kevät tulee vääjäämättä...

" Jollei tammikuu pauku, niin kyllä helmikuu helisee " Suomalainen sananparsi 

Talvi on ollut täällä etelässä hyvinkin niukasti. Kerran olen päässyt lapiota käyttämään lumen lykkimisessä. Lähes harmittaa kun vene on nostettuna ylös merestä. Nyt olemme selanneet menneiden kesien valokuvia. Hiljalleen jos innostuisi suunnittelemaan tulevaa veneilykautta 2020 

 Itse olen menossa pesueen kanssa venemessuille. Koko porukalla on aina vähän eri ajatuksia mitä messuilta hakee. Lapset toivovat tietenkin messulakuja sekä pehmis jäätelöä. Me aikuiset haemme paljon tietoa eri saaristokohteista ja itse vietän aikaani tavarapuolen osastoilla. Toki uudet veneet kiinnostavat ihan koosta riippumatta. Eikö se ole tärkeämpää miten venettä käyttää kuin se koko :)

Sain arvottavaksi kaksi venemessulippua. Arvon yhdelle onnekkaalle kaksi kappaletta messulippuja. On oma asiasi otatko seuraksesi kaverin vai kulutatko useamman päivän messuilla. Voittaaksesi nämä liput sinun tulee kommentoida tähän blogiin mitä sinä toivot venemessuilta . Osallistumisaikaa kommentointiin on torstaihin 6.2.2020 klo 10 asti. Liput toimitetaan sähköpostitse joten on tärkeää laittaa Blogiin kommentit ilman omaa sähköpostiosoitettasi. Ja yhteystiedot sähköpostiin tahdenyhden@gmail.com

Taas sitä mennään...

Onneksi välillä tässä pimeydessäkin on paistanut aurinko. Silloin on aina syytä pistää nokka pihalle ja ottaa auringosta kaikki irti. Onneksi myös aurinko nousee ja laskee jo selvästi eriaikaan kuin ennen joulua. Sekin tuo helpotusta tähän arkeen.  Välillä on ollut jopa hankala uskoa valon voittavan vallinneen pimeyden, sateen ja kurjuuden. Onneksi niidenkin kanssa on pystynyt elämään kun aina keksii jotain hauskaa....

 Meillä on tänäkin talvikautena paljon asioita vireillä veneellä. Kun aloittaa tekemään jotain niin heti kulman takana on toinen työ odottamassa. Eli kun aloitimme sähköjen uusimisen veneeseen ja poistimme vanhoja kilkkeitä mahongista päätimme samalla käsitellä puut uusiksi. Tästähän sitten seuraa se että, päätimme hioa kaikki puupinnat nyt veneen avotilan avotilasta. Tätähän emme tietenkään olleet suunnitelleet etukäteen. Viime keväänä lähes vannoimme ettemme enään hio venettä pitkään aikaa ja kuinkas kävikään. Onneksi Mirka Deros auttaa tätä tehtävää paljon. Kone on näppärän kokoinen ja painoinen. Lisäksi se on tehokas kokonaisuus. Saa sitten nähdä kumpi meistä, Kipparinna vai minä,  hioo venettä tässä muutamana viikonloppuna tammi-/helmikuussa. Ja kumpi vai molemmat pääsevät lakkaamaan avotilan pintoja nyt todennäköisesti Epifanes kirkaalla lakalla.

Ollaan myös ladattu veneemme akkuja muutaman kerran talven aikana. Hupipuolen akku hankittiin viime kesäksi joten toivon sen kestävän käytössä vielä useamman vuoden. Kesällähän sitä ylläpidetään aurinkokennoilla yhdistettynä kunnolliseen MPPT-lataussäätimeen.

Ja venemessut on melkein jo "kulmantakana". Tiedä sitten mitä sietlä tarttuu matkaan mukaan.... 

