Pitkän matkan reissu

Kotimatkamme alkoi haikein mielin. On aina haikeaa kun huomaa loman lähenevän loppua kohden. Nyt oli lähes täydellinen tuuli ja sen suunta. Heti kun pääsimme Kökarista kääntymään kohti itää niin nostimme purjeet. Saarten välissä pujottelua ennen kuin alkoi päättymätön suora. Utön ja Jurmon pohjois puolelta purjeilla. Välillä piti mennä moottorilla vajaan tunnin ajan kun tuuli muuttui täysin myötäiseksi. Ja pieneni lähes olemattomaksi samalla. Yxskär kohdalla tuuli voimistui lähes 10 m/s myötä tuuleksi. Siitä " virsikirja avoinna" lähes Rosala TB satamaan. Viimeiset pari mailia menimme moottorilla ihan satamaan sapumisen valmistautumisen nimissä. Hyvä laittaa köydet ja fenderit valmiiksi ajoissa.

Tämä satama osuu lähes vuosittain meidän reitille. Joskus pysähdymme tänne vain septin tyhjennykselle ja usein myös yövymme täällä. Hyvä suojaisa satama. Tällä kertaa satama olikin lähes täynnä kun saavuimme vasta illan suussa. Päivän purjehduksen pituus oli lähes liian pitkä, 11 tuntia. Kävi kyllä mielessä jatkaa suoraa Hankoon mutta koirien takia jäimme tänne. 

Rosalasta menimme Hankoon. Tämä siksi kun meillä mukana kulkenut nuori aikuinen ja koirat kaipasivat kotiin. Saimme toiset lapset samalla kylään. Hanko on aina jakanut venekuntamme mielipiteen. Puolet pitää paikasta ja Kipparinnan mielestä tämän voi jättää väliin. Silti täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee. Koirille ulkoilupaikka suoraan veneen edessä. Tyttäremme arvostaa saunaa ja sadesuihkuja. Itse kaipaan tässä vaiheessa matkaa ravintolaa jne....

Kävimmekin lasten kanssa syömässä ravintolassa hyvin. Samalla saimme lasten mukana lisää ruokaa ja juomaa veneellemme. Lopulta oli aika sanoa kaikille lapsillemme  sekä koirillemme heippa. Tuli vähän tyhjä olo siinä. Päätimme Kipparinnan kanssa vuokrata polkupyörät ja lähteä tutustumaan Hankoon isomminkin. Poljimme Neljän tuulen tuvalle. Tämäkin paikka on yksi niistä mitä äitini aikanaan kehui kovasti. Oli kuulemma käynyt täällä jo nuorena neitinä. Valitettavasti en kuunnellut aikanaan äitini tarinoita kunnolla niin en tiedä kenen kanssa kävivät tuolla, ilmeisesti kummitätini kanssa.  Pyöräilimme kahden tunnin ajan ympäri huvila aluetta ja keskustaa. Hangon kasinon alueella kävimme rannassa katselemassa merelle. 

Hangossa oli myös mielenkiintoinen vene. Sininen runko ja oranssi kuomu, Rustler 36 purjevene.  Joel Harkimolla on alkamassa aivan uskomaton projekti. Pitää ottaa hattu päästä ja kunnioittaa herran projektia. Vahvan näköinen vene kyllä kyseessä. On siinä kuitenkin varmasti vielä paljon tehtävää edessä, ainakin purjehdittava paljon tuolla ennen kilpailua. 

Illalla satamassa Kipparinnan kanssa kaksistaan olimme ihmeissämme rauhasta veneessä. Ei koiria, vain hän ja minä kaksistaan. Illalla saunan jälkeen korteilla pasianssin pelaamista ja viiniä. Hyvä musiikki taustalla. Aamullaa piti herätä ajoissa mutta emme laittaneet herätyskelloa päälle, Rauhaisa aamupala, sitten menimme jonottamaan septille. Täällä on aina jonoa. Pitäisi olla kaksi letkua joista vain toinen toimii. Sama tilanne jo useamman vuoden ollut. 

Hangosta lähdimme kohti seuran saarta. Jussarön pohjois puolella on mukava saari jossa seuran jäsenille on laituri. Jyhkeitä kallioita ympärillä. Suojajsa lähes kaikelta tuulelta. Nyt oli laiturin vierellä todella vahva sinilevä tilanneesti uimisen. Onneksi saaren voi kiertää ja uinti paikka löytyikin entisen saunan rannasta.  Kipparinna yritti saada minuakin uimaan mutta olin onnekseni nähnyt veden lämpötilan ennakkoon. En siis mennyt virkistävään uintiin. Tämä paikka uimiselle vaikutti kyllä erittäin hyvältä, ehkä seuraavana kesänä sitten. 

Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme liikkeelle. Jussarön väylälle saavuttuamme nostimme heti purjeet ja nautimme hiljaisuudesta. Kohta oli väylän kapein kohta edessä ja iso moottorivene oli tulossa vastaan. Ennen kohtaamista moottorivene hidasti vauhtiaan niin ettei aaltoja heistä tullut. Katselin että noudattavat kyllä hyvää merimiestapaa ja huomioivat toiset. Kyseessä oli vähän erikoisen näköinen alus ja sitä katsellessa etsin perästä lippua katsoakseni mistä olivat kotoisin. Perän lippu yllätti täysin, keskellä lippua oli leijona vaakuna. Samaan aikaan tervehdin tapani mukaan veneilijöitä Kipparinnan kanssa. Vastaantuleven veneen kapteeni nosti kättä tervehdykseen. Toinenkin käsi nousi veneestä tervehdykseen, Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb. On meidän presidentillä hieno mutta aika erikoisen näköinen vene. Molemmat Kipparinna kanssa kysyimme toisiltamme samaa.... näimmekö oikein? Mielestäni on hienoa kun meidän valtion päämies voi kulkea lähes missä vaan. 

Vielä olisi reissua ja lomaa jäljellä ennen töihin palaamista.