tiistai 13. elokuuta 2019

Paluumatka alkakoon

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.
Lääkkehillä hoidelkaa Nalleystäväämme.
Maito tuore lämpöinen hyväks olla voisi.
Vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi.
Patjaksensa parahin matto levitellään,
peitteheksi toinenkin kääritähän hellään.
Laulu kaunis lauletaan univirreksensä,
itse käymme uinumaan hänen vierellensä.

Vahtikoira vartio uskollisna meitä,
kunnes koittaa aamunkoi, hän ei meitä heitä.
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
Nalle-raukan kuntohon aamuksi jo saamme."

Kipparinnan kesäflunssa alkoi pahentua ja matkamme kääntyi hiljalleen kohti kotia. Borstö oli jo menomatkalla ohi ajaessamme katsottu paikka. Lisää kiinnostuvuutta lisäsi kun saimme reissullamme kuulla kehuja paikasta. Satamassa oli hieno laituri ja Kipparinna ajoi siihen nätisti. Valitsimme laiturin päästä paikan heti grillikatoksen edestä. Heti kun meidän nuoriso oli koirien kanssa pienellä jaloittelutauolla he löysivät heti kyyn.
Saarella on paljon käärmeksiä kun oikein näimme toisenkin kyyn grillikatoksen vieressä.

Borstön luontopolku kierrettiin ja katseltiin kalastajakylää ihaillen. On kyllä käymisen arvoinen paikka. Lähes pelottava laivan keulakuva odotti katsojia korkealla kalliolla.

Seuraavaksi lähdimme sinne minne jo aiemmin ajattelimme menevämme eli Vänöön. Nyt aurinko hellii venekuntaamme eikä tuulesta ollut harmia. Matkasimme tänne väylien ulkopuolelta ja ihastelimme rauhallista luontoa.


Satamassa oli hyvin tilaa sinne saapuessamme ja saimmekin Family Cruiserimme laiturin sisäpuolelle lähelle rantaa. Pikaisen kaupassa käynnin jälkeen lähdimme kauniiksi kehutulle rannalle.  Matkalla on komea kappeli. Alunperin kappeli on 1600-luvulta ja nykyinen on rakennettu 1975.

Uimaranta on hiukan kaukana venesatamasta mutta, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.  Hiekkaa ja kalloita ihan riittämiin. Vesi ei valitettavasti ollut kovin kuumaa ja itse kävin lähinnä pikaisella uinnilla. Kipparinnan flunssa vain pahentui päivä päivältä eikä hänen uinnista tullut mitään.
Koirillakin oli lämmin kakun kiersimme luontopolkua. Blondimme hoiti jäähdytyksen menemällä kellumaan kuralätäkköön. Pari päivää täällä meni todella nopeasti ja poikkesimme mielellämme uudelleen. Teineille oli parasta kun netti toimi hyvin sekä sähköä sai riittävästi.

Matkamme jatkui täältä kohti kotia. Seuraava pysähdys olisi Kipparinnan vastustelusta huolimatta heinäkuinen Hanko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti