Elämä on ihmeellistä.....

Lomalla oleminen on mukavaa silloin kun on kaikki hyvin. Olimme siis jo saapuneet Korpostömin satamaan jossa olin hiukan väsyneen oloinen. kuumehan siellä sitten oli noussut. Lepoa muutama päivä niin olo helpottui ja olin ihan elävien kirjoissa. Ilman lääkettäkään ei tuntunut olevan kuumetta enää jäljellä. Joten päätimme siirtyä seuraavaan kohteeseen.

Kipparinna ja nuoret kipparit olivat sitä mieltä että tarvittaessa pärjäävät kyllä ilman minua joka on ihan totta. Osaavat saapua satamaan ja lähteä satamasta, saavat purjeet ylös ja takaisin pois. Silti olen mielummin osallistuva kuin sängyn pohjalla pötköttävä lahna. Olimme päättäneet etukäteen tekevämme tällä kertaa hiukan lyhyemmän purjehduksen kuin edellisellä kerralla. Purjehtiessa laiskotti vielä hiukan ja menimme pelkällä isopurjeella eteenpäin. 

Olimme valinneet paikaksi meille uuden paikan, Stenskär. Olimme kuulleet paljon kertomuksia paikasta ja sen saunasta. Olimme paikalla ajoissa ja saimme aivan mahdottoman hyvän paikan laiturin kulmasta. Täällä ei olisi haitannut kesän voimakkaat tuuletkaan mitään. Saari on kaunis kuin mikä. Kuten koko lahti missä satama on. 

Saaresta löytyy todella siistit puuceet, roskien kierrätyspiste, pieni puoti ja sauna. Satamamaksu hoidetaan laiturilla joko laittamalla raha postilaatikkoon tai kuten me niin tilisiirrolla. Varsinaista valvontaa ei täällä ole. Juttelin paikallisten kanssa ja olivat siitä iloisia ettei heillä ole havaittavissa suuremmalti ilmaisia yöpyjiä.

Vastarannalla on Birsskär jossa laituri ja sähköt sekä lahdella vielä poijuja jotka maksetaan puotiin.  Kun aloin miettimään noiden poijujen tarpeellisuutta muistin kaikki yksinpurjehtijat. Maarianhaminassa ja täällä olikin heitä poijuissa, Helpompi tulla ja lähteä yksin. itsekin voisin kuvitella yöpyväni poijussa, Tällä hetkellä koen helpommaksi rantaua koirien kanssa laiturille tai luonnon rantaan. 

Olimme täällä vain yhden yön ja paikka teki meihin todella ison vaikutuksen. Rauhallisuutta, aitoutta ja kauneutta. Kaikkea sitä mitä olimme lähteneet hakemaan. Tänne tulemme taatusti uudelleen.

Pitihän se saarelta löytyvä luontopolku kiertää. Koirien kanssa sai kiertää osan ja ilman koiria hiukan suuremmalti vielä. On mäkeä ja niittyä ja toki lampaitakin löytyy polun varrelta. Aina näissä pienemmissä saarikohteissa alkaa mielikuvitus liikkumaan ja ajatukset vie elämään saaristossa. Miten täällä on aikanan vietetty aikaan huomojen kelien ollessa päällä, mitä on ollut ravinnoksi jne

Ei se mukavaa ollut sairastaa veneessä. Sain vielä jälkitaudin kun päästiin kotiin....