Eilen tuli aivan pyytämättä ja yllättäen mahdollisuus päästä meidän ensimmäisen retkiveneen kyytiin. Oi sitä lämmön tunnetta minkä tämän veneen näkeminen ja sen kyytiin nouseminen herätti. Aikanaan siirryimme Silver Beaver veneestä retkiveneilijöiksi kun hankimme Nordic 81 putput-veneen.
Kaverini osti tuon veneen meiltä aikanaan ja on siitä huolehtinut hyvin. Nyt lähdin hänen kyydillään Soukasta kohti ssatamaa jossa tämä vene on ollut jo pitkään. Hiljalleen laskeva aurinko saatteli kaksi leski-ikäistä miestä merelle.
Matkasimme sellaisia vesiä pitkin minne emme ole päässeet enään nykyisellä ja sitä edellisellä veneellä. Näitä kauniita paikkoja on ollut ikävä. Olin aivan fiiliksissä kun ohitimme Amiraalisataman ja matkasimme eteenpäin. Hiljalleen saavuimme Suinon salmeen joka on ollut osa elämääni -80 luvun alkupuolelta. Ensin kävin lapsena täällä jäätelöllä. Teininä kyseinen kapeikko toimi minulla ja kaverillani "koski melonta simulaattorina". Silloin saimme päivän kulumaan hyvin tuolla välillä kioskilla syöden lihapiirakkaa..... Ja lopulta vaimon ja lasten kanssa siitä veneillen lävitse.
Matkan lopuksi saavuimme meidän ensimmäiseen kotisatamaan. Olin pelkkää hymyä kun pääsimme perille. Nostalgiset tunteet pinnassa. Lähes hyppäsin kaverin kaulaan halaamaan ja kiittämään tästä mahdollisuudesta päästä kokemaan uudelleen sen minkä kanssa on oikeasti aloittanut retkiveneilyn. Tämä ilta oli lähes parasta mitä kaveri voi toiselle tarjota
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti