Väriä ja pehmeyttä elämään?

Talvella lauluja tehdä ei,
talvella tehdään työtä,
talvella tuvassa istutaan,
iltoja pitkiä iloitaan,
talvella paljon on yötä. 

Talvella talossa kiirettä ei, talvell’ on pitkät puhteet, talvella hiljaa haastellaan,lauluja vanhoja lauletaan, kuulu ei isännän nuhteet. ( Sydämeni talvi, Eino Leino )

Elämä on synkkää ja harmaata tuntuu välillä. Onneksi talvi taitaa tulla hetkeksi tänne etelä rannikolle. Valkoinen on väri siinä missä mikä tahansa. Lumi antaa meille edes hiukan valoa tänne arkeen. Lunta on kohta enemmän kuin viime talvena.  Syksyllä venettä tyhjennettäessä otimme perinteisesti kaikki patjat pois veneestä ajatuksena uusia ainakin keulakajuutan patjat. Ovat palvelleet veneessä jo oman aikansa. Väriltään olivat vielä kauniit mutta, nukkuessa tuntui kuin olisi ollut nukkumassa punkan pohjalla laudoituksen päällä. 

Otimme yhteyttä edelliseen veneeseen aurinkopatjat tehneeseen verhoilijaan. Verhoilija Couros yrityksestä poikkesi paikalla veneessämme, jolloin keskustelimme alustavasti tarpeistamme. Hän teki alustavat mittaukset veneessä ja katsoi miten patjojen kannattaisi olla jotta olisivat toimivimmat. Samalla hän kertoi meille erilaisista materiaaleista joita on vaahtomuoviin ja kankaisiin tarjolla. Itselle oli täysin uutta tietoa se kuinka paljon on vaihtoehtoja kaikessa. Sovittiin että, olemme yhteydessä ennen joulua tulevien patjojen väreistä. No, nyt ollaan ajassa ennen joulua. 

Kävimme eilen viemässä takakajuutan patjat verhoilijalle ja samalla katsoimme vaahtomuovin sekä kankaan tuleville patjoillemme. ja sehän ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella.... Olin siis liikkeellä kipparinnan kanssa ja onneksi niin. Itselläni oli kaikki värimaailmat täysin auki. Yhden ehdon esitin kuitenkin verhoilijalle. En halua niitä perinteisiä ankkuri tai solmu kankaita. Tästäkin kyllä jouduin joustamaan ja lopulta pöydällä oli hurja nippu erilaisia kangas vaihtoehtoja. Aika pian huomasin että, minua yritettiin ohjailla pois noista kirkkaista kankaista joihin olin silmäni iskenyt.  Huomasin myös siveleväni kankaita molemmilta puolilta sekä kokeilevani niiden joustamista. Ettei alkaisi pikaisesti rypyttymään... Ja sitten ennen kuin huomasinkaan olin jo kokeilemassa miltä muutama erilainen kangas tuntuisi poskea vasten. Kuulimme tässä kokeilujen ohella miten mikäkin kangas tulisi puhdistaa ja miten se kestäisi koiriamme. 

Lopulta luulin jo valinneeni kankaan mutta, Kipparinna alkoi sovittelemaan näytepaloja patjojen päälle. Eikä mikään sovittelupaloista ollut minun valitsemaa väriä. Ja huomasin lopulta olevani vaimon ja verhoilijan kanssa samaa mieltä millainen veneemme patjastosta tulisi. Valitsimme laadukkaan, helppohoitoisen ja kestävän kankaa kaikkiin patjoihimme. Punkkien patjoihin valitsimme paksummat vaathtomuovit kuin aterion penkkeihin ja selkänojiin. Nyt sitten on taas jotain uutta odotettavaa keväälle... Tämän ajan kohta vuodesta oli jotenkin vaan hyvä aika patjojen hankkimiselle. Eipähän tule kiire, ainakaan tästä syystä, keväällä. 

Nyt saa sitten nähdä saadaanko meidän vene-elämään väriä keväällä. Pehmeyttä on ainakin tarpeeksi Kipparin vyötäröllä.....