Mainos

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Ystävyyttä ja riemua.

"Mennään tapaamaan kaikkia, sanoi Puh. Kun on kävellyt tuulessa monta kilometriä ja tulee yllättäen jonkun luo ja tämä sanoo ' Terve Puh, tulit juuri sopivasti haukkaamaan jotain pientä', ja niin juuri on asian laita, sitä minä kutsun Onnistuneeksi Päiväksi" ( Nalle Puh / A.A Milne )


Turusta lähdimme veneilemään kohti Paraista jonne hyvät ystävämme olivat saapuneet  autolla. He olivat onneksemme kutsuneet itsensä kylään ja sovimme silloin paikan jonne autoilevalle kaverimme pääsivät lähes kivuttomasti. Kipparinnan hiukan jännitti kuinka mahtuisimme kaikki  nukkumaan veneessämme.... Neljä aikuista, neljä lasta ja kolme koiraa. Veneemme nieli tämänkin määrän majoittujia kelvollisesti. Oli todellakin mukava saapua Paraisille kun siellä odotti herkullinen raparperipiirakka. 

 Paraisilla oli kaunis keskiaikainen kirkko ja ihana Vanhakaupunki. Ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja kuten maisemat kalkkilouhokselle. Molemmat sekä kirkko että louhos pistivät hiljentymään. Itse satama saunoineen ajoi ehdottomasti tarpeemme. Tarpeeksi erilainen kuin edelliset satamamme, rahtialuksen kuorman purkaminen kuormasta oli kanssa kokemus.

 Paraisilta lähdimme takaisin merelle mahdollisimman erilaista reittiä kuin aikaisemmat jo kokemamme olivat olleet. Lillholmin läppäsilta oli meille ensimmäinen itsepalvelu silta. Aikamme odottelimme sillan avautumista mutta, rohkaistuimme ajamaan lähemmäksi ja lukemaan käyttöohjeet. Vedä narusta ja odota sillan avautumista luki kyltissä. Näin sitten teimme kun. Ja tämän jälkeen pääsimme kun ajamaan kohti merta lähes "tukka putkella " vauhtia ( 5-7 solmua ).



Matkamme jatkuu nyt hetkeksi luonnon rauhaan. Kaverimme olivat menneet pari päivää edeltä tälle alueelle. Heiltä oli tullut vain erilaisia kordinaatteja emmekä vaivautuneet niitä tarkistelemaan. Tapaisimme heidät ennemmin tai myöhemmin. Olimme Kipparinnan kanssa katsoneet Birsskäriä seuraavaksi yöpymis saareksemme. Matkalla tuli viestiä että tulisimmeko toiseen paikkaan, eli Konungskäriin. Ovat siis toisiinsa yhteydessä pienellä sillalla.  Mahtava paikka ja kannattaa poiketa vierailulle.


Saarella on myös autiotupa jota kerrotaan itse Marsalkka Mannerheimin käyttäneen. Nyt siellä yöpyi pari melojaa. Saarella asustelee myös lampaita joiden tuotoksiin koiramme päättivät tutustua pyörimällä niissä. Arvaatte varmasti kuinka iloisia koiran pesijöitä löytyi veneestä meme. Ja ah, mikä ihana tuoksu heissä pitkään leijaili....


Lopulta koitti kaunis ilta jota saimme viettää rannalla omassa rauhassamme. Ilta aurinko laskeutui kauniisti nukkumaan ennen meitä. Aamulla Kipparinna piti hetken venyttely jumppaa ennen siirtymistä seuraavaan luonnonsatamassa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti