Onko olemassa muutakin elämää kuin veneily?

Kyllä on. Sain itse osallistua viime viikonloppuna vesipallo nuorten turnaukseen joukkueen johtajana. Tämä reissu vei meidät kauas Ruotsiin laivalla. Onhan tuo risteily aina mukava ja nyt se oli vielä mukavampi. Hienoa seurata teinien toimintaa laivalla ilman omien vanhempien valvontaa. Ihan eri meno kuin aikanaan kun itse olin saman ikäinen. Vaikuttaisi siltä että nykyisin ovat järkevämpiä kuin -80/90-luvun teinit....

Maanantaina reissusta saapuneena ja väsymyksestä kärsivänä suunnistin veneelle. Ja siellä olikin melkoinen kaaos vastassa. Kipparinna ja nuori veneilijämme olivat täyttäneet venettä lomaa varten. Olivat koko viikonlopun vieneet tavaraa veneelle. Ruokakaupassa olivat käyneet useamman kerran ja hakeneet SUP-laudan ja kumikajakin myös mukaan. Lisäksi olivat saaneet pakattua kahden ihmisen loma vaatteet kun veneeseen. Ja mikä tärkeintä oli koirien ruoka ilmestynyt veneelle. Itselleni niin helppoa... Toki laitamme yhdessä osan tavaroista paikoilleen. Uusi vene, uudet paikat tavaroille. Taitaa mennä hetki ennen kuin kaikki on paikoillaan.

Heillä oli mennyt tosiaan lähes koko viikonloppu veneen kimpussa. Arvostan suuresti heidän panostaan tähän meidän yhteiseen harrastukseen. Ilman pientäkään narinaa oli vene täyttynyt. Toki kun saavuin kotiin oli Kipparinna kadonnut kotoa. Olisi kuulemma tavattavissa vasta keskiviikkona kun kaikki lapsemme tulisivat kotiin. Tiedä sitten oliko tuo minulle palkinto vai rangaistus kun sain olla kotona ilman Kipparinnaa....

Lähdimme kaverimme kanssa kaksistaan siirtämään venettä kohti juhannuksen vietto paikkaa. Vaikka luvattiin puoli pilvistä ilmaa niin sadekuuro saatteli meidät matkalle. Tuulta ei juurikaan tulisi reissulla olemaan. Onneksi sataan tulisi loppua aikanaan

Stora Brändön kohdalla sade loppui ja tuulen suunta oli meille suotuisa. Purjeet siis avattiin ja toivoimme parasta. Tuuli vain olisi saanut olla hiukan voimakkaampi. ( Ennen en ole toivonut voimakkaampaa tuulta ) Silti purjeet veivät länttä kohden reilua 6 solmua parhaimmillaan kunnes oli taas aika käynnistää moottori. Tuossa purjeilla liikkuessamme seurailimme tarkasti muita samaan suuntaan liikkuvia. Pienempi purjevene ei nostanut purjeita ja pienellä moottorillaan jäi taaksemme. Toinen purjevene joka kulki takanamme nosti purjeet samaan aikaan ja taistelu oli tasa-arvoinen kunnes heiltä loppui tuuli. Huomasimme yllätykseksemme saaneemme kiinni edellä olevan purjeveneen. Ja juuri kun pääsimme muutaman sadan metrin päähän heistä loppui tuuli ja matkaa olisi jäljellä vielä paljon. Siksi moottori käyntiin.

Moottorilla etenemistä olikin sitten tiedossa loppumatka. Porkkalanselällä tuulta ei riittänyt paikoitellen ollenkaan ja vasta lähempänä Inkoota otimme purjeet avuksi. Tällä reissulle oli aikaa harjoitella autopilotin käyttöä. Aikaisemmin en ole tuollaisella juurikaan veneillyt mutta, sehän onkin erittäin kätevä peli. Toimi sekä purjehtimassa että moottoroidessa todella hienosti. Taidan käyttää tätä useasti loman aikana.

Matka taittui hyvin ja ilmoitin tyttärelle saapumis aikamme Elisaareen. Hän olikin paikalla lähes samaan aikaan kanssamme. Saamme häneltä autokyydin kotiin. Nyt vene odottaa meitä Elisaaressa ja olemme valmiita aloittamaan lomamme juhannuksesta. 

Ja pitihän se nauttia keskellä Porkkalan selkää ihan pieni annos laivalta mukaan tarttunutta rommia. Tämä oli se pieni piste i:n päällä tällä reissulla. 

Hyvää juhannusta kaikille ☀️