokin oikein kauniisti. Tälläisena hetkenä vanha kaverimme soitti ja kysyi saisiko tulla kylään veneellemme. Hän oli käymässä veneellään ja huomasi meidän olevan satamassa. Todella mukava tavata kavereita reissussa. Nyt tätä kirjoittaessa satamassa on edelleen runsaasti paikkoja vapaana. Liekö "kurja" keli vai Kreikan tilanne vähentänyt veneilijöitä. Viime kesäkin oli meidän mielestä edellistä hjiljaisempaa laineilla. Ja kun seurailee veneitä nettivene.comista niin siellä on edelleen samoja veneitä myynnissä kuin viime kesänä. 

Iltapalaksi tänään oli kanasalaattia  jossa oli lisäksi hunajameloniakin. Kana oli marinoitu Chimichurrilla. Mukavan mieto ja sopiva maku myös lapsillekin.Tämän jälkeen on lasten hyvä käydä nukkumaan. Tätä kirjoittelen pitkän pätkän Harry Potteria luettuani. Vaimo yhdessä siskonsa kanssa ovat ulkoiluttamassa Mioa sekä Metteä.Koirien on ilmeisen haasteellista tottua syömään reissulla. Noita saa nyt kokoajan lahjoa herkuilla ja salaa syöttää. Punkkeja ei täällä reissulla ole ollut kuin kolme ja nekin Mette koiralla. 

Olen ottanut jääkaapista juustolajitelman lämpiämään. Maalais Brie, Chevrette Vuohengouda ja Petit Livarot huuhdellaan alas jääkylmällä Fresitalla. Vaimon sisko ihmetteli mihin vatsaan ssaisi mahtumaan herkulliset juustot, aiva amatööri veneilyssä siis....

Huomenna olisi tarkoitus sirtyä jopa niinkin kauaksi kuin Elisaari.