Mainos

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Kevät toi, kevät toi....

Kevät toi, kevät toi muurarin,
kevät toi, kevät toi maalarin,
kevät toi, kevät toi rakennukselle hanslankarin
ja rannoille hampparin.
Niin paljon minä kärsinyt olen,
monta kyyneltä vuodattanut,
niin monta minä lempinyt olen,
mutta yhtä vain rakastanut. 


Kevät on tuonut kiireen veneelle askartelemaan. Välillä tunnen oloni hanslankkariksi ja maalariksi.  Nyt  olen alkanut rapsuttelemaan paikkoja, siis veneessä.... Vanha lakkapinta saa kyytiä ja tarkoitus laittaa uutta lakkaa tilalle. Ensin oli ajatus tehdä vain akuutisti korjausta vaativat kohdat mutta, nälkä kasvoi tässäkin syödessä. Kipparinnan kanssa olimme kyllä jo miettineet tätä suurta projektia. Olimme jo kyselleet tarjouksia työstä eikä tuollainen saamamme iso summa mahtunut "venerahastoomme". 

Onneksi tämäkin " hanslankkari " osaa mielestään tehdä lähes mitä tahansa. Ainakin omasta mielestään. Olen siis aikaisemminkin poistanut lakkausta veneestä ja lakannut veneen uudelleen. Eli ihan uusi tuttavuus ei ole työntekeminen veneen kannella. Tällä kertaa olemme yhdessä Kipparinnan kanssa selvitelleet projektiin liittyviä asioita oikein yhdessä ja runsaasti. Venemessuilla juttelimme puuveneen rakentajan kanssa ja myöskin Suomen luonnonmaalit osastolla. Olimme jo etukäteen päätyneet meille tuttuun Le Tonkinois Marine n 1-lakkaan. Le Tonkinois -lakkaa käytimme edellisessä isommassa lakkausprojektissa. Silloin olin tyytyväinen jälkeen mikä siitä tuli ja sen kestävyydestä vene käytössä.                                                                                                         



Onneksi en tosiaan yksin joudu poistamaan lakkaa vaan olen saanut avuksi Kipparinan ja meripartiolaisen. Kuumailmapuhaltimen ja maalinkaapimen kanssa saa aikaiseksi paljon ja nopeasti. Tämän jälkeen alkaakin sitten se suurin työskentely, hiominen, kyllästäminen ja lakkaaminen välihiontoineen. Riippuen kevään lämpötiloista niin uskon saavani veneen vesille toukokuussa 2019.  Syksyllä olimme jättäneet kannelle tilaa työskentelylle mutta, talvi uudelleen järjesteli katostamme uudelleen. Onneksi mahdumme tähän kannelle edelleen. Yllättävän paljon lakkaa on sivelty vuosikausien aikana veneemme kylkiin. Aikamoinen säkki vanhaa lakkaa saadaan poistettua. Kaikki pyritään keräämään pois ettei luontoon pääse turhia roskia. Kyljistä poistamme myös kaikki irtoavat rimat, nimikyltit jne. Toivottavasti saamme ne paikalle keväämmällä, ruuvit on säästössä jotta tehtävä helpottuisi. Varmasti tulemme olemaan aivan " kypsiä " hiomiseen ja lakkaamiseen. Kaiken hiomisen jälkeen onkin sitten todella raastavaa suorittaa kevät siivous. Pölyä taatusti riittää varmasti seuraaville vuosillekin. 




Kotona on sitten iltaisin aikaa harjoitella lakkaamista ja kyllästämistä. Uudet avotilan penkit alkavat saada muotojaan. Kansilevy käsitellään ennen tiikki-rimojen päälle kiinnittämistä. Kotona tuoksuukin ensin kyllästysaine ja lakka ei paljoa tuoksukkaan. Koivu-vaneri saa lakkauksen yhteydessä mahongin väriä. Kaikki muu penkkien rungossa onkin sitten mahonkia....


keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Talven turvasatama....

"Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisen poikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.
Voi kunpa matkas onneksi koituis
Vihaa, katkeruutta et tuntis joutavaa
Voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan." ( Juice/Olli Lindholm )Ihmisen poika
Tässä menneinä viikkoina on ollut julkisuudessa meitä suomalaisia koskettaneita poismenoja. Nuo edellä olevat laulun sanat on koskettaneet minua, kuten varmasti monia muitakin. …."kunpa oppisit ajattelemaan" on tärkeä toive, jota toivon itsekin omille lapsilleni.

Onneksi on jotain pysyvää tässä maallisessa tarpomisessa. Se  yksi pysyvä "talven turvasatama" on Venemessut. Olen jo pienenä poikasena käynyt täällä isäni kanssa haaveilemassa veneistä. Ja nyt olen käynyt messuilla oman perheen kanssa, varmaankin  20 vuotta ja haaveilu jatkuu heidän kanssa. Meillä on ollut leikkinä etsiä "oma " haave vene. Jokainen etsii tätä haavetta erilaisilla perusteilla ja aina kaikille on jokin kulkuneuvo messuilta löytynyt, leikisti. Ehkä sitten joskus pääsemme ostamaan täältä uuttakin venettä. Poika valitsi itselleen Targan ja tytär Marino Mustangin. Targasta itselläni ei ole veneilykokemusta, mutta Marinolla olen useampana lapsuuteni kesänä ollut Saimaalla. Vuokrasimme mökkiä äitini työkaverilta ja siellä oli käytettävissä tällainen vene. Hyvät muistot lämpimistä kesistä järven rannalla. 

Minulla ja Kipparinnalla olivat lähestymistavat erilaiset kuin nuorisollamme. Oma Family Cruiserimme on meille oikeasti todella sopiva vene. Omassa veneessämmekin on paljon käytetty puuta rakentamisessa. Mahonki kiiltää kajuutoissa, tai siis pitäisi kiiltää, kuten näissä messuilla olleissa veneissä.  Meillä ei nyt kiillä. Täällä puuveneosastolla aloimme keskustella Miilu Boats Jarin kanssa. Kyselimme neuvoja mitä meidän pitäisi tehdä veneemme kannen, puuosien jne. kanssa. Keskustelu kääntyi jossain vaiheessa avotilaan tulevaan penkkiin / laatikkoon, jota olen tekemässä. Saimme paljon tietoa ja vinkkejä työhön. Olen messujen jälkeenkin jutellut hänen kanssaan mahongin hankkimisesta. Eli näiden osalta messuilut kannatti.

Yläkerrassa saimmekin sitten Suomen luonnonmaalit osastolta vinkkejä lakkaamiseen ja puun käsittelyyn. Edellistä edellisessä veneessä lakkasimme Le Tonkinois lakalla veneemme ja tämä tuntui toimivan hyvin. Eli keväällä on tiedossa lakan poistamista ja lakkaamista.

Yksi pakollinen pysähdys on aina Meripelastuksen piste. Tekevät kyllä todella hienoa työtä meidän kaikkien hyväksi. Kannattaa ostaa Trossi. Toivottavasti ei tarvitse turvautua heidän palveluihin tulevallakaan veneilykaudella. Toki olemme aikanaan roikkuneet heidän kyydissä. 

Eniten aikaa käytimme tähän puuveneisiin tutustumiseen. Yksi näppärä tapa päästä veneilemään kauniilla puuveneellä olisi Puuveneosuuskuntaan liittyminen. Heillä on tulossa mielenkiintoisia veneitä. Erittäin harkitsemisen arvoinen asia. Meidän venekuntaa olisi kiinnostanut juurikin tällainen pieni purjevene kaunokainen. Toki myös täysin puinen moottorivenekin olisi kiva cruisailuun. Ja onko kaikkea todellakin pakko omistaa? 

Purjeveneitä messuilla ei ollut liikaa. Olisimme toivoneet messuille useampia purjeveneitä, joihin olisi voinut tutustua. Meitä on pidemmän aikaa kiinnostaneet purjeveneet ja purjehtiminen. Matkavauhti nykyisellä veneellämme on samaa kuin olisi purjehtiessakin. Tilannehan on siis sellainen, että itse olen purjehtinut vain optarilla ja muilla jollilla. Olen päässyt purjeveneen kyytiin muutamia kertoja myös lapsena. Kipparinnalla ei ole purjehtimisesta näinkään paljoa kokemusta. Ehkä jonain kesänä saamme kutsun päiväseltään kokeilemaan purjehtimista..



sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Fiilistelyä ennen messuja sekä venemessulippu arvonta

Sunnuntai aamu alkaa meillä melko usein seuraavasti: minä ja Kipparinna nukumme mahdollisimman pitkään. Jossain vaiheessa karvaiset lapsemme ( koirat ) kertovat tarpeistaan lähteä ulos. Silloin käydään useinkin seuraava keskustelu. Meidän sängystä kuuluu ääni " veisikö jompi kumpi lapsista koirat ulos", vastaus on suurin piirtein samanlainen kerta kerralta "  nyt ei pysty / viekää itse". Lopulta kuitenkin nuorisomme vie karvakuonot ulos. Lopulta me vanhemmat kömmimme aamiaiselle ja kuuntelemme Pekka Laineen ihmemaan ohjelmaa. Samalla lipittelemme teetä pannu tolkulla. Usein tässä on aikaa lueskella veneilystä kaikkea mahdollista. Erilaisia blogeja matkoista, veneily-lehtien artikkeleja. Nyt on ollut ajankohtaisia juttuja kaikki Ahvenanmaalle sijoittuvat jutut. Me itsekin kävimme jo vuonna 2017 Ahvenanmaalla mutta on aina kiva lukea mitä muut ovat löytäneet kuten mm. Aavakutsuu.

Nyt jo, lähes keväällä mietimme tulevaa kesää oman veneilyn kannalta. Kevät on tulossa vaikka "valkoinen kurittaja" ollut voimissaan ja tämä on tarkoittanut tiheää vierailua satamassa. Veneemme päälle kertynyt lumi on saanut siirtyä maahan veneen viereen.

Venemessut alkavat melkein näillä näppäimen lyönneillä. Toki siellä on menossa vielä MP messut jotka ovat meidän vävypojalle tärkeämpi tapahtuma kuin venemessut. No, se tarkoittaa ettei hän tule ainakaan liikaa lainailemaan tyttömme kanssa meidän venettä.

Kesällä 2019 on veneessämme taas jotain uutta. Mutta mitä, sitä on aika selvitellä Venemessuilla. Se tiedetään jo nyt että meille tulee avotilaan uudet istuimet. Tiikit on jo tilattu istuimien kanteen. Uutta lakkaa tietenkin laitetaan joka vuosi kylkiin. Ja tämä työ aletaankin tänä vuonna ajoissa, heti hiihtoloman jälkeen. Vanhaa lakkaa isosti pois, kyllästetään puupinnat, odotetaan lämmintä ilmaa lakkaamiselle.

Sain arvottavaksi kaksi venemessulippua. Arvon yhdelle onnekkaalle kaksi kappaletta messulippuja. On oma asiasi otatko seuraksesi kaverin vai kulutatko useamman päivän messuilla. Voittaaksesi nämä liput sinun tulee kommentoida tähän blogiin mitä sinä toivot venemessuilta . Osallistumisaikaa kommentointiin on perjantaihin 8.2.2019 klo 10 asti. Liput toimitetaan sähköpostitse joten on tärkeää laittaa Blogiin kommentit ilman omaa sähköpostiosoitettasi. Ja yhteystiedot sähköpostiin tahdenyhden@gmail.com


lauantai 19. tammikuuta 2019

Messu kausi on aloitettu...

"Meri jäljet lyö luotoon,
vaot kallioon ne aalto tehnyt on.
Myös myrskysää tarttuu Maijan muotoon,
ja Jannen silmiin leudot tuulet kiinni jää.
Meren ankara työ heihin merkkinsä lyö,
heihin merkkinsä lyö." - Lasse Mårtensson -



Myrskyluodon Maija soi Matkamessuilla kun saavuimme meille tärkeimpään alueeseen. #FINNISH ARCHIPELAGO osasto piti sisällään toinen toistaan kiinnostavia osastoja. Meillähän on kesän 2019 suunnittelu jo käynnissä. On asioita joita haluaisimme kokea. Jotain uutta ja aina jotain tuttua kuuluu kesäämme.


 Ahvenanmaa on herättänyt mielenkiintoinen. Tästä syystä pää pysähdyksemme olikin tämä ständi. Visitaland.com on puhelimeni selaimessa auki nykyään lähes pysyvästi. Pitääkö olla huolissaan? Juttelimme tovin nuoren neiti kipparinna kanssa Ahvenanmaan asiantuntijoiden kanssa.

Saimme paljon vinkkejä mitä kannattaisi huomioida matkamme suunnittelussa .Eräskin kirja kannattaisi hankkia... Lisäksi heiltä saimme paljon tietoa paikoista ja tapahtumista. Taidan asioida heidän kanssaan kun aikataulumme selviää. Kesästä 2019 on varmastikin tulossa mahtava lomakesä. 






Toki messuilla oli muutakin katsottavaa ja koettavaa. Jätimme suosiolla kansainvälisen puolen väliin kun käytimme vähät aikamme saaristomme matkailun mahdollisuuksiin tutustuaksemme.

Espoossa kun asumme ja pidämme venettämme on matkamme aina kulkeva ohi Bärösundin matkoillamme Länttä kohti.
Bärösundiin on avattu Villa Sofia majoitus ja kokous paikka. Mahtava juttu...

Messuilla aina tapaa tuttuja kuten nytkin kävi. Kipparinnan täti miehineen ilmestyi eteemme ja turisimme hetken heidän kanssaan. Tosi kiva juttu.

No, tutustuimme vielä vähän karavaani puolen tarjontaan. Tytär totesi ettei meillä tässä elämän tilanteessa ole aikaa toiselle näin aikaa vievää harrastukselle. Ehkä siihenkin tarjoutuu joskus tilaisuus. Nyt seuraava pakollinen tapahtuma on sitten Vene Båt 19 messut. Niitä odotellessa on mukaan tarttunut säkillinen luettavaa...




tiistai 8. tammikuuta 2019

Piirroksia ja toiveita ...

 Aina silloin tällöin tulee palattua ajatuksissa omaan peruskoulu aikaan. Niin taas tälläkin kertaa. Itseäni ei juuri kiinnostanut koskaan piirtää taikka kirjoittaa mitään. Johtuu varmasti opettajan ja minun näkemys eroista näissä aineissa. No, en aikuisenakaan ole hyvä kummassakaan lajissa. Silti koen pärjääväni elämässä.

Sunnuntai aamupäivällä kuunneltuamme Pekka Laineen ihmemaan oli minulla tarve päästä veneelle suunnittelemaan veneemme avotilaan uusia penkkejä. Kipparinnaa ei kiinnostanut vielä ulkoilu vaan ohjasi minut laatikoita penkomaan kirjahyllyn luokse. Sieltä löytyi aikanaan piirtämäni kaava Leaninan avotilaan. Siitä sitten mittaamaan ja piirtämään uutta kaavaa. Nyt ei kaavaa tehty kuten aikanaan "isot pojat" tekivät Nortti-askin kylkeen. Vaan vanha kirjekuori sai tilaisuutensa uusio käyttöön.

Onneksi kotoa löytyi myös iso pahvilaatikko johon sain tehtyä 1/1 mallin penkin kannesta. Rimoitus voi vielä muuttaa muotoaan mutta tästä sitä lähdetään työstämään. Sain aikaan ihan kelvon mallin.

Nyt olikin jo aika siirtyä veneelle katsomaan miten on mitat olleet hallussa. Toivoin koon olevan oikea. Olihan perhe jo koe istunut tämän demo-penkin.


Hyvältä tuo näyttäisi näin alkuunsa. Koko on juuri passeli meidän tarkoituksiin. Tässä mahtuu istumaan sekä ihmiset että karvakuonot. Mahdollisesti vielä penkille pehmuste tarvitaan... Pahimmassa hädässä näistä kahdesta istuimmista saa yhden varapunkan.....

Satamassa oli useammassa veneessä jo tohinassa alkamassa. Jossain korjailtin talvipressuja, jossain sovitettiin kesäksi veneen katoksen kaaria ja toisaalla vaan oltiin hiivitty rantaan fiilistelemään. Kyllä se kesä sieltä pian tulee. Kohtahan on jo Matkamessut ja mikä tärkeintä Venemessut. Onneksi ei meren jäällä vielä porukka koettele jään kantavuutta. Ollaan viisaasti vesillä myös talvella.

perjantai 4. tammikuuta 2019

Jippii, kevät taas askeleen lähempänä...


 Taas on hanget korkeat nietokset takana. Ainakin jos joululaulujen sanoja on tapaillut muutamia viikkoja takaperin. Vuosikin on jo vaihtunut tuoreempaa. Aapeli-myrsky puhalteli melkoisen oloisesti täällä meilläkin. Yöllä heräsin myrskyn ääniin ja pelästyin veneemme puolesta. Ei taatusti olisi pressut päällä aamulla kun heräisimme. Onneksi pelko oli turha sillä peitteet olivat vielä päivälläkin hyvin peittämässä venettämme. Illalla kun vein Kipparinnan jumpalle poikkesin vielä katsomaan rannan tilannetta. Päivällähän oli sitten yksi pressuista päättänyt siirtyä muualla.

Ei auttanut muu kuin poiketa kauppaan hakemaan uutta pressua. Tänään sitten poikkesin satamaan ja peittelin Leaninan uudelleen. Nyt tuli isompi pressu tilalle ja toivon sen pysyvän paikallaan loppu talvikauden. Täällä valkoisen pressun alla olisi mukavan valoisaa työstää lakkapintaa.

Nyt kun olin satamassa päätin tyhjentää kosteuden kerääjät. Melkoisen hyvin ne kyllä toimivat. Yksi taka- ja takakajuutassa. Mietin jos lisäisin niiden määrää tuplaksi. Pitäisivätkö ne kajuutat vieläkin kuivempina? Jokatapauksessa keskitilan kattoluukut ovat rakosellaan ja WC sekä pentterin ikkunat ovat auki.

Päivät pitenee nyt jo isoilla askelilla ja viikossa valoisan määrä kasvaa monella minuutilla. Tarkoitus olisi viettää aikaa enemmän veneen kannella helmikuusta eteenpäin. Nyt tammikuussa voisin jo pistäytyä puutarvike liikkeessä ostoksilla. Ajatus avotilan istuimmista on selkiytynyt ja on aika aloittaa askartelu...


tiistai 11. joulukuuta 2018

Hiljaa hyvä tulee, vai tuleeko?



On hetkiä jolloin on rauhoituttava ja on hetkiä jolloin tekemistä riittää vaikka muille jakaa. Nyt ajoittain on päässyt hetkeksi rauhoittumaan ja nauttimaan elämästä täysin siemauksin. Olen löytänyt iltoihin uuden ajanvietteen. Venemestari-lehti on tarjonnut mieluisaa luettavaa sekä sopivasti virikkeitä iltaan ja omia sieltä löytynyt ajatuksia Leaninamme varusteiden päivittämiseen.



Meillä venyi oman veneemme peittäminen talven tuiskujen alta pois. Monia erilaisia ” tekosyitä ” on löytynyt minulta. Vaihdoimme keväällä veneseuraa ja nyt tietenkin vaihtui myös telakointi paikka. Edelliseen telakointipaikkaan keväällä jäi viime talven palvelleet peitteen kehikot. Eli sain vierailla puutavara kaupassa ennen kuin sain levittää peitteet päälle. Eihän se tietenkään liian helppoa ollut. Kipparinnan kanssa yhdessä mietimme uudelleen miten tuo kehikko rakennettaisiin... Keväällä siellä puitteiden alla olisi hyvä olla tilaa kaikelle kevään askareelle. Eli pitäisi jättää tilaa mahongin rapsuttamiseen ja lakkaamiseen. Lisäksi pitäisi olla myös tilaa kiillottaa veneen kyljet kesää varten.

Rakensimme kannelle uudet kehikot joiden reunat tulevat riittävästi veneen reunojen ulkopuolelle ja ovat myöskin riittävän korkealla tällaisen jässikän työskentelyä ajatellen.  Toivottavasti tämä rakennelma olisi moni vuotinen ja selviäisimme pelkästään kurkihirren irroittamisella ja kiinnittämisellä vuosittain. Meidän satamassa veneiden päällä tulee olla vaaleat peitteen ja meidän vanha paksu peite on tietenkin vihreä. Tämä taas pakotti meidät kauppaan peiteostoksille. Järkeväähän olisi ollut ostaa kunnollinen paksu peite mutta, rahalla on aina monta ottajaa.... Ehkä saamme hankittua sellaisen peitteen seuraavalle kaudelle. No, peitteitä leviteltiin ja rakennelmia testattiin moneen kertaan. Ja ainakin nämä kuluneet viikot ovat osoittaneet rakennelmien kestävän hiukan tuulta ja märkää lumentapaista painoa pressujen päällä. Toivottavasti kestäisi koko kauden...
Kipparinna on tänä vuonna ollut todella ahkera tässä veneen talvehtimiseen laittamisessa. Hän piti huolen siitä ettei veneeseen jää mitään turhaa. Kaikki pakattiin mukaan kotiin. Useimmat kovat esineet pistettiin kannellisiin laatikoihin ja kaikki patjat kävivät kotona saunassa ennen varastoon laittamista. Verhot, matot ym. pestiin ja kuivattiin ennen varastointia.  Nyt kun veneemme on valmis nukkumaan viatonta talviuntaan niin meillä ihmisillä on jo kovaa vauhtia muodostumassa erilaisia listoja kaudelle 2019.

Kipparinnaa taas saan "syytää" listojen aloittamisesta. Hän vaatimalla vaati minua kirjaamaan ylös asioita joita olisi kiva saada tehtyä ennen vesille laskemista. No, arvaatte varmasti listan kasvaneen melkoisen pitkäksi. Osaan kohdista laitettiinkin 5-vuotis suunnitelma ettei kävisi taloudellisesti liian vaativaksi.

Kun lista oli tehty ja tavarat siirretty autoon kotiin menemistä varten olikin viimeisen asian vuoro. Avasimme lähes kaikki lokerot, kaapit ja piilot jotta niissäkin kiertää ilma eikä hometta pääsisi muodostumaan. Nämä on laitettava vielä ennen joulua hetkeksi kiinni. Tarkoitus on nauttia veneessä kupponen kuumaa glögiä