Hanko, ilon ja auringon paikka

Seilin pysähdyksen jälkeen olikin meidän nuoriso-osaston aika suunnistaa kotimatkalle. Heidän toiveensa oli viimeiselle yöpymispaikalla Hanko. Niinkuin meidän nuori Kipparinna alku sanoo, " luonnonsatama minun makuun". Smutrongrundet, Hangon Itämeren Portti on siis paikka minne halusivat.  Kesän helteet hellivät meitä vieläkin ja tuulta oli vain nimeksi. Alkumatkan menimme rohkeasti moottorilla ja puolivälin jälkeen saimme purjeet esille. Oli taas hieno päivä olla vesillä. Hangon läntisen selän jälkeen tuuli loppui taas ja moottori laitettiin päälle. Ja taas Kipparinna sekä koirat vaativat päästä uimaan. Onneksi sinilevä ei haitannut tälläkään kertaa uimista. On siinä laumaa meressä yhtäaikaa. Siksi siis aina mentävä selkeästi väylän ulkopuolelle uimaan.

Hankoon saapuessamme saimme meille mieluisen paikan. Suoraan koirien ulkoilutus kallion kohdalle. Tässä pyrimme aina olemaan kun saavumme Hankoon veneellä.  Pieni välipala heti satamaan päästyä ja sitten koirien ulkoilutusta pitkin Hankoa. Lopuksi piti, siis aivan pakko, mennä Classic Pizzaan syömään. Tämä oli lapsille iloinen yllätys ja heidän hymy oli suuri. Tyttären ja Kipparinnan yhteinen loma toive on päästä Hangon sadesuihkuihin illalla. Niin nytkin kävi. Minä ja nuori herra pääsimme myös saunomaan. Ilmeisesti naisilla on kuitenkin paremmat maisemat saunalta kuin meillä miehillä. Onneksi saunassa oli porukkaan niin tuli taas juteltua muiden veneilijöiden kanssa erilaisista paikoista joissa itse kukin olemme olleet tämän kauden aikana. Mielestäni satamien saunojen parasta antia on juurikin tämä ajatusten vaihtaminen toisten veneilijöiden kanssa. 

Saunan jälkeen oli vuorossa nuorison kiusaamista. Eli siis " pakotimme " heidät seurustelemaan meidän vanhempien kanssa ja pelaamaan risti seiskaa. Tätä tuskaa helpottamaan tarjoilimme herkullisia Estrellan sipsejä sekä kyytipojaksi limua meille kaikille. Kenellekkään ei maistunut saunan jälkeen enään lasillista viiniä. Oli meillä kuitenkin ihan mukavaa yhteinen pelituokio. Lopulta nuoret painelivat omiin peteihin lukemaan ja katsomaan ohjelmiaan. Minä ja Kipparinna jäätiin sitten kaksistaan parantamaan maailmaa. Me pelaamme usein kaksistaan pasianssia. Minä pelaan " olan yli " kun Kipparinna on se varsinainen pelaaja. 

Seuraavana aamuna nuoret lähtivät kotiin ja olivat saaneet kuskiksi heidän isosiskon. Nappasivat vielä koirat mukaansa. Koirille alkaa tämä kaksi viikkoa olemaan ihan riittävä aika pienessä purressa. Vanhempi näistä koirista alkaa aina loman puolen välin kohdilla sanomaan ettei tämä vene-elämä ole aina niin mukavaa. 

Samalla kertaa kun nuoriso lähti kotiin saapuivat meidän ihanat kaverit veneellemme kyläilemään. Aivan parhautta.....
 

Ihan Seilissä

Meidän nuorukainen heitti oman toiveensa seuraavasta kohteesta ja se olikin todella mielenkiintoinenn, Seili. Hän oli lueskellut paikan historiasta ennakkoon ja kyllähän tämä paikka meitä muitakin kiinnosti.