Onnellista vuotta 2020

Vuosi vaihtui taas kuten aina ennenkin. Ja joulukin sujui joutuisasti.  Hyvässä seurassa kotona ja sopivasti veneilystä keskustellen kavereiden sekä sukulaisten kanssa. Toki joulun ja vuoden vaihteen aikana ehti poikkeamaan katselemaan Helsinkiä ja varsinkin perinteinen hautausmaa reissu kuului asiaan. Komean näköistähän hautausmailla on pyhien aikana....

 Meidän perheen uusiin loppuvuoden hommiin on kuulunut jo useamman vuoden ilotulitteiden myyminen osana lapsen vesipallojoukkueen varainhankintaa. Vaikka ensin teet päivätyön ja illaksi menet myymään raketteja sekä paketteja niin oli hauskaa oli. Sai taas tutustuttua lapsen joukkuekavereiden vanhempiin ja vaihdettua kuulumisia tuttujen ja tuntemattomien kanssa.

Nyt " sydän talvella " ei meidän satamassa näytä kovinkaan talviselta. Ei ole kaivattua pakkasta jolloin uskaltaisin avata vuotaneen septisäiliön ja tyhjentää sieltä kaiken loppu tuotteen joka on sinne ikuisesti kiinnittynyt.  Ei pääse myöskään merelle retkiluistelemaan kun ei tuo nyt vielä ole jäätynyt. Siis nyt jää sitten aikaa veneen purkemiselle. Aina pitää olla jotain tekemistä ettei ehdi tekemään pahojaan kuten joku tuttuni on aikanaan todennut.  

Siis purimme loppuun kaikki irtoavat palaset ohjauspulpetista.  Aikamoinen sähköjohtojen sykkyrä on vuosien saatossa veneeseen päätynyt. Nyt sitten järkeistämään tätä kaaosta. Ajattelin sähköihin liittyen ladata veneen akut nyt tänä viikonloppuna. Mahdollisestivoisin avustaa kaverini uuden venelämmittimen asentamisessa. He valitsivatkin kotimaisen Safire 23:n jo ikääntyneen Wallaksen tilalle. Itse pidän ajatuksesta että veneen mahdolliset parannustyöt ajoitetaan talvikaudelle eikä jätetä hommia muutenkin niin kiireiseen kevääseen. 

Ja nyt kun teemme vuoden 2020 parannukset näin talvella saamme mahdollisesti veneen myyntiin taas keväällä astetta paremmassa kunnossa. Jos oikeasti siis siirtyisimme purjehtijoiksi joskus tulevaisuudessa. Toki Nykyinen Family Cruiserimme on meille kyllä erittäin sopiva vene ja aina vaan toimivampi kun siirtyy hiljalleen 2020-luvulle toiminnoiltaan. 

Vuosi on kohta taputeltu...

" Niin kauan kun et halveksi rakkautta ja tanssia pysyy kolkko vanhuus poissa " ( Horatius )

 On taas ollut monta monituista asiaa työnalla.... Ihan perus duunin lisäksi on saanut touhuta myös iltaisin erilaisia askareita. Välillä ihan itsekseen taikka sitten pesueen kanssa. Pääsinpä jopa tutustumaan hienoon ravintolaan jonka seinällä olikin kiva tähti.  Ja paikan ruokakin oli vallan hyvää seurasta puhumattakaan.

No, on sitä muutakin touhuttu tässä edellisen kirjoituksen jälkeen vene asioitakin. Septi ongelmamme on päätymässe uuden tankin ostamiseen ja asentamiseen uuteen paikkaa. Vanha vuotava septi odottaa pakkasia jolloin on mahdollisesti hajuttomampaa tyhjentää loput tankkiin mahdollisesti jääneestä tavarasta. Ehkä pitää kuitenkin antaa se tyhjennystyö Kipparinnalle jolla ei ole aivan niin herkkää nenää kuin minulla.

Tässä eräänä päivänä sain houkuteltua nuoren kipparinalun veneelle tekemään hommia. Kuten ajatella saattaa ei tuollaista varhaisteiniä välttämättä houkuttele suuresti isän kanssa kylmään veneeseen meneminen purkamaan venettä palasiksi. Silti sain nuoren herran seurakseni veneelle. Käytiin yhdessä läpi mitä kaikkea vanhemmat ovat suunnitelleet tekevän veneellä talvenaikana ja saimme hyväksynnän kunhan takakajuuttaan saadaan kännykän ja tabletin lataamiseen pistokkeet molempien punkkien vierelle. Suostuin tähän vaatimukseen. 

