Marraskuun ankeutta

 On tuolla ulkona melkoisen harmaata ja mälsää. Poikkesin pitkästä aikaan Suomenojan satamassa katselemassa merta. Satamassa ei ole enään juurikaan veneitä vesillä lukuun ottamatta muutamia avoveneitä. Mielestäni edellis vuosien kaltaista isojen veneiden jäihin jäämis rypästä ei tänä vuonna ole ainakaan täällä. Ehkä ne nostettiin ylös silloin kun meillä oli ne jäät ja talvi.

Luen pienimmälle lapselle ( itselleni ) iltasaduksi Harry Potter ja Puoliverinen Prinssi kirjaa. Siinä Ankeuttajat saavat ilman harmaaksi ja sumuiseksi. Sekä ihmisten mielet harmaiksi. Ehkä niitä Ankeuttajia on oikeesti olemassa kun ei tämä niin mukavaa aikaa ole. Pimeää ja kosteaa, onneksi kohta alkaa taas päivä pidentyä.

Tuolla satamassa autolla kulkiessa kiinnitin huomiota tyhjiin koloihin satama-alueella. Onko nyt niin että Espoossa on veneilijät vähentyneet oikein urakalla kun takavuosina niin täysi satama-alue omaa nyt monia isojakin alueita tyhjää tilaa. Vielä viime talvena ei tuota tyhjää ollut aivan noin paljoa kuin nyt. Ja kesälläkin näytti muutamissa satamissa olevan normaalia enemmän tyhjiä paikkoja. Vai ollaanko me Espoossa veneilevät säikähdetty uhkaa veneiden talvisäilytyspaikkojen siirtymisestä kauemmaksi. Meillä on itsellämme ensimmäinen talvi kun emme säilytä venettämme Suomenojalla. Vähän outo tilanne se on.

Meillä on talon veneilevien "äijien" lenkkisaunassa aina silloin tällöin erilaisia tastingejä. Tämän kertainen tasting poisti kyllä Ankeuttajien luomaa harmautta.  Nyt oli vuorossa Jaloviina Tammi. Todella mielenkiintoinen uutuus. Ja mikä hienointa on tuotetta säilytetty kotimaisissa tammitynnyreissä. Tammi maistui mukavasti ja kuvittelin olevani tammisella veneen kannella nauttimassa tuotetta. Vertailu kohtana tälle uutuudelle oli iki Klassikko.