Mainos

perjantai 17. toukokuuta 2019

Kaiken se ottaa ja samalla myös antaa....

Kaiken ajan veneen laittaminen tosiaan ottaa. Le Tonkinois marine1 lakalla. Paljon menee aikaa kuivumisen odotteluun kun ulkona pressun alla tätä tekee.
Olemme työstäneet veneemme ulkoisia puupintoja nyt helmikuun lopusta alkaen. Vielä on matkaa valmiiseen pintaan vähäsen. Nyt lakattu 7 kertaa. Pinnat näyttävät varsin näteiltä ainakin tuolla pressu katoksen alla katsellessa. Kohta voimme alkaa laittamaan ikkunoita takaisin paikalle ja pyytää kuomun tekijää piirtämään kaavoja uudelle kuomullemme.

 Aikaa jää välillä niukemmin käytettäväksi. Silloin on hyvä kun vene askareita on myös jaettu kotiin. Olemme irroittaneet kaikki kattoluukut maalaamista varten. Oikea maali tähän löytyi Venemaalit kaupasta. Sain neuvoja ja hyvää palvelua maalin valinnan kanssa. Kajuuttojen katot saavat myös uuden maalipinnan aikanaan. Sinne otamme "pilven valkoisen" värin.



Luukut olivat melkoisesti elämää nähneitä. Pinttynyttä likaa, jumiutuneita lukko systeemejä.... Irronneet pehmeät palaset siunattiin takaisin, pinnat puhdistettiin ja lopulta maalasimme. Maalasimme pinnat uudelleen ennen paikalleen asentamista. Samalla tukimme lukku systeemeiden jäljiltä jääneet reiät.


Meillähän on menossa avotilan penkkien / laatikoiden tekeminen. Nyt kävin hakemassa tarvikkeita penkkien sisä runkojen tekemiseen. Samalla ostin kaikkiin kulmiin mahonkiset kulmalistat. Lähellämme sijaitsevassa Op puussa on valikoimaa kyllä hyvin. Jos vaikka nyt viikonlopun aikana saisin tehtyä nyt rungot valmiiksi. 
Töitä käsilläni tehdessä saan onnistumisen kokemuksia. En ehkä saa aivan yhtä hienoa jälkeä aikaiseksi kuin ammatti miehet omissa tiloissaan mutta olemme Kipparinnan kanssa tyytyväisiä tähän mitä nyt saadaan.

torstai 9. toukokuuta 2019

Kädet kramppaa, loppua ei vain näy

 Kevät vain etenee ja ottaa sivuaskeleita. Sivuaskeleethan kuuluvat monasti Vapun juhlijoille jalkatyökentelyyn.. Nyt meidän hyvin alkanut lakkaamisprojekti vain pysähtyi. Ei oikein viitsisi pilata siistiä lakkapintaa vetelemällä lakkaa juuri ennen sadetta taikka pakkasta. Lisäksi tämä kylmyys hidastaa lakkapinnan kuivumista. Pitää varata aikaa ennen kuin pääsee hiomaan edellisen kerroksen.

Onneksi kaikki veneilyyn liittyvä toiminta ei rajoitu vain venerantaan. Kipparinna antaa välillä minulle pieniä vihjeitä paikkojen puhtaana pitämisestä. No, nythän on niin ettei meillä ole erään ollut askarteluhuonetta kuten vanhassa kodissamme oli. Ratkaisu: levitä vessan lattialle sanomalehteä, vie lakka ym pöntöt vessan lattialle ja ala lakkaamaan avotilan penkin palasia. Sinne kaikki vain seiniä ja pönttöä vasten jätetään kuivumaan..... ei siis kuulemma näin.

Olen päässyt jo näissä lakkaamisissa olohuoneeseen tai pihalle. Hyvä näin. Samalla teen pihalla tämän tulevan laatikon/penkin kannen. Muotoon leikatun vanerin peitän tiikkirimoilla. Tuleva tiikkinen penkin kansi sulautuu avotilan tiikkisen lattian kanssa nätisti yhteen. Nyt sahattu ja liimattu nuo tiikit valmiiksi. Molempiin kansiin täytyy vielä käydä sahaamassa uudet rimat kavereiden luona. Itsellä ei sopivaa työkalua tuollaiseen sahaukseen. Kohta pääsen siis saumaamaan nuo tiikkien väliset urat.