Aamulla lähdimme melkoisen aikaisin satamasta tänne Seiliin. Meitä lähti samaan aikaan kaksi muutakin venettä samaan paikkaan. Ajoimme peräkkäin pitkillä välimatkoilla. Joku kävi hakemassa polttoainetta. Mekin kävimme tyhjentämässä septin Korppoströmin satamassa. Aina kun tarjoutuu mahdollisuus tyhjentää oikeaan paikkaan septi niin se kannattaa. Matkalla taas siirryimme väylän reunaan. Kipparinna sekä koirat kävivät uimassa lämpimässä vedessä. Ja aurinko kuivasi reippaat uimarit omalla energiallaan. On se ihme mitä uiminen tekee, Kipparinna rauhoittui ja koirat riehaantuivat. Koirilla alkoi leikit veneen kannella ja piti oikein tarkkailla että, pysyivät kannella. Kipparinna taas jäi uimatasolle istumaan ja nauttimaan kivennäisvettä auringon helliessä ihoa. 

Seili oli meille tosiaan uusi kokemus. Tosi mukava saapuminen satamaan. Paikkoja hyvin laiturissa ja reippaita partiolaisia auttamassa saapumisessa. Saimme naapuriveneeksi samat ketkä olivat lähteneet aamulla samasta paikasta liikenteeseen. Ennen kuin pystyimme tekemään saareen tutustumista oli kaikkien meidän venekunnan matkustajien käytävä uimassa. Tässä lahdessa vesi oli todellakin lämmintä. Kipparinna ui yhdessä nuoren Kipparinnan alun kanssa siihen saakka kunnes sain ruoan pöytään. Hyvä ruoka, parempi mieli toimii tässäkin tapauksessa. Iloisen masun kanssa on mukavampi käydä kävelyllä.

 Saaren historia vetää hiljaiseksi on spitaalisia ja mielisairaita. Kannattaa tutustua Seilin historiaan. Huikea paikka. Melkein tuntee edellisten sukupolvien läsnäolon täällä kulkiessa. 

No, ruokailun jälkeen lähdimmekin kiertämään helteessä luontopolkua. Oli hyvä päästä metsän katveeseen viileään. Vaihtelevaa maastoa ja maisemia tämän polun varrella. Näimmepä myös kyyn kiipeämässä nuorta puuta pitkin ylöspäin. En muista vastaavaa aikaisemmin nähneeni. Heti tuli mieleen Indiana Jones elokuvat ja niiden käärme ja ötökkä kohtaukset. Toi kiipeilevä käärme odotti varmasti jotain minuakin isompaa paistia jonka päälle hypätä. 

Luontopolku päättyi Seilin kirkon pihalle. Valitettavasti kirkkoon emme päässeet sisälle kun ovi oli lukossa. Pihalla vain kiertelyä ja istumista. Kaunis kirkko kyllä kyseessä ja iso.  

Luontopolun jälkeen uintia, taas.... Ja lasillinen raikasta valkoviiniä ja kivennäisvettä. Muutaman pasianssinkin ehtii pelaamaan ennen saunomista. Illalla painelimme saunoihimme. Miesten sauna oli vanhassa talossa ja tarjosi mahtavat löylyt. Toki kun talo on vanha niin olivat pesutilatkin nähneet jo parhaat päivänsä. Silti siellä oli mukava olla. Saunoissa on aina parhaat tarinat tarjolla. Niin tälläkin kertaa juttu soljui kanssa veneilijöiden kesken. Takaisin veneelle päästyä piti päästä heti uimaan uudelleen. 

Kannatti kyllä tulla käymään. Ja tulemme kyllä käymään toistamiseenkin tulevien vuosien aikana. Aamulla lähdemme sitten seuraavaan paikkaan

 

Loman kääntöpiste

Björköstä lähdimme hiukan suunniteltua aikaisemmin. Naapuri vene lähti pois ja päätimme lähteä samaan aikaan. Björkön lahden pohja on melkoisen haastava ankkureille. Meilläkin on iso ankkuri sekä ketjua sen lisänä. Silti ankkuri oli liikkunut toisaalle kuin sen olimme laskeneet.  Tuulta oli luvassa ja saimme kuin saimmekin purjehtia. Ihan mukava lisä kun ei edellisinä päivinä ole tarvinnut purjeita avata ollenkaan. Nyt saimme aikaiseksi jopa pientä kilpailua muutamien kanssa. Pitkiä merenselkiä riitti jolloin oli kiva vertailla vauhtia muiden vauhtiin. Alkuun tuulikin ihan mukavasti noin 10 m/s ja loppu matkasta ei tuullut juuri mitään.  Ja Kipparinnaa tietenkin houkutteli meri puoleensa. Lopulta pysähdyttiin väylän viereen uimaan. Tämä on kyllä ihan parasta. Lämmin vesi ja aurinko, ei kiirettä mihinkään. Tähän aikaan heinäkuusta meri oli niin lämmin että, jopa itse viihdyin meressä