Kun palkkion suuruus oli sovittu olikin aika tarttua työkaluihin. Mahtava tunne kun saa askarrella veneellä tai muuallakin perheenjäsenten kanssa. Molemmilla meillä oli hauskaa kun teimme yhdessä töitä.  Yhdessä tehdessä ehtii juttelemaan asioista joista ei muuten tulisi juteltua. Molemmin puolin jaettiin tunteitamme ja tietojamme toisillemme. Ja olinhan minä isänä ylpeä pojastani joka osasi tehdä töitä.  Neitien kanssa ollaankin tehty erilailaisia asioita vaikka olisivat neiditkin tervetulleita veneelle samoihin töihin. Toivottavasti kolkko vanhuus pysyy poissa kun olen yrittänyt noudattaa noita Horatiuksen sanoja. Vielä ehtii tämän vuoden puolella muutaman kerran veneelle jos ei muuten niin istumaan noille kesän 2019 aikana saaduille penkeille nauttimaan glögiä Kipparinnan kanssa..... 

Suunnittelua tiedossa

Kauniita ilmoja sentään joskus on näin syksylläkin. Välillä todellakin kaipaa aurinkoa jota nyt on melkoisen rajoitetusti ollut tarjolla. Hiljalleen olemme päässeet kauden 2020 veneen parantamisen suunnittelussa eteenpäin. Sain Oy Esco Ab:n avustuksella selkiytettyä tarpeitamme sähköjemme suhteen.  ( Facebook video ).  Nyt on hyvä aika alkaa rakentamaan venettä taas uudelleen. Talvella 2019 oli tuo ulkoinen puuosien huolto ja nyt sisällä sitten paljon tapahtuu, ehkä....

Ei auta kuin ottaa ensin kynää ja paperia käteen sekä piirrellä ja kirjoitella toiveet ylös. En tiedä lähteekö kenelläkään toisella veneensä kanssa haaveet " laukalle". Ainakin itse olen tässä vaiheessa vuotta voittamaton ja ehdin tekemään kaiken mitä haluan. Todellisuudessa ei ehkä aivan kaikki toteudu mitä olen suunnitellut. Kipparinna yrittää suitsia haaveiluitani ja joskus jopa onnistuu.

Veneessämme on ollut vielä mukavan lämmintä siivoamiselle ja askartelemiselle. On rauhoittavaa olla veneessä joka on hyvin suojattu talven tuiskuilta. Jossain vaiheessa iskee kaaos täälläkin kun alan todenteolla työskentelemään ja vetämään uusia juttuja kiinni veneeseemme.

Tässä vaiheessa olen varma että, veneemme on valmiina vedessä toukokuun alussa. Haave olisi päästä nauttimaan kevään kauniista ilmoista ja kevään elinvoimasta. Olisihan se kiva painaa menemään merellä veneellä jonka sähköjärjestemä toimii ja nuorille kipparin aluille riittää sähköä heidän "ATK" välineille.

Meillä on ollut monesti mukana kesän retkillä kumivene. Haluaisin päivittää nykyisen kumiveneemme uuteen ja Vetuksen vene kiinnostaisi. Saisinkohan kotona lupaa hankinnalle....

" Kusinen " paikka

" Ostetaan koneita ittelle, sen sijaan, että nikkaroitaisiin tai kudotettaisiin muille. Tästä seuraavat kaikki ne sairaudet, jotka eivät ihmiseen luonnostaan kuulu: liikalihavuus, masennus, tilinylitys, ylimielisyys." Tuomas Kyrö

 Loppu kesällä septistä lorahti jotain ylitse. Vuotaako septi vai menikö manusluukusta nesteet pilssiin? Silloin jo heti tyhjennettiin kaikki mitä sellaisella käsipumpulla irtosi. Nyt kun vene on ollut pukeilla jo jonkin aikaa niin loput nesteet on valuneet keulaa kohden. Pestiin koko pilssi ja kiroiltiin nesteitä joita keräilimme pohjalta.

Hieno asia tuo meidän laminoitu septisäiliö. On hyvin tuettu pitkittäis ja poikittais palkkien väliin. Mistään ei pääse näkemään suoraan vuotopaikkaa. Taitaa saha löytyä työkalupakista kun seuraavaksi suunnistan veneelle. Pitää ilmeisemmin sahata reunoja pitkin ja ah, sitä tuoksua mitä tuolta pöllähtää naamalle. oikein pelottaa ajatella sitä kaunista päivää näin etukäteen. Taitaa Kipparinna päästä sahailemaan.

 Samalla pyyhimme pesuaineella seinät sekä tasot. Lämmitin pöhisi koko ajan luoden lämpöä veneeseen ja kuivaamalla ilmaa. On paljon mukavampaa harrastaa kun pääsee harrastamaan vaimon kanssa yhdessä. Saimme molemmat nauttia tästä " kusisesta " yllätyksestä veneessä enkä siis ollut ainoa joka sai sen kokea.

Illalla olikin sitten aika perinteisille " äijä-saunan " pikkujouluille. Meillä on jo vuosia ollut tapana istua saunakavereiden kanssa lasilliselle ja jouluisille herkuille. Usein juomaksi valikoituu jaloja juomia ja rommia. Milloin kenelläkin on jotain jäänyt veneessä ylitse kesän tarpeista.

Miten tämä nyt taas näin on....

 " Herrasmies etsii asioita itsestään. alempiarvoinen mies muista" Kungfutse

Tiedä sitten olenko herrasmies vai en mutta veneen talvehtimaan laittamisen vaikeus on suuri joka vuosi. Vene on jo ollut ylhäällä tovin ja edelleen ilman peitettä. Olenko siis syyllinen laiskuuteen vai saisinko vieritettyä tämän jonkun toisen viaksi? Jotenkin saimme veneen tyhjäksi matoista, patjoista ym mutta tuo peitteen levittäminen on aina niin aikaa vievää touhua eikä vielä edes sada lunta taikka räntää.

 Välillä on syytä kuitenkin käydä merellä nauttimassa piristävästä meri-ilmasta. Tallink Silja on ollut meillä pitkään paikka jonne kadotaan Kipparinnan kanssa lapsia karkuun. Nyt oli jopa ihan tasainen meri joten laivakaan ei turhia keinuttanut. Tiedä sitten kuinka virkistynyt sitä olikaan kun mereltä palasi kotiin. On ihan omalla veneellä merellä ollessa kotiin palatessa ollut erilainen olo....

 Onneksi sunnuntaina oltiin sitten oman Family Cruiserin kanssa askartelemassa. Ensi töikseen laitoin Planarin pöhisemään lämpöä veneeseen. Kannattaa aina kuivata myös rannalla oleva vene ajoittain. Kestää siistimpänä vene pidempään. Ja sitä lämpöä tulikin sitten mukavasti tasaisesti ympäri venettä. Olisi voinut vaikka viihtyä veneessä pidempäänkin. Valittavasti jouduimme aloittamaan kehikon rakentamisen jotta saamme veneen piiloon säältä ensi viikonloppuun mennessä.

 vanhat kehikot kaipasivat pientä freesaamista ennen asentamista. Ilmeisesti se kuuluisa "joku muu" oli purkanut kehikon keväällä koska sen kokoamiseen meni hiukan aikaa. Tunnustan, se joku olin ihan minä itse. Onneksi Kipparinna on apuna joten saamme tämän joskus tehtyä valmiiksi. Toki satamassa taas meni aikaa jutellessa muiden veneen peittelijöiden kanssa sekä käytimme taas aikaa katselemalla "vieraisiin". Ihan siis erilaisiin purjeveneisiin kääntyy Kipparinna ja minun katseet toisinaan. Josko joskus pääsisi kokeilemaan meille ihan vierasta.... veneilyä.