Perjantaina töiden jälkeen pääsimme merelle ihan suunnitelmien mukaisesti. Ilma oli kesäisen lämmin ja tyyni. Purjehdus ei ollut kyllä mielessä vaan ihan veneily. Reitti valikoitui tuulen perusteella ja jäimme lähi saaristoon.
Espoon lähisaaristo tarjoaa paljon vaihtoehtoja. Jäimme tällä kertaa Stora Herröön jossa ensitöiksemme kiipesimme näköala torniin. Maisemat ovat aina täällä kohdallaan. Veneeltä ei montaa hetkeä kävellyt tänne ja jatkoimme kierrosta sitten saaristo vene laiturin suuntaan. Kävi iltalenkistä sekä ihmisille että koirille. Ilma oli mitä hiostavin. Onneksi illalla vielä saimme grillata makkaraa. Kipparinna paineli vielä uimaan yön pimeydessä veneen perästä. Yöllä alkoi satamaan ihan miehekkäästi ja ukkonen jyrisi.
Lauantai aamu alkoikin poikkeuksellisesti. Kipparinnahannon Brunetti mutta aamulla oli blondi kuitenkin kainalossa. Meillähän ei koirat nuku sängyssä. Ja veneen sänkyyn joutuu oikein hyppäämään korkealle. Ei siis ollut sängyssä kylmää kun tämmöinen lämpöpatteri tuli kainaloon.
Ja kyllähän hyvään viikonloppuun kuuluu vähän draamaakin. Tuuli ja syvällä uiva poiju aiheutti pieniä haasteita veneelle lähtötilanteessa. Tällä kertaa emme itse olleet osallisina vaan saimme katsoa tilannetta ulkopuolelta. Veneen omistajat osasivat kyllä erinomaisesti toimia ja meripelastukselle jäi jäljelle lähinnä varmistus siitä että kaikki oli kunnossa. Oppitunti oli, kaikille voi sattua ihan mitä tahansa, olit sitten kuinka kokenut tahansa.
Viikonlopun kruunasi hyvä vauhdikas purjehdus. Pieni pätkä moottorointia vasta tuuleen samalla lounasta syöden mutta muuten purjeilla.
Vielä on kesää jäljellä ja uskon kautemme jatkuvan vielä syyskuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti