Väijymistä, tuulta ja tyrskyjä

 Nyt oli sitten tiedossa venerannassa väijymistä. Olimme kaverini kanssa fiksuina miehinä varanneet jo hyvissä ajoin veneväijyt. Valitsimme mielestämme hienot päivät kun kalenterimmekin olivat tyhjiä niinä hetkinä. Emme muistaneet kysyä naisiltamme heidän mielipidettä näihin väijy öihin. Vuoroja varatessamme emme muistaneet koulujen päättymistä miettiä. Ja valitsimme väijymis öiksi perjantai ja lauantai yöt. Meillä seurassa pitää hoitaa vähintään kaksi vuoroa. Vuorot ovat 22-02 ja 02-06, yksi vuoro molempia tehtävä. Meidän mielestä on mukava valvoa kaverin kanssa joten toinen hoiti ensimmäisenä iltana aikaisemman vuoron ja toinen myöhäisemmän vuoron. Ja seuraavana yönä sitten toisin päin.

Ensimmäinen yö meni mukavasti. Tulimme satamaan hiukan ennen kymmentä. Aurinko oli vielä ylhäällä. Tuuleton aurinkoinen yö tulossa. Menimme veneillemme viemään makuupussit paikalle, ennen veneeseen siirtymistä teimme kierrokset laitureilla. Näitä on useita metrejä, satoja metrejä... Sitten vartiokirjaan päivittelemään kaiken olevan kunnossa. Sitten menimme veneisiin laittamaan paikat yö kuntoon. Se oli nopea toimitus, makuupussin levitys ja tyynyn heito makuupussin viereen.

Ensimmäinen yö meni teetä ja kahvia juoden, nämä huuhdeltiin alas " Viikinki konjakilla". Samalla hahmottelimme suuntaviivoja tulevalle suurelle meriretkellemme. Mittasimme oikein harpin avulla kartasta matkoja eri satamoihin ja luonnon rantoihin. Samalla molemmat muistuttivat toisilleen että nämä ovat vain suuria linjoja. Ainoa mikä merkitsee on se milloin lähdetään ja palataan satamaan. Elämme siis hetkessä ja teemme tarvittavia muutoksia jopa ajamisen aikaan. Viime vuonnakin muutimme reittiä lennosta ainakin kerran. Kuten myös päätimme pidentää päivällä vierailua saaressa jos siltä tuntui. Meillä ei ole tarpeen siirtyä joka päivä uuteen paikkaan. Eikä ole suurta tarvetta saada maileja ennätysmääriä. Jos nyt vaikka pääsisimme saaristomeren kansallispuistoon, ja siellä Örön linnakesaarelle.
Seuraava aamu alkoi melkoisen nopeasti. Yöllä seurailimme veneiden lisäksi luonnon anteja. Satamassamme oli  peuroja, jäniksiä sekä hurja määrä erilaisia lintuja. Käen kukunta lupaili todella runsaasti helle päiviä kesälle. Aamulla säntäsimme lastemme kouluihin kevätjuhliin. Itse ainakin sain laulaa Suvivirren, siitä viimeistään alkaa kesä. Sen jälkeen päivä olikin melko täynnä ohjelmaa joten ei tarvinnut nukkua päivä unia.

Fresita on tour: Skata, Espoo

 Seuraavaksi yöksi sain mukaani vaimon ja pienet lapset. Iso neiti jäi koirien seuraksi kotiin. Menimme jo hyvissä ajoissa satamaan ja järjestelimme venettä. Sitten iltapalaa syödessämme pelasimme Cluedoa. Ilta sujui hyvin ja ilma oli täysin eri kuin edellisenä iltana. Kaveri saapui kymmenen korvilla jolloin olimme juuri saaneet lapset nukkumaan. Taas aloitimme laituri kierroksella illan. Tuuli niin maan perusteellisen paljon joten tehtävääkin oli. Muutamien veneiden köysiä piti säätää ja kiristää, erään lautan sohvien päällä olevat suojat olivat juuri lähdössä lentoon joten nekin piti kiinnittää uudelleen. Tämän jälkeen menimme veneeseemme nauttimaan kahvia ja teetä lämmikkeeksi. Sitten oli aika korkata Fresita. Tuli niin kesäinen fiilis tästä. Kolmisin iltaa istuen kehuimme omia Albatrossejamme, heillä Albatross 26 ja meillä Flying Albatross. Molemmat veneet ovat meille todella tärkeitä vapaa-ajan paikkoja. Vaimoni meni nukkumaan hiukan aikaisemmin ehkä jopa kolmelta mutta me miehet jatkoimme tuulisen sataman vartioimista vuoromme loppuun. Istuksimme sitten loppu yön kierrosten välissä heidän tunnelmallisessa veneessä.

 
  Aamulla aamiaisen jälkeen siin noin klo 12 lähdimme omalla veneellämme kokeilemaan veneemme aallokko käyttäytymistä. Samalla vaimo harjoitteli veneemme ajamista. Satamasta lähteminen sujui todella mallikkaasti kuten ajaminenkin. Itse sain olla kansipoikana ja nostella fenderit paikoilleen. Joka kerta kävellessä veneemme reunalla olen tyytyväinen noihin uusiin kansimateriaaleihin.  Olihan siinä taas uusia asioita joita piti opetella. Jokainen venehän käyttäytyy erilailla ja kelin vaikutuskin pitää huomioida. Veneestä kuului erilaisia ääniä kuin edellisetä veneestämme. Vesi liikkui säiliössään ja paukahteli, aallot iskivät keulaan ja poitivät omaa ääntään.

Aallon korkeus oli Knapperskärin tienoilla noin metrin. Ja tyynemmässä ajaessamme oli perä aaltommekin metristä. Vene kulki vaimon käsissä vallan nätisti jolloin sain seurata maisemien etenemistä rauhassa. Lapset leikkivät keulassa makuupusseissa ja välillä lueskelivat taka-kajuutassa kirjojaan. Lopulta heille tuli väsy ja poikanen nukahti ruokapöydän ääreen ja neiti väsähti keulaan. On mukava kun lapsetkin viihtyvät kanssamme veneessä. Kyllä veneileminen kotoisilla merialueilla on mukavaa. Ei juuri muita moottoriveneilijöitä nähty, mitä nyt vatsaan uiskenteli toinen Flying Albatross. Purjehtijat sitten olivat vesillä sankoin joukoin. Svinön salmessa venee pysäyttäminen ja paikallaan pitäminen kävi vaimolta hyvin. Satamaan tultaessa oli paikalle saapunut vaimon sisko perheineen ja keveri perhe. Molemmat olivat lähdössä tahoilleen veneilemään. Scandissa tosin vielä syötiin lounasta kun Albatross singahti vesille.

 Rantautuminen uudella veneellä vaatii totuttelua. Itselläni on apuna se kun olin ajanut tätä uutta venettämme aikanaan jo kaverinin kanssa ja seurannut hänen työskentelyä veneessä. Lisäksi hän opasti vielä minua siihen viime kesänä. Nyt itse huomaan tekeväni asioita samoin kuten hän. Silloin tosin ihmettelin toiminta tapoja kun meidän silloisella veneellä asioita tehtiin toisin.  Satamassa vaimolla sujui ensikertalaiseksi hyvin. Ehkä olisi sujunut paremmin jos en olisi neuvonut häntä toimissaan. Kaasukahvahan käyttäytyy erilaille kuin edellisessä veneessämme, vaatii siis vähän totuttelua. Ja veneissä ei valitettavasti ole jarrua vaikka kuinka väitin toista. Mutta hän siis sai veneemme laituriin mallikkaasti. Sitten pientä siivoamista ja makuupussien piiloon laittamista. Tiskit kotiin tiskattavaksi ja jääkaappi tyhjäksi eväistä. Olemme nyt käyttäneet kolme päivää Wallasta, jääkaappia ja kattovaloja aivan surutta. Tämä testi sen takia että saa tietoa akkujen kestävyydestä. Vielä siis en ole saanut kytkettyä aurinkopaneelia käyttöön. Akku nro 2 on meillä hupiakkuna ja se riitti hyvin näihin tarpeisiin. Mutta käynnistäminen piti hoitaa akulla nro 1. Tämän ajelun jälkeen saimme käynnistettyä veneen taas akulla 2. Eli tilanne on hyvä.

Hyvää alkanutta kesää 2015. Toivottavasti nähdään vesillä useasti. minulla on sellainen kutina että nyt alkaa "kaikkien aikojen veneily kesä".....