ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpea joka veen
ja joka marjan maistaa.
Eino Leino
Vielä pitäisi talven olla parhaimmillaan. Kuitenkin kukkasipilit puskevat päätään kovasti ylös kukkapenkistä. Samoin puskee päätään ylös veneen laittamisen tarve.
Olin perjantain poissa töistä jotta pääsisin silittelemään Family Cruiserin pintoja. Ajeli siis Espoosta Kråköhön lomalla olevan tyttären kanssa. Leanina odottelikin paikallaan tulevaa kevättä. Minulla oli suuri ajatus päivittää vähän lattiapintoja. Mutta veneelle päästyä totesin lattioiden olevan vailla vain uusia mattoja. Takakajuutassa istuessa ja miettiessä tulevaa totesin taas sen ettei kannattaisi heti ensimmäisenä kautena tekevän suuria muutoksia uuteen veneeseen. meilläkin lentelee ajatuksia joskos tekisi näin tai näin. yksi asia on kuitenkin varmaa mitä teen veneen kanssa. Ja se on veneen siivoaminen pilssistä kajuutan kattoon saakka. Ja tämä vain siksi että tulen tutuksi veneen jokaisen sopukan kanssa. Löydän pilssistä kaikki läpiviennit sitten samalla ja saan tarkistettua niiden kunnot. samoin polttoaine-, vesi- ja septisäiliöt tulee näin tarkistettua.
Veneessä kontatessa tuli kurkittua mahdollisimman moneen luukkuun. Eräästä luukusta löytyi Webaston pönttö. Minulle ensimmäinen Webasto. Edellisissä veneissä on ollut Wallas. Mielenkiinnolla odottelen tuon tuottamaa lämpöä ja millainen ääni siinä onkaan. Toivon kylläkin ettei tulevana kesänä käytetä lämmitintä kuten viime kesänä tuli tehtyä. Ainakin kesällä 2015 Albatross Vilkas oli aina lämmin ja lähes äänetön oli sen Wallas.
Ja Albatross Vilkkaasta puhuen. Sunnuntaina 28. helmikuuta järjesti Espoon meripelastajat hätämerkinanto harjoitukset. Matkalla harjoituksiin menimme Vilkkaan kautta tarkoituksena poimia vanhentuneet hätäraketit. Mutta, mutta niitähän ei ollutkaan. Oli pelkästään voimassa olevia raketteja sekä soihtuja. Samalla tuli tarkistettua veneen kunto. Akuissa oli virtaa riittävästi vaikka heti vesille lähtöön. Toki Vilkaskin kaipaa rättiä ennen kuin uudeomistaja sillä ajelevat. Hometta ei ole vain normaalia talven aikana tullutta pölyä. Kaikki patjat sekä verhothan ovat kotonamme lämpöisessä odottelemassa vesille menoa. Vilkkaassa oleva lämpömittari kertoi lämmön olevan varsin sopiva pressujen alla +7 astetta. Eli kevättä on venhossa jo....
No mentiin kuitenkin katselemaan harjoitusta Melstenin rannalle. Auton parkkeerattuamme jouduimme keskelle savua. Autoja olikin ranta täynnä ja niitä lähti sekä tuli jatkuvalla syötällä. Raketteja lenteli taivaalle lähes tauotta ja soihdut paloivat jatkuvasti. Tuollainen harjoitus on todella tarpeellinen. Monia raketteja meni myöskin lähes vaakatasossa eivätkä ehtineet näkyä kuin hetken. Mutta silti sitä toivoo ettei tuota taitoa koskaan tarvita todellisessa elämässä. Ja kuten kuvista näkyy ovat vedet jo auki Melstenin rantaan saakka. Suomenojalla on vielä jäätä vaikka vesitason laskeutumiseen ja nousemiseen.
Oli varmasti mukavaa jo fiilistellä vesille pääsyä =D. Meillä meini sopivasti raketit ja soihdut tänävuonna vanhaksi joten kävimme harjoittelemassa tuolla Haukilahden tapahtumassa. Postausta tulossa =).
VastaaPoistaNyt alkaa jo vesille tehdä mieli. Ja Haukilahdessa olikin paljon porukkaa joko käyttämässä vanhentuneita raketteja tai katsomassa tapahtumaa...
VastaaPoistaMakeita fiilistelykuvia kauniissa Family Cruiserissa! Mutta mitä ihmettä? Kukkasipulit puskee päätään ylös kukkapenkistä Espoossa!?!
VastaaPoistaMeillä on täällä vielä kunnon lumikinokset kotipihalla. Marjapensaistakin näkyvät vain ylimmät oksat lumen keskeltä :O
Meren rannoilla lunta on kyllä paljon vähemmän, eilen viimeksi se huomattiin. Tuntuu silti aika uskomattomalta että ehkäpä 6-8 vkon kuluttua vene saattaa meilläkin olla jo vedessä :)
Lainattua tekstiä
VastaaPoista"Veneilijät myös huomasivat hätämerkinantovälineiden toimimattomuuden niiden vanhetessa. Jo neljä viisi vuotta vanhat raketit osoittautuivat epäluotettaviksi: laskuvarjo ei auennut, hätäraketti ei lentänyt riittävän korkealle tai ilmeni joitain muita ongelmia.
Yksi prosentti kaikista ammutuista raketeista osoittautui suutareiksi. Yksi hätäraketti räjähti osallistujan käsille: kiitos suojavälineiden ja harjoitusta varten rakennettujen turvarakenteiden, osallistuja sai vain lieviä palovammoja, johon hän sai välitöntä hoitoa harjoituksen ensiapuryhmältä.
Harjoitukseen osallistuneet ja harjoitusta seuranneet olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja harjoituksesta saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista.
Hätäraketin ampuminen itse hätätilanteessa on erittäin stressaava tilanne ja on hyvä, että veneilijät pääsevät luvallisesti harjoittelemaan kuinka se käytännössä tapahtuu.
Moni myös yllättyi oman hätämerkinantovälineensä laukaisun toimintamekanismista ja päätti hankkia itselleen paremmin sopivan tuotteen tulevaksi veneilykaudeksi." http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/369896-tama-touhu-ruuhkautti-hatakeskuksen-katso-kuvat-paukkupaivasta