-Tsingis Aitmatov -
Messut, vihdoinkin. Onneksi treenasimme viikon tiukalla ja monipuolisella ohjelmalla Vierumäellä ennen tätä tapahtumaa. Tapasin vanhimman tyttären ja hänen poikakaverin pääosilla josta menimme parkkipaikan puoleisille oville loppuperhettä vastaan. Tytär halusi päästä veden alle sukeltelemaan joten aloitimme sieltä. Onneksi sukellus siirtyi loppupäivälle. Ja sitten päästiin itse asiaan. Ensimmäinen kosketus veneisiin tapahtui tyylikkään XO:n kohdalla. Olihan tuokin hieno, muttei meitä varten. Busterin osastolla laskimme tiukkaan kaikki esillä olevat mallit ja täytimme kilpailulomakkeet. Jos vaikka saisimme täydennystä meidän vene arsenaaliin. Ja pienten lasten kanssa aloimme jo miettiä tuon palkintoveneen käyttöä meillä. Yhdestä veneestämme olisimme jo valmiita luopumaan. Meidän Albatross kaipaisi hyvää ja rakastavaa kotia.
Meitä, minua sekä vaimoa kiinnosti messuilla lähinnä veneiden lattiamateriaalit. Kävimme hiplaamassa lattioita useammassa erilaisessa veneessä ja mietimme näiden ratkaisuiden sopimista meidän tarkoituksiin. Muutamasta pyydämme tarjouksenkin.... Saas nähdä kirjoittelenko jatkoa tähän liittyen. Oli se varmasti huvittavaa monesta kun kävelimme välillä melkein käsillämme jotta saamme tuntumaan näihin vaihtoehtoihin.
Family Cruiser kun on melkoisen puupitoinen niin tietysti meitä myöskin kiinnostaa muut puuveneet. Oli niitä hienoja tarjolla paljonkin. Itse ostin arpalipukkeen jos vaikka olisin voittanut tuollaisen puisen soutuveneen appiukolle lahjaksi. Appiukko on monesti sanonut kaipaavansa mökkirantaan oikein kunnollista puista soutuvenettä. Ihan niin hyvä vävy en ole että, pystyisin ostamaan kotimaisen käsityön taidon näytteen mökin rantaan.
Mielestäni messujen kaunenin vene |
Yksi paikka joka ei veneisiin juuri liity on Volvon auto-osasto. Täällä alkoi taas vaivaamaan autokuume kun katseli näitä uutuuksia jotka kiiltelivät kauniiden veneiden rinnalla. Kyllähän näillä kelpaisi ajella satamaan ja kiivetä Family Cruiserin kyytiin.
Lapset haluaisivat meille mönkijän jolla voisi ajella " ihan missä vaan ". Tokkopa meille sellaista kuitenkaan tulee. Toki ihan fiksusti vastasi tuo nuorin neideistämme. Hän voisi viedä vaalean punaisen kumiveneensä sillä rantaan. Yksi ongelma tuossa päättelyssä mielestäni on. Pitäisi ensin ostaa molemmat, mönkijä sekä kumivene. Toki tuo vaaleanpunainen kumivene olisi aika söpö.
No kumiveneistä puhuen. Brig oli koonnut nätin pinon veneitä. Tuossahan olisi ratkaisu tällaisen "suurperheen" veneongelmiin. Yksi vene jokaiselle lapselle ja me saisimme vaimon kanssa ajella rauhassa perheveneellämme. Olisi meidän moottoripyöräilevä vävykokelas ihmeissään kun tyttäreni veisi kotiin kumiveneen ja sanoisi heidän käyttävän kaikki kesän kauniit päivät merellä :)
Täytyy kyllä myöntää että, olen onnellinen. Minulla on mahdollisuus veneillä ja haaveilla veneilyyn sekä autoiluun liittyviä haaveita. Näin aikuisena alkaa jo tajuamaan onnellisuuden olevan itse hankittavissa. Positiiviset ajatukset, haaveet, unelmat. Näitä me kaikki kaipaamme. Ja jonain päivänä, huomaamme olevamme onnellisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti