Mitäpä jos....

Isä,
tässä sinulle on pienen pieni käsi.
Minä, sinun lapsesi,
elän lähelläsi.
Kasvan, kasvan nopeasti,
tie vie toisiin kyliin.
Tänään vielä aikaa on,
ota minut syliin.
(varssyja.wordpress.com/isanpaiva/)

Minä; isäni vanhin lapsi. Nykyisin isä neljälle lapselle. " Vara isä " / miehen mallina, toivottavasti, kummipojalleni sekä hänen siskolleen.  Nautin isänpäivästä totutusti uimahallilla aamusta. Kerrankin uin koko 2,5 tuntia pienten uimakurssilaiseten kanssa.  Uinnin jälkeen kotiin perheen pariin. Lounas ja tee meni aivan normaalilla kaavalla. Sitten olikin pidempi ulkoilu vaimon ja koirien kanssa. Nämä kävelyt suuntautuu kyllä melkein aina johonkin venerantaan. Nyt pääsimme lähimpään Soukan Klobbenille ihailemaan veneitä jotka vielä olivat vesillä. Täällä uiskenteli myöskin kaksi joutsenta, rauhassa nauttien pohjasta herkkuja. 

Välillä olen miettinyt elämäni varrella, Mitäpä jos..... Mitäpä jos emme olisikaan saaneet ensimmäisiä lapsia niin aikaisin tai jos emme olisikaan halunneet vielä sen jälkeen kahta lasta. Mitäpä jos.... olisin ollut kärsivällisempi omalle isälleni. Mitäpä jos emme olisikaan ottaneet koiria meille.... Mitäpä jos..... olisin rikkaampi. Mutta todellisuudess olen erittäin tyytyväinen nykyiseen elämääni. Keski-ikäinen, keskiluokkainen perheen isä. Mitäpä jos, elämäni on juuri sitä mitä olen aina halunnut. Minulla on perheen lisäksi vene jolla veneillä. Tällä hetkellä meillä vielä on kolme venettä. Albatross / Vilkas tosin on myynnissä. Pärjäämme varmastikin Family Cruiserilla sekä kumiveneellä ( Sevylor / Iines ) jonka perässä on 10 hp moottori.  Tämä kumi vene on pelastanut kerran kesämme veneilyt. Silloisen veneemme moottoriin tuli isompi huolto ja oli lähes koko kesän ajo kelvoton. Kumiveneellä liikkeelle juuri täältä Soukan rannasta kohti Espoon lähisaaria. Tällöinkin toimi mottoni " kyllä herra hulluistaan huolta pitää". 

No, ulkoilun jälkeen kiiruhdimme kotiin tekemään päivällistä. Meillä olisi taas koko perhe paikalla yhtä aikaa, vahvistettuna neidin poika kaverilla. Tein meille kotimaisia uuni juureksia, peruna muusia sekä poron sisäfilettä. Samanlaista ruokaa olisi voinut kyllä tehdä kesällä saaressakin.  Ruokailun jälkeen ennen nuorimman neidin tekemää kakkua sain isänpäivä kortit. Ja ne ovat kyllä vuosi vuodelta pienen miehen sydäntä koskettavia. Sitten olikin jo kakun ja teen vuoro. Kyllä minun taas kelpasi nauttia elämästä. 

Edellisenä päivänä, lauantaina matkalla tervehtimään appiukkoani, soi puhelin. Soittaja oli vaimon siskon mies. Hän ilmoitteli , että veneessämme piippaa jokin kolme piippausta ja on hetken hiljaa. Hänellä tämän tiedon oli välittänyt hänen veljensä jolla on vene talvehtimassa veneemme perän tuntumassa. On hyvä tietää vene naapurinsa niin vesillä ollessa kuin talvehtiessa. Olen sitä mieltä että, yhteisöllisyys on hyvästä. Tämä myöskin on toiminut vallan mallikelpoisesti ainakin omalta osaltani. Olen edellisinä talvina ilmoitellut naapuri veneille heidän katoksien kunnoista ja poistanut lunta myös katoilta. Ja he ovat taasen tehnyt minulle saman. Nyt illalla kotimatkalla poikkesimme veneelle poistamaan palo- ja häkävaroittimien patterit. piippaus loppui siihen. Vielä tulen vierailemaan usein rannassa tarkistamassa veneen kunnon ennen kuin vene on vesillä toivottavasti uudella omistajalla.....