Pääsimme meille uuteen paikkaan. Seuran saari sijaitsee ihan väylän vieressä. Kokeilimme ensin kiinnittyä toiseen poijuun. Muuten hyvä paikka kiinnittyä mutta, emme päässeet rantautumaan kun veneen masu otti pohjaan kiinni. Oli pakko vaihtaa seuraavaan poijuun joka olikin sitten paljon parempi paikka. Tämä seuran kohde on erittäin suojainen paikka lähes tuulella kuin tuulella. Yksi asia joka houkuttelee näihin seuran saariin on, sauna. Niin tässäkin paikassa. Illalla saunasta oli taas miellyttävä mennä uimaan kerta toisensa jälkeen. Tälläkin saunalla riitti saunojia koko illan ajaksi. 

Saunan jälkeen piti tietenkin grillata ja ruokailla. Lopulta koitti aika joka rasittaa välillä nuoriamme. "Pakotimme" heidät seurustelemaan vanhempiensa kanssa ja pelaamaan risti seiskaa. Lopulta voisi sanoa ettei ketään vahingoitettu. Karkit ja sipsit toimivat motivaattorina. On todellakin mukavaa kun nuoriso haluaa edes hetkeksi vanhempien seuraksi merelle. Tai ainakin merelle jos ei seuraksi. 

 Seuraavana päivänä siirryimme moottorilla vain vähän matkaa. Korppoström on mukava paikka jossa hoituu asiat kuin asiat. Nyt kävimme kaupassa ostamassa lisää ruokaa. Kauppa on pieni mutta kyllä sieltä tarvittavat asiat löytyi. Kipparinna olisi halunnut jatkaa matkaa pikaisesti mutta pientä veneen huoltoa oli minulla tiedossa. Lisäksi täällä on hyvä laituri missä viettää iltaa. Satamasta  löytyi tuttujakin joiden kanssa oli mukava jutella. Tämä oli tällä kertaa meidän läntisin kohde. Seuraavaksi palaisimme takaisin Björköseen, ehkä. Nuori herra kyllä heitti toiveen aivan toisesta paikasta. Sellaisesta missä emme vielä olleet kertaakaan vierailleet. Ja se alkoi kyllä houkuttelemaan....

Pulikoimista ja aurinkoa

Tällä kertaa kun lähdimme liikkeelle olikin koko perhe matkassa mukana. Keli oli mitä kaunein ja lämpöä riitti heti aamusta lähes liikaa. Olimme sopineet tapaavamme kaverit seuraavassa satamassa ja sinne siis matkamme vei. Osan matkasta pääsimme purjeilla mutta pääosa tästä reissusta meni moottorilla.

Matkamme vei meidät rauhallista vauhtia sympaattisen Brännskärin satamaan. Täällä on tukeva laituri mihin kiinnittyä ja saarelta löytyy paljon nähtävää sekä koettavaa. Kahvilan vieressä kanat kaakattavat ja tunnelma on kuin maalaistalon pihapiirissä. 

Pikku hiljaa alkoi kroppa huomaamaan loma-asetukset. Ja itselläni siinä vaiheessa kroppa huomaa sen, kuinka väsynyt onkaan. Täällä oli luontopolulla hyvä kuunnella hiljaisuutta ja nauttia luonnosta. Metsän siimeksissä oli jopa melkein sopivan viileää. Illalla uintia veneen luona. Satamassa oli vedessä melkein ruuhkaa kun jokaisesta veneestä oltiin uimassa. Se mikä olisi ollut mukavaa niin SUP-lauta. Sen päällä olisi ollut mukava kellua ja antaa auringon hivellä ihoa. 

Seuraavana päivänä jatkui helle hurjana. Lähdimme heti sataman ulkopuolelta purjeilla eteenpäin. Tuulta oli kuitenkin "luvattu" eli ennustettu reilu 3 m/s. Totuus oli kuitenkin toinen. Ensimmäinen tunti lilluttiin eteenpäin todella kevyessä tuulessa. Helle alkoi vaivaamaan ja melkein hiki pääsi kiusaamaan..... Kipparinna päätti hypätä kesken veneilyn mereen. Varmuuden vuoksi tuollainen turvaköysi laitettiin mukaan. Mietin josko hän olisi tuolla meressä koko matkan Björkööseen mennessä. Pääsisinkö helpommalla näin? 

Oikeasti meillä on kesällä tapana pysähtyä väylän viereen uittamaan sekä Kipparinnaa että koiria. Laitamme aina myös turvaköyden Kipparinnalle. Jos vaikka pieni tuulenvire alkaisi kuljettamaan venettä niin köydestä voi tarttua ja hinata itsensä veneeseen. Kaikilla heillä on mukavampaa kun on vähän päässyt jäähtymään meressä. Onko teillä muilla tämmöistä tapaa? Uinnin jälkeen pieni makean veden suihku uimatasolla poistaa myös mahdollisen sinilevän koirien turkilta.  Tämän uintireissun jälkeen olikin jo lounas tauko.  Saavuimme lopulta kohteeseen eli Björkö saareen. 

Björkössä on aina mukava vierailla. Tällä kertaa löysimme paikan todella helposti. Perään ankkuri ja keula rantaan. Molemmilla puolilla oli jo veneet ja heiltä sain tiedon heidän ankkurien sijainnista. Ja ohjeen siihen minne itse laittaisin ankkurin. Ja hyvältä näytti ankkurin pito pohjassa. Keulassa oli ainoa ongelma koirien kanssa. Yksin ei selviäisi heidän ulkoilutuksesta. Aamulla olisi herätettävä Kipparinna avuksi.

No, ensin painelimme saaren järveen uimaan ja virkistäytymään. Makean veden järvi on aika hieno kokemus keskellä kauneinta saaristomerta. Toinen aivan ehdoton juttu täällä on kahvila. Sinne pitää kävellä hetkisen aikaa kauniissa maastossa ja lopulta olet perillä saaristo tilan pihalla. Se tunnelma on uskomaton. Ja vielä hienompaa on se ettei täällä ole sähköä muuten kuin aurinkoenergialla. Kaikki leivonnaiset maistuu niin hyviltä. Tällä kertaa juomiksi valikoituivat lasipullo limut. Nykyään eksoottista sekin. Tällä kertaa emme vuokranneet saunaa illaksi mutta sieltä on todella hienot maisemat merelle. Ja uinti mahdollisuus saunasta on hyvä.

Ja loppu ilta menikin kallion laella tuijottaessa merelle. Meillä ei ollut se perinteinen "some" tauko kyseessä. Varsinkin monet nuoret kiipeävät iltaisin tänne kallion laelle puhelimet käsissään. Joillekin teineille tämä Björkö on ihan kidutusta. Netti ei toimi kunnolla veneessä koska kalliot estävät netin toimintaa.

Kaunista, hiljaista ja mukavaa. Myös koirat nauttivat illan vastaanottamisesta täällä kallion laella. 

 

Huh hellettä....

Saimne seurakavereilta saimme kopioida karttaan muutaman  oikoreitin. Tämä tulikin hyvään käyttöön. Matka-aika seuraavaan kohteeseemme Rosala TB satamaan.  Matkalla odottelimme sen itä-tuulen nousemista.  Heti emme siitä päässeet nauttimaan joten moottorilla etenemistä tiedossa. Kun pääsimme Örön kohdille avasimme purjeet suurin toivein. Tuulta ei kuitenkaan löytynyt.  Rosala satama on mielestäni tosi mukava. Löytyy pieni kauppa josta saa apua moneen asiaan. Laituri on hyvä, sähkö- ja vesi saatavilla. Satamassa on siistit WC tilat, vuokra sauna ja löytyy myös tiski paikkaa. Hinta on mielestäni liian edullinen ja voisi olla korkeampi. 

Rosalan jälkeen lähdimme seuraavaksi Högsåraan, Kejsarhamn satamaan. Kävimme täällä ensimmäistä kertaa vuosi takaperin. Kerrankin on poijut tarpeeksi kaukana veneestä. Tosi mukava satama kokonaisuudessaan. Satama konttorista löytyy kaikkea tarvittavaa ja laiturilla oli paikan näyttäjä auttamassa. Erittäin mukava juttu. Meillä kun on noi karvaiset matkustajat mukana niin uinti on isossa osassa satama toimintoja. Pennun uimakoulu sujui hyvin tuolla matalalla rannalla. Hän oppi uimaan ja luottamaan itseensä vedessä. Ja pystymme nyt paremmin uittamaan myös häntä veneestä tulevaisuudessa.  Satama on todella rauhallinen ja paikalla oli paljon lapsiperheitä.

Högsåran jälkeen lähdimme hakemaan lapsiamme veneelle. Olimme sopineet tapaavamme heidät Taalintehtaalla. 

Aurinko piti meille seuraa tälläkin reissulla. Sekä meillä ihmisillä että koirillamme oli kuuma. Matkalla pysähdyimme pariin otteeseen uimassa. Kipparinna pyysi ( vaati ) pysähtymistä väylän sivuun  ja hyppäsi veneestä mereen. Nostimme koirat hänen seuraksi uimaan. Koirilla kokoajan pelastusliivit päällä. Heidät on niin paljon helpompaa nostaa takaisin veneeseen liiveistä kuin ilman niitä.  Eli voi huokaista taas kerran " " huh hellettä ".

 Nuoriso saapui isosiskon kyydillä Taalintehtaalle ja hetken vene oli aivan sekaisin. Tavaraa oli heillä runsaasti mukana. Kivennäisvettä, limua, karkkia ja heidän vaatteensa. Oli siinä sitten taas veneen laittamista... Saisimme nauttia nuorten ne seurasta toivottavasti viikon verran. Tai jos he eivät kestä vanhempiaan niin sitten lyhyemmän aikaa. Mutta on tosi mahtavaa kun saamme heidät edes hetkeksi seuraksi.

Päätimme olla kuitenkin yötä satamassa ja ottaa rennosti. Itse hyödynsin kylän palveluita. Ruokakauppa ja Alko olivat paikkoja missä vierailin. Myöhemmin olisi tulossa seuraavia kyytiläisiä veneelle ja silloin on syytä nauttia lasillinen kuohuvaa.

Illalla sitten saunoimme ja vaihdoimme kuulumisia muiden veneilijöiden kanssa. 

Loma jatkuu

Matkamme jatkui tai alkoi, vähän näkökulmasta riippuen. Nyt alkoi kesä ihan ilmpjenkin puolesta. Tämä päivä olisi melko lyhyt matkaltaan. Elisaaresta Jussarön viereen seuran saareen. Meillä on reissuilla mukana usein koirat kuten tälläkin matkalla. Tämä tyttären koira pääsääntöisesti pitää veneilystä ja vene-elämästä. Ainoa minkä kanssa hänellä on ongelmia ovat läheltä menevät moottoriveneet. Hän ei pidä niiden muodostamista aalloista. Emännän kainalossa hänelläkin on mukava olla. 

 Pääsimme aurinkoiseen seurasaaren. Täällä olisi tiedossa illalla saunomista ihan uudessa saunassa. Ja maisemat saunan lauteilta oli kyllä hienot. Oli mahtavaa kun koko päivän aurinko hellii ja lämmitti meitä koko päivän. Sääennuste (lupasi) ennusti yölle kuitenkin ukkosta. Tarkistimme saunan jälkeen vielä kiinnitykset ja painelimme nukkumaan. Yöllä havaitsimme ukkosen joka jyrisi kuitenkin kauempana. Onneksi niin....

Aamulla oli "aikainen" lähtö, jo klo 10. Tälle päivälle olisi tiedossa pidempi matka tiedossa. Seuran seuraavaan saareen Hiittisten saaristoon. Tiedossa olisi tiukkaa moottorilla etenemistä. Tuuli oli pääsääntöisesti 0.5 - 3 m/s. Alkuun Hangon itäisellä pääsimme purjeilla ja samaan aikaan muiden kanssa otimme purjeet pois. Loppu olikin autopilotti päällä etenemistä. 