Näitä töitä tehdessä kyllä välillä kädet ovat kovilla. Onneksi pääsee välillä hierojan luona poikkeamaan....

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Hiki laiskan työtä tehdessä


Jos edellisinä keväinä olen valitellut ajan hupenemista niin olen ollut väärässä. Nyt kun olen tai siis olemme yhdessä Kipparinnan kanssa tehneet Family Cruiseriin lakkaamista edeltäviä töitä puolitoista kuukautta en ymmärrä edellisen keväisen kiirettä.
Toki aina tulee täytettyä päivät ja viikot erilaisilla askareilla. Silti tämän kevään ”jumppa” veneen kannella vie kyllä voiton kaikista aikaisemmista keväistä. Onneksi kevät on ollut ilmojen puolesta varsin miellyttävä, ainakin nyt kun enemmän siellä kannella tulee oltua.



Onneksi olemme saaneet mahongin öljyttyä ( Pajutex puuveneoljy ) 5.5 litralla hyvällä öljyllä.... ylimääräinen pyyhittiin pois ja sitten tehtiin vielä rasvan poisto käsittely ( Pajutex kunnon rasvanpoistoaine ) hyvällä tavaralla. En oikeasti tiennyt kaikkea eteen tulevaa työtä joten olen kysellyt neuvoja ammatti ihmisiltä.

Ja nyt voisi sanoa meidän päässeen tekemään Kipparinnan kanssa sitä mitä on ollut mielessä kokoajan. On se paljon mukavampaa touhuta rakkaan kanssa kuin itsekseen. Itsekseen kun touhuaa tulee paikat helposti kipeiksi. Nyt jaoimme työt keskenämme ja saimme molemmat hyvää hyötyliikuntaa. Olemme lakanneet veneemme jo kaksi kertaa ja kerran tehneet välihionnan. Alkaahan se näyttämään hienolta. Ajatus lakata ja hioa vielä ainakin kymmenen kertaa lisää ei enään pelota paljoakaan.

Onneksi aikanaan kun lakkaaminen saadaan suoritetuksi on jo jonossa uusia työsuoritteita veneellä.... Tässä keväällä tulee varmasti vuodatettua hikeä veneen kannella paljon enemmän kuin kertaakaan veneily vuosien aikana.


maanantai 1. huhtikuuta 2019

Verta, hikeä ja kyyneleitä....

 Kevät on saanut kukat jo heräämään väriloistoonsa. Venesatamassa ei aivan samanlaista heräämistä työntouhuun ole vielä havaittavissa. Olemme noin kuukauden tehneet lakan poistamista veneellämme eikä satamassa ole ruuhkaa ollut. Nyt viikonloppuna olikin jo useammassa venhossa toimintaa.
 Meillä alkaa olla tilanne sellainen että, lakat alkavat olla poissa veneemme kyljistä. Vielä toki joudumme käyttämään aikaa hiomiseen ennen öljyämisen aloittamista. Kuumailmapuhallin ja maalin kaavin tai siis useamman kokoinen ja muotoinen maalin kaavin on tullut tutuksi minun ja Kipparinnan käsissä. Aina ei ole vältytty veren vuodatukseltakaan kun veren himoinen työkalu on käynyt julmasti kimppuun...

Olemme huolehtineet lakka roskien poistamisesta harjaamalla irtoroskat aina jätepusseihin. Nyt kun alkaa veneelle ilmestyä hionta pölyä sain kaverilta lainaksi imurin jolla saamme myös pölyt talteen. Tämä helpottaa paljon myös välihiontojen kohdalla. Olisi kiva saada tehtyä lakkaaminen lähes pölyttömässä tilassa.


Kävin perjantaina itse Suomen luonnomaalit liikkeessä. Vähän utelemassa miten kannattaisi toimia jotta ei tarvitsisi kärsiä huonosti tehdystä omasta työstä. Sain hurjasti ohjeita ja opastusta puun käsittelystä ja heidän tuotteistaan. Puuvene öljy on mielestäni oikea valinta meidän veneelle. Kohta pääsen kyllä kokeilemaan toimivuutta oman veneen kylkiin, uuteen puuhun ainakin on sopinut testieni mukaan.

Verta, hikeä ja kyyneleitä on vuodatettu myöskin ikkunoita poistaessa. Onneksi vain yksi ikkuna odottaa saavansa uuden lasin. Belintähän mennessä kuitenkin kaikki on sujunut hyvin. Vastoinkäymisiä varmasti on tulossa mutta millaisia....

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Kevät toi, kevät toi....

Kevät toi, kevät toi muurarin,
kevät toi, kevät toi maalarin,
kevät toi, kevät toi rakennukselle hanslankarin
ja rannoille hampparin.
Niin paljon minä kärsinyt olen,
monta kyyneltä vuodattanut,
niin monta minä lempinyt olen,
mutta yhtä vain rakastanut. 


Kevät on tuonut kiireen veneelle askartelemaan. Välillä tunnen oloni hanslankkariksi ja maalariksi.  Nyt  olen alkanut rapsuttelemaan paikkoja, siis veneessä.... Vanha lakkapinta saa kyytiä ja tarkoitus laittaa uutta lakkaa tilalle. Ensin oli ajatus tehdä vain akuutisti korjausta vaativat kohdat mutta, nälkä kasvoi tässäkin syödessä. Kipparinnan kanssa olimme kyllä jo miettineet tätä suurta projektia. Olimme jo kyselleet tarjouksia työstä eikä tuollainen saamamme iso summa mahtunut "venerahastoomme". 

Onneksi tämäkin " hanslankkari " osaa mielestään tehdä lähes mitä tahansa. Ainakin omasta mielestään. Olen siis aikaisemminkin poistanut lakkausta veneestä ja lakannut veneen uudelleen. Eli ihan uusi tuttavuus ei ole työntekeminen veneen kannella. Tällä kertaa olemme yhdessä Kipparinnan kanssa selvitelleet projektiin liittyviä asioita oikein yhdessä ja runsaasti. Venemessuilla juttelimme puuveneen rakentajan kanssa ja myöskin Suomen luonnonmaalit osastolla. Olimme jo etukäteen päätyneet meille tuttuun Le Tonkinois Marine n 1-lakkaan. Le Tonkinois -lakkaa käytimme edellisessä isommassa lakkausprojektissa. Silloin olin tyytyväinen jälkeen mikä siitä tuli ja sen kestävyydestä vene käytössä.                                                                                                         



Onneksi en tosiaan yksin joudu poistamaan lakkaa vaan olen saanut avuksi Kipparinan ja meripartiolaisen. Kuumailmapuhaltimen ja maalinkaapimen kanssa saa aikaiseksi paljon ja nopeasti. Tämän jälkeen alkaakin sitten se suurin työskentely, hiominen, kyllästäminen ja lakkaaminen välihiontoineen. Riippuen kevään lämpötiloista niin uskon saavani veneen vesille toukokuussa 2019.  Syksyllä olimme jättäneet kannelle tilaa työskentelylle mutta, talvi uudelleen järjesteli katostamme uudelleen. Onneksi mahdumme tähän kannelle edelleen. Yllättävän paljon lakkaa on sivelty vuosikausien aikana veneemme kylkiin. Aikamoinen säkki vanhaa lakkaa saadaan poistettua. Kaikki pyritään keräämään pois ettei luontoon pääse turhia roskia. Kyljistä poistamme myös kaikki irtoavat rimat, nimikyltit jne. Toivottavasti saamme ne paikalle keväämmällä, ruuvit on säästössä jotta tehtävä helpottuisi. Varmasti tulemme olemaan aivan " kypsiä " hiomiseen ja lakkaamiseen. Kaiken hiomisen jälkeen onkin sitten todella raastavaa suorittaa kevät siivous. Pölyä taatusti riittää varmasti seuraaville vuosillekin. 




Kotona on sitten iltaisin aikaa harjoitella lakkaamista ja kyllästämistä. Uudet avotilan penkit alkavat saada muotojaan. Kansilevy käsitellään ennen tiikki-rimojen päälle kiinnittämistä. Kotona tuoksuukin ensin kyllästysaine ja lakka ei paljoa tuoksukkaan. Koivu-vaneri saa lakkauksen yhteydessä mahongin väriä. Kaikki muu penkkien rungossa onkin sitten mahonkia....


keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Talven turvasatama....

"Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisen poikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.
Voi kunpa matkas onneksi koituis
Vihaa, katkeruutta et tuntis joutavaa
Voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan." ( Juice/Olli Lindholm )Ihmisen poika
Tässä menneinä viikkoina on ollut julkisuudessa meitä suomalaisia koskettaneita poismenoja. Nuo edellä olevat laulun sanat on koskettaneet minua, kuten varmasti monia muitakin. …."kunpa oppisit ajattelemaan" on tärkeä toive, jota toivon itsekin omille lapsilleni.

Onneksi on jotain pysyvää tässä maallisessa tarpomisessa. Se  yksi pysyvä "talven turvasatama" on Venemessut. Olen jo pienenä poikasena käynyt täällä isäni kanssa haaveilemassa veneistä. Ja nyt olen käynyt messuilla oman perheen kanssa, varmaankin  20 vuotta ja haaveilu jatkuu heidän kanssa. Meillä on ollut leikkinä etsiä "oma " haave vene. Jokainen etsii tätä haavetta erilaisilla perusteilla ja aina kaikille on jokin kulkuneuvo messuilta löytynyt, leikisti. Ehkä sitten joskus pääsemme ostamaan täältä uuttakin venettä. Poika valitsi itselleen Targan ja tytär Marino Mustangin. Targasta itselläni ei ole veneilykokemusta, mutta Marinolla olen useampana lapsuuteni kesänä ollut Saimaalla. Vuokrasimme mökkiä äitini työkaverilta ja siellä oli käytettävissä tällainen vene. Hyvät muistot lämpimistä kesistä järven rannalla. 

Minulla ja Kipparinnalla olivat lähestymistavat erilaiset kuin nuorisollamme. Oma Family Cruiserimme on meille oikeasti todella sopiva vene. Omassa veneessämmekin on paljon käytetty puuta rakentamisessa. Mahonki kiiltää kajuutoissa, tai siis pitäisi kiiltää, kuten näissä messuilla olleissa veneissä.  Meillä ei nyt kiillä. Täällä puuveneosastolla aloimme keskustella Miilu Boats Jarin kanssa. Kyselimme neuvoja mitä meidän pitäisi tehdä veneemme kannen, puuosien jne. kanssa. Keskustelu kääntyi jossain vaiheessa avotilaan tulevaan penkkiin / laatikkoon, jota olen tekemässä. Saimme paljon tietoa ja vinkkejä työhön. Olen messujen jälkeenkin jutellut hänen kanssaan mahongin hankkimisesta. Eli näiden osalta messuilut kannatti.

Yläkerrassa saimmekin sitten Suomen luonnonmaalit osastolta vinkkejä lakkaamiseen ja puun käsittelyyn. Edellistä edellisessä veneessä lakkasimme Le Tonkinois lakalla veneemme ja tämä tuntui toimivan hyvin. Eli keväällä on tiedossa lakan poistamista ja lakkaamista.

Yksi pakollinen pysähdys on aina Meripelastuksen piste. Tekevät kyllä todella hienoa työtä meidän kaikkien hyväksi. Kannattaa ostaa Trossi. Toivottavasti ei tarvitse turvautua heidän palveluihin tulevallakaan veneilykaudella. Toki olemme aikanaan roikkuneet heidän kyydissä. 

Eniten aikaa käytimme tähän puuveneisiin tutustumiseen. Yksi näppärä tapa päästä veneilemään kauniilla puuveneellä olisi Puuveneosuuskuntaan liittyminen. Heillä on tulossa mielenkiintoisia veneitä. Erittäin harkitsemisen arvoinen asia. Meidän venekuntaa olisi kiinnostanut juurikin tällainen pieni purjevene kaunokainen. Toki myös täysin puinen moottorivenekin olisi kiva cruisailuun. Ja onko kaikkea todellakin pakko omistaa? 

Purjeveneitä messuilla ei ollut liikaa. Olisimme toivoneet messuille useampia purjeveneitä, joihin olisi voinut tutustua. Meitä on pidemmän aikaa kiinnostaneet purjeveneet ja purjehtiminen. Matkavauhti nykyisellä veneellämme on samaa kuin olisi purjehtiessakin. Tilannehan on siis sellainen, että itse olen purjehtinut vain optarilla ja muilla jollilla. Olen päässyt purjeveneen kyytiin muutamia kertoja myös lapsena. Kipparinnalla ei ole purjehtimisesta näinkään paljoa kokemusta. Ehkä jonain kesänä saamme kutsun päiväseltään kokeilemaan purjehtimista..



sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Fiilistelyä ennen messuja sekä venemessulippu arvonta

Sunnuntai aamu alkaa meillä melko usein seuraavasti: minä ja Kipparinna nukumme mahdollisimman pitkään. Jossain vaiheessa karvaiset lapsemme ( koirat ) kertovat tarpeistaan lähteä ulos. Silloin käydään useinkin seuraava keskustelu. Meidän sängystä kuuluu ääni " veisikö jompi kumpi lapsista koirat ulos", vastaus on suurin piirtein samanlainen kerta kerralta "  nyt ei pysty / viekää itse". Lopulta kuitenkin nuorisomme vie karvakuonot ulos. Lopulta me vanhemmat kömmimme aamiaiselle ja kuuntelemme Pekka Laineen ihmemaan ohjelmaa. Samalla lipittelemme teetä pannu tolkulla. Usein tässä on aikaa lueskella veneilystä kaikkea mahdollista. Erilaisia blogeja matkoista, veneily-lehtien artikkeleja. Nyt on ollut ajankohtaisia juttuja kaikki Ahvenanmaalle sijoittuvat jutut. Me itsekin kävimme jo vuonna 2017 Ahvenanmaalla mutta on aina kiva lukea mitä muut ovat löytäneet kuten mm. Aavakutsuu.

Nyt jo, lähes keväällä mietimme tulevaa kesää oman veneilyn kannalta. Kevät on tulossa vaikka "valkoinen kurittaja" ollut voimissaan ja tämä on tarkoittanut tiheää vierailua satamassa. Veneemme päälle kertynyt lumi on saanut siirtyä maahan veneen viereen.

Venemessut alkavat melkein näillä näppäimen lyönneillä. Toki siellä on menossa vielä MP messut jotka ovat meidän vävypojalle tärkeämpi tapahtuma kuin venemessut. No, se tarkoittaa ettei hän tule ainakaan liikaa lainailemaan tyttömme kanssa meidän venettä.

Kesällä 2019 on veneessämme taas jotain uutta. Mutta mitä, sitä on aika selvitellä Venemessuilla. Se tiedetään jo nyt että meille tulee avotilaan uudet istuimet. Tiikit on jo tilattu istuimien kanteen. Uutta lakkaa tietenkin laitetaan joka vuosi kylkiin. Ja tämä työ aletaankin tänä vuonna ajoissa, heti hiihtoloman jälkeen. Vanhaa lakkaa isosti pois, kyllästetään puupinnat, odotetaan lämmintä ilmaa lakkaamiselle.

Sain arvottavaksi kaksi venemessulippua. Arvon yhdelle onnekkaalle kaksi kappaletta messulippuja. On oma asiasi otatko seuraksesi kaverin vai kulutatko useamman päivän messuilla. Voittaaksesi nämä liput sinun tulee kommentoida tähän blogiin mitä sinä toivot venemessuilta . Osallistumisaikaa kommentointiin on perjantaihin 8.2.2019 klo 10 asti. Liput toimitetaan sähköpostitse joten on tärkeää laittaa Blogiin kommentit ilman omaa sähköpostiosoitettasi. Ja yhteystiedot sähköpostiin tahdenyhden@gmail.com