Lopulta pääsimme perille kahdeksan tunnin veneilyn jälkeen. Matkaksi tuli 42.1 mailia. Ja lämmin päivä kyllä oli. Perinteisesti matkalla pysähdyttiin pari kertaa väylän viereen uimaan. Kipparinna ja koirat kävivät meressä joka alkoi hiljalleen lämpenemään. Toki myös sinilevää alkoi paikoitellen olemaan häiriöksi saakka.

Perillä oli hyvä istua laiturilla sohvalla. Ja tietysti koirat yrittivät vallata tämänkin mukavan istuimen.  Hiittisten saaristo on kyllä todella hieno. Täällä kelpaa olla veneellä tai mökillä, kuten muutamilla kavereilla on mahdollista. Tässä saaressa vietimme pari vuorokautta uiden, auringosta nauttien ja illalla saunoen. Toisena iltana viereemme tuli vene jonka kapteeni oli purjehtinut useasti veneellämme. Oli mukavaa kuulla tarinoita veneemme alkuajoista . 

Täällä saaristossa on paljon hienoja paikkoja ja kapeita salmia. Toinen toisiaan hienompia. Hiljalleen alkoi itselläni helpottamaan työstressi. Aloin selkeästi lomautumaan ja työn väsymys iski päälle. Täällä oli mainiota levätä ja tuulettaa korvien väliä.  Mutta niinhän se on että aina tulee jotain. Nyt oli kolmannen päivän kohdalle luvassa reipasta itä tuulta. Kauemmin seurassa olleet suositteli jotain toista paikkaa tälle tuulelle. Niinpä siirryimme sitten kahden hyvin nukutun yön jälkeen seuraavaan paikkaan. 

Heinäkuu, kesäloma ja meriretki

Heinäkuu oli jo lähes puolessa välissä ja lomani alkoi. Pääsimme lähtemään merelle hiukan ristiriitaisissa tunteissa. Loma on kaivattu ja iloissani sinne lähdin. Mutta missä lämmöt? Ensimmäinen pätkä alkoi ja puettiin villapaita ja pipoa päälle. Tätäkö tämä kesä olisi? 

Ensimmäinen yö olisi meidän seuran saaressa. Illalla vähän saunaa, viiniä ja.... pasianssi peliä. Tämä pasianssi on seurannut mukana ihan lapsuudesta saakka. Peli joka on mukamas yksin peli mutta kun sen aloittaa saa aina olan yli avustajia.  Yöllä ukkonen kävi pitämässä pientä meteliä ja aamulla pitkät unet.

Meillä ei veneessä ainakaan saa koirat tulla sänkyyn. Ja keulapunkka missä nukumme on aika ylhäällä. Ihme oli suuri kun sinne änkesi aamulla koira pitämään meille seuraa. Ja arvaahan sen mitä tapahtui..... minä sain käskyn lähteä sängystä pois ja ottaa koiran mukaan. Kipparinna käänsi kylkeä ja jatkoi nukkumista.

Puolen päivän aikaan tuulien piti alkaa ja lähdimme silloin liikkeelle. Pääsimme Porkkalanselän ylitse purjeilla varsin mukavasti. Heti toisella puolella Tuuli loppui kokonaan ja laitoin me moottorin käyntiin. Moottorilla matka eteni kohti länttä ja kun saavuimme Elisaaren ulkopuolelle alkoi taas tuulemaan. Purjeet esille ja vähän matkaa purjeilla. Elisaari on meille joka vuotinen kohde.

Elisaaressa vietimme pari yötä ja päivää. Kerran pääsimme saunomaan tilavan rantasauna. Ilmojen piti olla täysin erilaisia kuin ne lopulta olivat. Nautimme pitkistä kävelyistä saarella ja kiireettömästä olemisesta. Tapasimme kavereita ja kävimme lasillisella kaverin veneelläkin. On hienoa kun on kavereita ja ystäviä joilla sama harrastus. Ja Samille tiedoksi..... Pieni venekuune jäi vaivaamaan. Pitää varmaan tulla mukaan jollekin purjehdukselle.

Lähtiessä mietimme miten tämä septiasema toimisi tänä vuonna. Ja sehän toimi moitteettomasti niin kuin sen pitääkin. Oli mukava jatkaa matkaa tyhjän säiliön kanssa.. Seuraava kohde olisi taas paikka missä  ei ole käytössä vesivessaa.